Lehtijuttu Miina Sillanpäästä

Arkistostamme löysin kirjoittamani jutun arvostamastani kansanedustaja Miina Sillanpäästä, julkaistu Pohjois-Karjala –lehdessä 24.2.2000.

Hilkka

 

Uuttera Miina Sillanpää raivasi tietä naisille Suomen eduskuntaan ”vellikauha toisessa ja kirja toisessa kädessä”

Paljon on vettä virrannut vaikkapa Pielisjoessa siitä, kun suuresti arvostamani Miina Sillanpää valittiin ensimmäisenä naisena ja sosiaalidemokraattina Suomen ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan jäseneksi vuonna 1907.

Miinan lähtökohdat eivät olleet kovin kummoiset. Hän syntyi kesäkuun 4. päivänä 1866 Juho Riktigin kymmenlapsiseen perheeseen. Pari lukukautta kävi kiertokoulua ja ollessaan työssä Forssan pumpulikehräämöllä, tehtaan koulua.

Miinan uralle oli onnenpotku, kun hänen Fiiu –siskonsa, joka oli piikomassa Porvoossa, halusi mennä naimisiin ja palata kotimaisemiin. Palvelutalon rouva oli pyytänyt Miinaa apulaisekseen. Sitä varten Miina tarvitsi muuttokirjan. Kun hän pyysi sitä pappilasta, kysyi kappalainen: ”Mikäs nimi tähän nyt pannaan? ”Pannaan Sillanpää, että mä itsekin osaan sen lausua”, vastasi Miina ja näin helposti Riktigistä tuli Sillanpää. Kotiapulaisen, piian, uraa kesti 15 vuotta ja tätä taustaa vasten ymmärtää hyvin, että hänet valittiin Palvelijataryhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1901, jota tehtävää hän hoiti kuolemaansa saakka 1952. Miinan uupumattomien ponnistelujen tuloksena saatiin vihdoin piikatyttöjen elämänlaatuun korjausta. Kotiapulaislaki valmistui vasta niinkin myöhään kuin 1948 ja sen voimaantulo siirtyi huhtikuulle 1949. Nythän tätä ammattikuntaa ei ole enää paljon jäljellä.

Miinasta ensimmäinen naisministeri Suomeen

Joulukuun 13. päivänä 1926 nimitti presidentti Lauri Kristian Relander maan 14. hallituksen. Pääministeri Tannerin johtaman hallituksen apulaissosiaaliministeriksi nimitettiin kukapa muukaan kuin Miina Sillanpää. Ensimmäinen naisministeri maassamme. Tuolloin se herätti suurta huomiota ulkomaita myöten. Englantilainen lehdistö tituloi kamarineiti Miina Sillanpääksi. Edistyksellinenkin Miina oli alun alkaen. Lähti ensitöikseen kiertämään ympäri maata pohjoista myöten, tutkiakseen lasten- ja kunnalliskoteja ym. hoitolaitoksia. Ja toden totta, tuohon aikaan sosiaalihuollon asiat olivat surkeassa jamassa. Tarmokkaana naisena Miina tykkäsi tonkia asiat pohjamutia myöten. Sanoi ajatuksensa suoraan ja oli siitä kuuluisa. Ei siis ihme, jos sai vihamiehiä roppakaupalla. Uskomaton määrä sitä kuuluisaa naisenergiaa oli pakkautunut Miina –tyttöseen niin, että lopulta tie sosiaaliministerin paikalle asti avautui.

Vellikauha toisessa kädessä, kirja toisessa

Ensimmäisessä palveluspaikassaan maisteri Suppasella rouva antoi Miinalle ensimmäiseksi työksi lattian lakaisun. Missäs mökin tyttö oli lattiaharjaa ja rikkalapiota ennen nähnyt, eikä niiden käyttö onnistunut. Löytyi kuitenkin jostakin varpuluuta ja sillä roskat nopsasti ulos ovesta ja työ oli hoidettu.

Tulee eittämättä mieleen Hella Vuolijoen ”Juurakon Hulda” –elokuva. Samalla tavoin kuin Hulda, niin Miinakin käytti, isännältä luvan saatuaan, talon valtaisaa kirjastoaan hyväkseen. Vellikauha toisessa ja kirja toisessa kädessä, se oli Miinan arkipäivää ja tiedon jano oli pohjaton. Toisin kuin Huldan kohdalla, joka rakastui senaattoriinsa ja meni lopulta hänen kanssaan naimisiin, Miinalle näin ei koskaan käynyt. Uteliaita ihmisiä riitti kyselemään jopa suoraankin asiasta. ”Ei tilanne vielä toivoton ole. Pystyisin minä näillä tuloillani miehen elättämäänkin”, tässä oli vastaus muutamalle uteliaalle.

Miina oli kookas, romuluinen ja isojalkainen, eikä niin kovin viehättäväkään. Osasi kyllä pukeutua hyvin ajan hengen mukaan. Joitakin pikku romansseja lienee joskus ollut, mutta toiminta uskomattoman monissa järjestöissä ja tehtävissä vei ajan ja kiinnosti varmasti enemmän. Hän ehti olla mukana muun muassa Helsingin kaupunginvaltuustossa ja useissa sen lautakunnissa. Osuusliike Elannon ja Kulutusosuuskuntien Keskusliiton hallinnossa, Sos. Dem. puoluetoimikunnassa ja Naisliiton puheenjohtajana, Kansanteatterin johtokunnassa ja päätoimittajana Palvelijatar, Työläisnainen ja Toveritar aikakauslehdissä. Ehkäpä rakkaimpana hän koki Helsingin Ensi Koti ry:n puheenjohtajuuden vuosina 1936-1952 ja Ensi Kotien Liiton puheenjohtajuuden 1945-1952.

Koteja yksinäisille äideille ja heidän lapsilleen

Miinan kauaskantoisena haaveena oli vuoden 190 valtiopäiville tehdyn ”kotien rakentamisesta yksinäisille äideille ja heidän lapsilleen” aloitteen toteuttaminen. Sos.dem. Naisliitto lahjoitti30-vuotisjuhlassaan 5000 markkaa tarkoitusta varten.

Erään kansanedustajantoverin kirje alkoi panna asioihin vauhtia. Kirjeessä ehdotettiin Naisliiton hankittavaksi pajatso-pelejä varojen hankintaa varten. Vuoden 1939 syksyllä päästiin vihdoin uuden talon rakentamisen alkuun. Sen piirustukset oli laatinut arkkitehti Elna Kiljander. Marraskuun 30. päivänä syttynyt talvisota sotki kuitenkin suunnitelmat ja talo valmistui vasta kesäkuulla 1942 keskellä jatkosotaa. Talon nimeksi tuli Ensi Koti ja Miinan harras, pitkäaikainen unelma oli toteutunut.

Ensi Koteja perustettiin myöhemmin Ouluun 1948, Tampereelle ja Turkuun 1951. Kaikkien näiden kotien avajaisjuhlissa Miina kävi toteamassa, että Ensi Koti-aate on ”lyönyt itsensä läpi”. Ensi Koti –toiminta on vuosien saatossa levinnyt laajalle Suomeen. Suomen Kulttuurirahaston viettäessä 10-vuotisjuhlaansa maaliskuussa 1949 palkittiin 500 000 markan palkinnolla Suomen eturivin kulttuurintekijöitä ja tutkijoita, Alvar Aalto, Pentti Eskola, Olli Heikinheimo, Yrjö Hirn ja talousneuvos Miina Sillanpää. Presidentti J. K. Paasikivi ojensi palkinnot palkituille. ”Yhteiskunnan ja erityisesti naisen aseman parantamiseksi suoritetusta elämäntyöstä”, kuului teksti Miinalle. Suurin osa palkintorahoista meni niihin yhdistyksiin, joissa Miina oli aikoinaan toiminut.

Vakava sairaus alkoi pikkuhiljaa murtaa voimia ja niinpä Miina Sillanpään pitkä ja ansiokas elämäntaival päättyi 1952 lähes 86 –vuotiaana. Hänen kotikuntansa Jokioinen halusi muistaa Miinaa jo tämän eläessä pystyttämällä kivipaaden kotiseutukerhon toimesta 1951. ”Tällä paikalla olleessa torpassa syntyi vuonna 1866 talousneuvos Miina Sillanpää”. Juhlittava oli silloin itse paikalla ryhdikkäänä 85 –vuotiaana.

Hilkka Partanen

Lähde: Martta Salmela-Järvinen: Miina Sillanpää, legenda jo eläessään.