Höyryveturilla

Viime kesänä minulla oli tilaisuus matkustaa höyryveturin kuljettamalla junalla Joensuusta Ilomantsiin. Muistan, miten iso asia aikanaan oli Pohjois-Karjalassa se, että valmistui ns. Koveron rata Joensuun ja Ilomantsin välille. Nyt liikenne on sillä radalla lähes olematonta. Vain poikkeustapauksia, kuten se viime kesäinenkin matka Karhufestareille. – Hiljaista on myös Joensuusta Niiralaan.

Toista oli silloin 50-luvulla, kun kävin Värtsilästä käsin koulua Joensuussa. Maanantaiaamuna Kaurilasta Joensuuhun ja lauantai-iltana takaisin. Sitten Kaurilan jatkoksi tuli Niirala. Jossakin alkuvaiheessa me koululaiset jatkoimme Kaurilasta Niiralaan veturissa. En muista enkä osaa selittää, miksi. Joka tapauksessa olihan hevoskyyti kotiin Niiralasta lyhyempi kuin Kaurilasta.

Tikkalan asemalla oli kioski, josta lauantaina kotimatkalla sai junan pysähdyksen aikana halutessaan ostaa munkin, varsinkin silloin kun oli Joensuun asemalla jäänyt ranskanleipä ostamatta.

Meitä poikaveijareita riivasi eräänä iltana tarve kiivetä liikkuvan junan katolle kävelemään. Kokeilu onnistui, sillä pääsimme takaisin vaunuun, tosin vähän nokisina. Höyryveturi jätti jälkensä. Onneksi oli lauantai, ja kotona odotti sauna.

Sinne saunaan olikin kiire. Meitä koululaisia oli noutamassa Karpin Topi hevosella. Minä olin silloin kovassa kunnossa. Jätin kaverit hevoskyytiin ja juoksin ensimmäiseksi saunavuoroon.

Maanantaiaamuna taas junalle. Selässä reppu, jossa lanttukukko, ja kädessä maitopeelari. Näillä eväillä täydennettiin silloista kouluruokaa. – On aika jännää seurata TV:sta keskusteluja nykyisestä kouluruuasta – ja tietysti myös niistä kuljetuksista sisätilaongelmaisiin kouluihin.

Sitten tulivat radalle ”lättähatut” – ja Joensuun ja Helsingin välille dieselveturit. Yöllinen matka päivävaunussa kovalla penkillä, kun ei ollut opiskelijalla varaa makuuvaunuun!

Monenlaista junakulttuuria on tullut koettua sotien jälkeen Suomessa. Olisipa mielenkiintoista lukea Värtsistä muidenkin muisteluksia junassa matkailuista!

Erkki Lintunen

10 comments for “Höyryveturilla

  1. Minut on tuotu 3viikkosena 51 vuohijärveltä jossa synnyin etu ajassa muka,pärekori ja ylähyllyllä,ilmeisesti tippunut alas kun on tullut tällänen hunsvotti,isä haki hevosella ilmeisesti Kaurilasta Haarakoivuun,on monia muistoja junamatkoista mummolaan ja Mikkelin asemalla junien vaihtoa,,diesel junat ehkä paraita,vetureita kerkisin korjata yli 30 vuotisen rautatie uran aikana montakin,,kiitos naapurin Erkki muisteloista.
    Veikko Kakkonen

  2. Voihan VR, monenlaisia muistoja tuli heti mieleen tätä juttua lukiessa. Lättähatut olivat minunkin kouluaikana 60-luvulla tärkein koulukyyti. Siltäkin pikkukylän pysäkiltä, mistä itse silloin matkaan lähdin, meitä nousi junaan yli seitsemänkymmentä koululaista. Vaan eipä enää ole junilla aikaa topata siinä kohdalla. Liekö olisi matkustajiakaan joka päivä?

  3. Oliko niin, että Karpin Topi oli teillä Lintulassa renkinä, vai muistanko ihan väärin?

  4. Ukki oli ottanut Toivo Karpin ottopojaksi Lintulaan. Hän oli vuotta nuorempi kuin isäni Toivo. Emme me häntä nimitelleet rengiksi. Kyllä hän oli ihan perheenjäsen. Hän vastasi tallista ja hevosista. On haudattu Leminrinteen hautausmaahan Värtsilään. Häntä kutsuttiin Karpin Topiksi. Hyviä muistoja hänestä. Tässä tarinaa eräästä orpopojasta, joka sai ukin tahdosta elää hyvän elämän.

  5. No voi pahalaisen pennut.. kyllä olisi pitänyt keppiä antaa tuollaisesta junalla matkaamisesta vaunun katolla. Ei se nuorena paljon järki päätä pakota. Ei tule mieleen seuraukset, jos ei vaikka onnistuisikaan hallittu alastulo.

    Muistan hyvin Karpin. Minulla on muistikuva, että hän olisi opettanut meille jatkokoulussa kyntämistä ja hevosen valjastamista.

  6. Ei tainnut olla höyryveturiin kytkettynä mutta joka tapauksessa eilen iltapäivällä lähti Niiralasta sisämaahan päin kymmenien vaunujen roikka, joka kiinnitti oitis huomioni.
    Vaunut olivat pitkiä, väriltään tummansinisiä ja kyljissä oli joitakin harakanvarpaita sekä myös ihan ”suomalaisilla” kirjaimilla teksti CHINA RAILWAY Express. Venäjältähän tämä juna tietenkin tuli, mutta mikä mahtaa olla sen määränpää ja mitä tavaraa tai artikkeleita kuljetus sisältää; onko kenellä tästä vähintäänkin hyvää arvausta ellei peräti parempaa tietoa?

  7. Ehkä täma:

    Kiinnostus Kiinan-konttijunia kohtaan kasvaa – seuraavaksi Kouvolan kautta aletaan kuljettaa norjalaista malmia
    Kouvola Innovation Oy solmi perjantaina yhteistyösopimuksia, jotka laajentavat konttijunareitin ulottumaan Norjaan ja Ruotsiin.

  8. Tuohon Erkin muistelemaan veturissa matkustamiseen, muistan, miten pelotti halkopinon päällä istua, kun puita heitettiin uuniin.
    Olikohan helpompi kääntää veturi paluumatkaa varten Okkulassa, kun vaunutroikka jätettiin Kaurilaan?

  9. Kumipyörille kuljetukset viedään. On se tämän päivän kuljetus muoto. Ei kannata valmista rataa rullalle laittaa. Maailma muuttuu ja kiskot päällään kuljettaa ympäristöystävällisesti seuraavankin sukupolven taakat määränpäähän.

  10. Viimeviikolla vuoristossa radalla, joka on rakennettu 1912. Meni vuoren ali tunnelissa ja vaunut puiset. Kiskot kolisivat luoden tunnelmaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *