” Ei sanottu sana suuhun palaa ”.

Suomalaisissa sananlaskuissa on paljon koettua elämänviisautta. Ne olivat aikoinaan tarkoitettu elämänoppaiksi niin nuorille kuin vanhemmillekin. Alun alkaen ne kulkivat muistitietona sukupolvelta toiselle, kunnes joku tajusi kerätä niitä talteen ja kirjoittaa muistiin.

Suomalaiset ovat muuten maailman parhaita kansanperinteen kerääjiä. Vielä tänä päivänäkin sananlaskujen antamat ohjeet pätevät monissa elämän tilanteissa, vaikka ne ovatkin syntyneet aivan erilaisissa oloissa kuin missä me nykyisin elämme. Lapsille ja nuorille sananlaskujen sanat saattavat olla outoja, joten heille joutuu selvittämään niiden merkityksiä.

Tässä muutama tunnettu sananlasku, joiden opetukset pätevät mielestäni nykyisinkin.

”Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.”
(Joskus ne, joilla on vähiten asiaa sanottavana ovat äänessä eniten.)

”Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.”
(Jos teet vääriä valintoja elämässäsi niin joudut katumaan ja palaamaan takaisin.)

”Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.”
(Harkitse tekojasi, äläkä ota turhia riskejä.)

”Niin metsä vastaa kun sinne huutaa.”
(Kun käyttäydyt ystävällisesti toisia kohtaan saat itsekin ystävällisyyttä osaksesi.)

”Millainen isäntä sellainen renki.”
(Nykyäänkin puhutaan paljon johtajien johtamistaitojen merkityksestä firman menestykselle.)

”Kenen leipää syöt sen lauluja laulat”
(Esimerkiksi politiikassa joudutaan joskus vastoin omaa tahtoa toimimaan puolueen tahdon mukaisesti.)

”Joka on nuorena nopea on vanhana virkku.”

” Vierivä kivi ei sammaloidu.”

(Olisi hyvä pitää huolta teveydestään ja vireydestään koko elämänsä ajan.)

Kansan suussa syntyneissä sananlaskuissa käytettiin joskus hyvinkin ronskia kieltä, ja tänä päivänä emme aina ole samaa mieltä entisten sananlaskujen luojien kanssa.

”Akkain mieli ja koiran pieru ovat saman arvoiset.”

”Akoilla ja susilla on maailma pilattu.”

”Piika ei ole ihminen eikä renki herra.”

”Hullu ämmäänsä kehuu.”
(Näin korkealla oli naisten arvostus aikoinaan.)

”Ei ole tuohesta takiks eikä akasta papiks.”
(Muinoinen kannanotto naispappeuteen.)

”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan,”
(Vielä minunkin lapsuudessani ruumiillinen kuritus oli monissa kodeissa yleistä.
Suomi liittyi monien muiden maiden mukana YK:n lasten oikeuksien sopimukseen v.1981.)

Otsikkona oleva sananlasku neuvoo meitä harkitsemaan sanomisiamme. Joskus käy niin, että päästelemme ”sammakoita suustamme.”
Tämä sanonta pohjautuu kaiketi satuun, jossa eräs sadun henkilöistä noiduttiin sellaiseksi, että aina kun hän valehteli niin sammakoita hyppi suusta. Joskus jopa maailman johtohenkilöiden väitetään päästelleen ”sammakoita suustaan.”

Ajattelemattomilla lausumilla voimme pahoittaa lähimmäistemme mielen niin, etteivä he ikinä pysty sitä unohtamaan. Vaikka katuisimmekin sanomisiamme, niin ”sanat eivät palaa suuhun.”

Jotkut vetoavat Suomessa lailla säädettyyn kansalaisten sananvapauteen. Tuntuu siltä, etteivät aina esimerkiksi sosiaaliseen mediaan
kirjoittajat ymmärrä, mitä sillä sananvapaudella todella tarkoitetaan. Se ei tarkoita sanomisen vapautta, vaan se suo meille oikeuden harkitusti ja asiallisesti lausua mielipiteitämme kenenkään estämättä, mutta emme saisi sananvapauteen vedoten solvata toisia ihmisiä edes tuntematta heitä.Olisi hyvä muistaa, että monissa tilanteissa ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa”, niin sanat pysyisivät visusti suussamme.

Seuraavana muutama hyvä sananlasku suhtautumisesta lähimmäisiimme.

”Jokainen osaa elää toisen elämää vaikkei omaansa.”

”Ylpeä saa olla mutta ei ilkeä.”

”Ei niin hyvää etteikö parempaa olisi.”

”Joka tekee hyvää toiselle tekee sitä itselleenkin.”

”Joka syyttä suuttuu se lahjatta leppyy.”

”Ei kaikki sormet yhtäpitkiä ole.”

”Arvaa oma tilasi anna arvo toisellekin.”

”Älä sorra sorrettua äläkä syrji syrjittyä.”

”Jaettu ilo on kaksikertainen ilo.”

Ahkeruus, rehellisyys ja hyvät tavat ovat kautta aikain olleet arvostettuja hyveitä.

”Ahkeralla orret on täynnä, laiskalla tynnyrit tyhjinä.”

”Ahkeruus kovan onnen voittaa.”

”Riesana laiska riihessä.”

”Joukossa tyhmyys tiivistyy.”

”Joka varastaa neulan varastaa naulan”

”Valheella on lyhyet jäljet.”

”Rehellisyys maan perii.”

” Näkö on niinku Jumala luop, tavat niinku ihe tahtoo.” (Sananlasku Tohmajärveltä)

Lopetan tämän juttuni tuohon jonkun tohmajärveläisen aikoinaan luomaan sananlaskuun, joka osoittaa viisautta ja ymmärrystä. Lukemistani lukuisista sananlaskuista se on mielestäni parhaimpia.

Päivät tästä lyhenee, mutta muistakaa ettei vaan ” pimiällä silimä puhkee, eikä hämärällä jalaka taitu!” (Uukuniemi)

Pussinpohjan Masa

Elias Lönnrot: Suomenkansan sananlaskuja v.1842
A.V. Koskimies: Kokoelma suomalaisia sananlaskuja v. 1906
Matti Kuusi: Nykysuomen sananparsikirja V. 1988

Share

5 comments for “” Ei sanottu sana suuhun palaa ”.

  1. irene.peuhkurinen
    30.10.2018 at 8:28

    Olipa siinä viisautta kerrakseen! Pitäisi oikeastaan jakaa annoksiin ja ”mällystellä” annos kerrallaan.

  2. Reino A
    30.10.2018 at 9:11

    Lisätäänpä vettä myllyyn:

    Härnee hulluu tai heiluta pököö, molemmat suat piälles.

    Ylenkatsottu kanto reen kaataa.

    Metässä ei kaikki puut ole suorii eikä kaikki viärii.

    Kuoki kymmenen vuotta kivikkoo kiroomatta, piäset papiksi.

    Hitain tapa päästä puun latvaan on istua kävyn päälle.

    Kell on puuta sillä on myös muuta.

    Lyhytvartinen kirves on jalan surma.

    Matti Kärkkäinen:” metsäsanontoja.” Onpa tuossa seassa pari omaakin .

  3. Telle
    30.10.2018 at 19:14

    Sanottua sanaa ja ammuttua nuolta
    ei saa takaisin.
    *
    Mukavaa, että Masa on palannut pitkästä
    aikaa linjoille!

  4. Esko Tarvainenm
    30.10.2018 at 20:12

    Mies se ei ole mikä sanoo. Mies on joka sanojensa tekemiset toteuttaa ja näyttää esimerkkiä.

  5. Esko Tarvainenm
    8.11.2018 at 19:26

    Ajattele mitä sanot, ettet sano mitä ajattelet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *