Kahvilla Värtsilän kirkon seurakuntakodissa

Keskiviikkona 19. tätä kuuta Eläkeliiton Värtsilän yhdistys kokoontui kirkon seurakuntakotiin kahvittelemaan. Niinkuin on tapana niin nytkin kahvikuppien kallistelun ohella oli myös ohjelmaa.

Vielä on kakkua jäljellä.

Tietokilpailu visaisine kysymyksineen, arpajaiset, keskustelua tulevien tapaamisten aiheista – ja aivan poikkeuksellisesti Paavo Leppäsen 80-vuotisjuhlien post festum – jatkojuhla. Paavolle laulettiin ja kuultiin alkukuussa vietetyn juhlan menoista. Bertan kertomus niistä juhlista huipentui nättiin halaukseen!

Bertta kertoi Paavon synttäreistä ja osoitti halauksin juhlan jatkuvan.

Mutta poikkeuksellista oli myös se, mitä sillä hetkellä ulkona kirkon ympärillä oli tapahtumassa. Kaivinkone oli jo aukaissut ojia sadevesien johtamiseksi pois seinänvierustoilta. Kirkkohallituksen myöntämä avustus oli alkanut tuottaa tulosta. Avustus – ja sen juurena Kotiseutuyhdistyksen keräämät lahjoitusvarat. Kaivujälkien takana näkyvät seinät odottavat vielä jatkotöitä. Toivotaan, että ensi kesänä sääolot olisivat maalaustöille yhtä suotuisat kuin olisivat olleet kuluneen kesän poudat.

Tänne menevät kohta sadevedet kirkon seinänvierustoilta.

Kahvipöydässä tuumailin yhtä sun toista. Muistelin menneitä. Värtsilän kirkko on ollut minulle elämäni merkittävien vaiheiden ja ratkaisujen paikka. Myös paluumuuttajan, mitä juuri nyt elän – Värtsilän palattua takaisin emäseurakuntaan, Tohmajärveen. Katselin ympärilleni ja näin monta esimerkkiä siitä, miten tämä kirkko on pullollaan lahjoituksia. Ilman niitä tätä kirkkoa ei olisi lainkaan olemassa. – Ilmalämpöpumppu, piano, alttaripöytä, Ristiä kantava Kristus -taulu, seinäkello, talkootyönä lämpöeristetty kirkkosalin ja seurakuntakodin väliseinä, ulkona koemaalausten jälki, ulkoportaiden ja seurakuntakotiin johtavien portaiden katon korjaus – nämä viime vuosien ajalta, jatkona sille, mitä oli saatu jo kirkon rakennusvaiheessa.

Näkymä kirkon saamista lahjoituksista.

Seurakuntakoti tarjoaa erinomaiset puitteet muillekin kuin eläkeläisille, joita nyt oli koolla yli 30 – kolmannes yhdistyksen jäsenistä. Kirkkohallitus on avustusta myöntäessään ollut tästä tietoinen, luultavasti myös siitä, että Värtsilän kirkko on sotia seuranneen jälleenrakennustyön merkittävä luomus. Voisi myös antaa kirkollemme nimen Uskin katedraali. Niin merkittävä oli tämän pappismiehen osuus pienen ja köyhän seurakunnan kirkkohankkeessa. Toinen hänen aikaansaannoksensa on Hoilolan kirkko. Molemmat on suunnitellut arkkitehti Veikko Larkas. Kumpaankin hän on – kaukonäköisesti – liittänyt siipenä seurakuntakodin, mikä mahdollistaa kiinteistöjen käytön myös talvisin ja tämä samalla rikastuttaa kokoontumisen sisältöjä. Uskin kirkot vihittiin samana vuonna: Hoilolan kirkko 5.7.1950 ja Värtsilän 6.8.1950.

Marraskuussa pidetään seurakuntavaalit kirkkovaltuuston valitsemiseksi. Värtsilän kirkossa – ilmeisesti juuri seurakuntakodissa – on yksi ennakkoäänestyspaikka. Pidetään huoli siitä, ettei kirkkoamme muuteta vain kesäkirkoksi. Asiasta päättää kirkkovaltuusto ja sitäkin päätöstä valmistelee kirkkoneuvosto kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan avulla.

Teksti ja kuvat: Erkki Lintunen

 

Share

8 comments for “Kahvilla Värtsilän kirkon seurakuntakodissa

  1. Jussi Raerinne
    25.9.2018 at 12:29

    Hyvä juttu Erkiltä!
    Olimme koolla Värtsilän seurakuntasalissa toissa viikon torstaina lähetyskahvien merkeissä. Sadevesiurakka oli jo silloinkin menossa; kaivurikuski Kimmo Koljonen sekä kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan pj Teuvo Karjalainen olivat aisaparina työn touhussa. Pari kaapelivauriota oli sattunut, mutta muuten homma näytti sujuvan tosi mukavasti.
    Kun menimme jumalanpalvelukseen sunnuntaina, kaivannot oli jo tasoiteltu ja maisemoitu. Täytyy sanoa, että työn jälki aivan oikeasti miellytti silmää. Kerrottakoon vielä, että hyödynsimme työmaan edestä raivattujen ruusupensaiden runsaan marjasadon oman ruokakulttuurimme jatkoksi.

    Viime viikon keskiviikkona pidettiin Kemien kirkolla ns. johtoryhmän kokous. Kaikki siihen konklaaviin kuuluvat eli kirkkoherra Mikko Lappalainen, talouspäällikkö Jukka-Pekka Pakarinen, kirkkoneuvoston vpj Vuokko Väistö, kirkkovaltuuston pj Matti Perälä ja vpj:n roolissa allekirjoittanut olimme paikalla. Keskustelimme mm. Värtsilän kirkon maalausasiasta ja mahdollisesta uudesta seurakuntayhtymästä.

    Lisäksi otin esille asian, jonka vuoksi minua on kesän aikana muutaman huolestuneen värtsiläisen taholta nykäisty hihasta:
    On nimittäin suoraan kysytty, pitääkö kylillä sitkeästi liikkuva huhu kirkkomme talviaikaisesta sulkemisesta paikkansa? Olen vastannut kyselijöille, että missään luottamuselimessä ei ole tehty sellaista päätöstä. Asiasta siis nyt keskusteltiin ja voin tässä kertoa, että kirkon ja seurakuntasalin käyttö jatkuu toistaiseksi aivan normaaliin tapaan.
    Kudontapiirin vuokrasopimus päättyi 30.6 ja sitä ei tässä vaiheessa ole uusittu tärkeimpänä syynä se, että sen käytössä olleen työtilan (ent. ns. rippikoulusali ja kerhohuone) lämmityskustannus on ollut kohtuuttoman suuri. Huoneesta saatu 50 – 60 €:n vuokra ei kata lähellekään mainittua kulua. Kutojien palaamiselle kirkolle ei kuitenkaan ole mitään varsinaista estettä, jos vain tämä kustannuspuoli saataisiin tavalla tai toisella reilaan. Olen keskustellut tästä henkilökohtaisesti pariinkiin kertaan Taitokeskuksen käsityön ohjaajan Hannele Holopaisen kanssa, samoin olen ollut yhteydessä myös eläkeläisten jumppapiiriä vetävään Merja Suteen.
    Edellisellä valtuustokaudellahan on tehty aikanaan päätös Värtsilän kirkon muuttamisesta kesäkirkoksi. Tämän päätöksen täytäntöönpano kuitenkin kaatui värtsiläisten voimakkaaseen vastustukseen sekä – uskokaa tai älkää – kirkkoherra Lappalaisen ”lukkarinrakkauteen” Värtsilää kohtaan!

    Paikallinen oma kirkko ja sen ympärivuotinen toiminta on ihmisille tosi tärkeä juttu. Tämä tuli hyvinkin konkreettisesti esille mm. pari päivää sitten kun kiihtelysvaaralaiset menettivät oman Herran temppelinsä tulen ruoaksi. Media on välittänyt meidän jokaisen ulottuville sieltä aukkaiden syvimpiäkin tuntoja; jopa he, joiden kirkkotie on ollut syystä tai toisesta pahoinkin ruohottunut, ovat nyt joutuneet elämässään hyvin vakavalle paikalle.
    Raamattuun on kirjoitettu, että ”Jumalan hyvyys vetää ihmisiä parannukseen”. Tämä ei läheskään aina tapahdu tietenkään meitä miellyttävällä tavalla. Muotoilisinko tätä nyt vaikka näin, että kirkkorakennus risteineen ja sinne kokoontuva elävä seurakunta ovat mm. tuota mainittua hyvyyttä, joka puhuttelee omalla tavallaan jokaista, joka sen näkee. Edelleen – kirkon tuhoutuminenkin voi olla muistutus ja puhuttelun paikka, olenko käyttänyt etsikkoaikani oikein? Kaikkivaltiaan Jumalan sallimatta kun ei pala yksikään kirkko niin kuin ei tietysti tapahdu mitään muutakaan pahaa eikä myöskään hyvää.

    Palataanpa Värtsilän kirkkoon. Monta kädenvääntöä sen käytöstä ja korjauksesta on vuosien varrella käyty. Sanan säilä on ajoittain viuhunut liiankin terävänä aiheuttaen mielipahaa puolin ja toisin. Oma tahtotilani on, että tehtäisiin yhteinen päätös jättää peruutuspeiliin katsomiset sikseen sekä lyötäisiin veljen kättä koko seurakuntamme ja kaikkien kolmen kirkkomme säilyttämisen sekä evankeliumin sanan julistamisen puolesta ”kunnes Herramme tulee”!

  2. Kalevi Tikka
    25.9.2018 at 12:43

    Kiitos Jussi siitä, että jaksat kirjoittaa ja toimia aivan Psalmin 73 hengessä.

  3. erkki lintunen
    25.9.2018 at 14:42

    JUURI NIIN, Jussin viitoittamalla kirkkotiellä on hyvä jatkaa. Äänestetään vaaleissa, mutta myös sen jälkeen – jaloilla – kirkkotiellämme. Siellä on seurakuntaKOTIMME.

  4. Matti Majoinen
    25.9.2018 at 21:56

    Kiitos Jussi!
    Moni muukin ajattelee Sinun tavoin, mutta ei tuo mielipidettään esille Värtsin palstoilla.
    Esimerkiksi minä.

  5. Irene Peuhkurinen
    26.9.2018 at 9:36

    Kyllä Jussilla on sydän ja järki paikallaan. Kiitos kirjoituksesta!

  6. Sakari H
    26.9.2018 at 13:48

    Harvinaisen hyvä ja mieltäni ilahduttava on ollut tämä kirjoitus, samoin kaikki annetut kommentit.
    Värtsin taso nousi taas, kiitos.

  7. Sakari H
    26.9.2018 at 14:20

    Joutuu taas selittelemään tekosiaan eli omia sanomisiaan tuossa edellä.
    Toki käytännössä kaikki Värtsin kirjoitukset ovat olleet hyviä ja kommentit asiallisia, lukuunottamatta erityisesti viime viikkoina esitettyjä ikäviä ja ilkeileviä kommenttikeskusteluja.

  8. alpoaatos
    26.9.2018 at 22:39

    Voi että on herttainen tykkäyskuva Bertasta ja Paavosta. Tulee hyvälle tuulelle katsellessa tuollaista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *