Saunominen

Saunomisesta on suomalaisilla on varmaan tuhansia tarinoita, kuin on myös tehtyjä tutkimuksiakin saunomisesta. Kuin myös eri saunatyypeistä ja niiden eri terveys ominaisuuksistakin . Lämmitys tavasta , saunan ilmanvaihdosta ja varsinkin optimaallisesta lämpötilasta.

Seuraavassa saunomisen historiasta:
Lähde: https://www.msn.com/fi-fi/lifestyle/koti-ja-vapaa-aika/sauna-on-suomalaisuuden-symboli

Sauna on suomalaisuuden symboli
Suomessa on arvioitu olevan jopa kolme miljoonaa saunaa. Lukuisissa äänestyksissä ja tutkimuksissa sauna on valittu parhaaksi suomalaisuuden symboliksi. Saunominen on suomalaisille vuosituhansia vanha perinne, johon liittyy runsaasti uskomuksia ja tapoja.
Seuraavassa kerrotaan muun muassa, millainen oli ensimmäinen sauna ja millaisia ovat saunomisen nykytrendit. Klikkaa nuolesta ja tutustu suomalaiseen saunaan!

Maakuopasta savusaunaan
Suomalaisia saunoja on ollut jo pronssikaudella. Ensimmäisen saunan virkaa toimitti peitetty maakuoppa, jonka pohjalla oli kuuma kivikasa. Kiville valeltiin vettä, joka höyrystyessään lämmitti majan.
Seuraava saunamalli nousi jo maan pinnalle. Saunassa oli seinät, ovi ja turpeesta tehty katto. Nurkassa oli kiuas ja istuimena tukinpätkä. Sauna rakennettiin uudelle asuinpaikalle usein ensimmäisenä.
Nykyäänkin suosittu savusauna oli käytössä jo rautakauden lopulla. Suuria kivikasoja lämmitettiin tuntikausia. Savu päästettiin ulos rakennuksesta vasta ennen saunomista.

Sauna tuli kaupunkiin
Piipulliset kiukaat yleistyivät 1700- ja 1800-luvuilla ja levisivät nopeasti kaupunkeihin. Sähkösaunat tulivat käyttöön heti toisen maailmansodan jälkeen. Keksinnön avulla sauna lämpeni jo puolessa tunnissa. Sen aikaisia kiukaita on vieläkin käytössä eri puolilla maata.
Perinteisten puulämmitteisten ja sähkösaunojen rinnalle on tullut myös uusia yrittäjiä. Jatkuvalämmitteiset kiukaat varaavat lämpöä ja ovat tarvittaessa heti käytössä. Yhdistelmäkiukaissa lämmitysmuodoksi voi valita joko puun tai sähkön. Hybridisaunoissa lämmitysvaihtoehtoina on sähkö tai infrapunasäteet.

Suomalaisuuden symboli
Sauna rakennettiin tavallisesti ensimmäisenä uudelle asuinpaikalle. Se oli puhdas tila, jossa lämmitettiin myös vettä. Sauna oli siis hyvin monikäyttöinen paikka, jossa kylpemisen lisäksi synnytettiin, hoidettiin sairaita ja pestiin kuolleet.
Sauna liittyy tiiviisti suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Vielä nykyäänkin lauantai on monelle saunapäivä. Se kuuluu myös juhlien aattoihin, oli kyseessä sitten joulu tai juhannus. Saunatuotevalmistaja Harvian vuonna 2017 teettämän kyselyn mukaan jopa 80 % suomalaisista saunoo jouluna.
Erilaisissa kyselyissä suomalaisuuden symboleiksi on nostettu sisua ja Sibeliusta. Ykkössijalle nousee kuitenkin usein sauna. ”Sydämeltään suomalainen” -kyselyssä se sai yli viidenneksen kaikista äänistä.

Saunassa on tehty tärkeitä päätöksiä
Suuri osa Suomea koskevista merkittävistä päätöksistä on todennäköisesti tehty saunassa. Esimerkiksi presidentti Kekkosen rakennuttamassa Tamminiemen saunassa on kylpenyt iso joukko aikansa merkittäviä poliitikkoja. Tamminiemen saunaseuran vakiojäsenet kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisista poliittisista asioista lauantai-iltaisin ja se kutsui joukkoonsa myös merkittäviä vieraita.
Tamminiemen saunan lauteille pääsee nykyäänkin, jos on valmis pulittamaan muutaman tuhannen euron tilavuokran.

Onko saunaperinnettä muualla?
Suomalaisen saunaperinteen arvellaan olevan peräisin idästä. Se on säilynyt osana arkea ja juhlaa enää Venäjällä, Baltian maissa ja Suomessa.
Ruotsin saunahistoria on samankaltainen kuin Suomen – aina 1700-luvulle saakka. Silloin saunat ja saunominen kiellettiin Ruotsin maalla, sillä saunomisesta tuli äkkiä syntistä ja hikoilustakin sivistymätöntä. Saunominen alkoi yleistyä uudelleen vasta 1900-luvulla.

Joulusauna on vanhempi kuin joulu
Saunaan liittyy monia tapoja, perinteitä ja uskomuksia. Saunatonttu esimerkiksi suojelee saunaa ja tuo sen omistajalle onnea ja menestystä, mutta vain jos saunassa käyttäydytään hyvin. Saunassa ei siis sovi kiroilla, metelöidä tai riehua humalassa. Saunassa tunnelma on harras ja rauhallinen.
Ennen vanhaan sauna lämmitettiin kerran viikossa ja sen lämmittäminen kesti usein koko päivän. Ensin saunoivat miehet. Nykyaikainen perhesauna yleistyi vasta 1900-luvulla.
Saunan hengellinen puoli on ehkä nykyään saunojilta unohtunut, mutta saunaa on aina pidetty pyhänä paikkana. Jo ennen kristinuskoa puhdistauduttiin kekriä ja talvipäivänseisausta varten. Esimerkiksi joulusaunassa käyminen oli tärkeä rituaali arjen ja juhlan välillä.

Saunomisen terveysedut
Ennen uskottiin, että elleivät sauna, viina ja terva parantaneet sairautta, oli se kuolemaksi. Nykyäänkin saunalla uskotaan olevan monia myönteisiä terveysvaikutuksia. Merkittävin terveyseduista lienee kuitenkin rentoutuminen.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että vähintään neljä kertaa viikossa saunovilla yli kuusikymppisillä miehillä esiintyi  selvästi vähemmän Alzheimerin tautia. Saunomisella arvioitiin olevan vaikutusta myös sydänkohtauksen pienentyneeseen riskiin ja verenpaineen alenemiseen ainakin hetkittäisesti. Saunominen voi myös lieventää esimerkiksi reumasta kärsivien kipuja.

Vihtominen lisää terveysvaikutuksia
Vihtomisen suosio on vähentynyt kaupunkisaunomisen myötä. Kerrostalojen saunoihin ei vihtoja ole saanut viedä ja hankalampi niitä on kaupunkiympäristössä valmistaakin. Vihtomisen terveysvaikutuksia on silti taas alettu ymmärtää, sillä Suomestakin löytyy jo koulutettuja vihtojia.
Ennen vihtomista on hyvä odottaa, kunnes iho on lämmennyt ja hiki alkaa irtoamaan. Vihdalla lyödään ensin kevyesti ja voimaa lisätään ihon tottuessa. Koivun lehdissä olevat saponiinit toimivat vihtoessa mietona saippuana ja lehtien eteeriset öljyt ehkäisevät tulehduksia ja poistavat kipuja.

Infrapunasauna lämmittää saunojan kehoa
Infrapunasauna poikkeaa muista saunatyypeistä erityisesti lämpötilansa vuoksi, sillä se on vain noin 40 – 45 astetta. Saunan käytön väitetään tuovan terveysetuja, sillä infrapunasäteet lämmittävät ilman sijasta saunojan kehoa lisäten aineenvaihduntaa ja kiihdyttäen verenkiertoa. Infrapunasauna sopii erityisesti iäkkäämmille ihmisille, sillä se ei rasita sydäntä samalla tavoin kuin perinteinen sauna.

Saunan tulevaisuus?
Sauna on nyt muodissa. Siitä on tullut merkittävä osa kotia, ja sen sisustamiseen käytetään aikaa ja mielikuvitusta. Valittavana on lukuisia erilaisia, helposti sijoitettavia kiukaita. Liikuteltavat kalusteet tekevät saunasta taas monikäyttöisen tilan.
Yleiset saunat vähenivät rajusti huoneistoihin rakennettujen omien saunojen lisääntyessä. Nyt suuntaus on taas kohti yhteisöllisyyttä. Saunomiseen liitetään samalla erilaisia elämyksiä. Varsinkin Helsinkiin on taas perustettu muun muassa korttelisaunoja sekä suurempia yleiseen käyttöön tarkoitettuja saunakokonaisuuksia.
Suomalainen sauna pysyy jatkossakin yhtenä suomalaisuuden symbolina.

 

Jutun lähetti: Heino T

Teksti ja kuvat: https://www.msn.com/fi-fi/lifestyle/koti-ja-vapaa-aika/sauna-on-suomalaisuuden-symboli/ss-BBJVHNQ#image=2

3 comments for “Saunominen

  1. Ei varmaan ollut standardi sauna, jossa meitä ennen ovat syntyneet. Oli piha saunoja, savu saunoja oli myös maakuoppa saunoja joissa lapset syntyi silmät avaten uuteen tulevaisuuteen.

  2. Yläkuva on jotakuinkin tyypillinen entisajan savusauna. Kotonakin jossa synnyin savusaunaan oli puitteet samanlaiset.
    Siihen aikaan kiuas pohja tehtiin kivistä ja jos oli sementtiä, niin sitä päällimmäiseksi lattiatasoon saakka. Siihen latomalla sitten kiuas. Ja vot maailmanlupsakimmat löylythän niissä sai.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *