Tuottajien talo Niiralaan

Lähde: Koti-karjala 18.1.2019, Kari Sarkkinen

Leader-tuella Tuottajien talo Niiralaan

Keski-Karjalan Jetina ry esittää julkista tukea, Leader-rahoitusta 27 200 euroa Tohmajärven kunnan Tuottajien talohankkeelle Niiralaan.

Tohmajärven kunta omistaa Niiralassa, kansainvälisen rajanylityspaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan entisen Cafe Niiralan toimitilan. Hankehakemuksensa mukaan kunta luo uuden toimintakonseptin Tuottajien talolle sekä edistää konseptin eteenpäin viemistä.

Hankkeeseen palkataan työntekijä, joka toimii Tuottajien talossa operaattorina ja johtaa toimintaa sekä kokoaa toimijat yhteen. Hanke alkoi viime vuoden lopulla ja jatkuu vuoden 2019 loppuun. Lisäksi Jetina esittää julkista, Leader-yritysrahoitusta kahdelle yritykselle.

Pohjois-Karjalan Leader-ryhmien hallitukset ovat tehneet myönteisiä hanke-esityksiä hankkeille yhteensä 81 900 euroa. Lisäksi yhteensä viisi yritystä on saanut myönteisen Leaderyritysrahoitusesityksen.

Julkisen tuen lisäksi hankkeissa on mukana hakijoiden omaa, yksityistä rahoitusta ja osin talkootyötä. Hankehaku ryhmissä on jatkuva.

Linkki: Keski-Karjalan Jetina

Artikkelikuva: Rajapysäkki, Eira Varonen

Share

23 comments for “Tuottajien talo Niiralaan

  1. Leo Härkönen
    21.1.2019 at 11:27

    Tässäpä saattaa olla hyväkin tolkku. Pientuottajien tuotteilla on kasvavaa kysyntää. Paljon on merkitystä valikoimien laajuduella/monipuolisuudella, tuotteiden laadulla ja esillepanolla. Pitäisi olla seutukuntansa paras, jotta vetovoimaa on niin rajanylittäjien kuin oman väenkin keskuudessa.

    Kyllä jonkinasteinen ravintola- ja kahvilatoiminta Tuottajien taloa täydentäisi. Tällaisilla konkreettisilla, maanläheisillä ja tuoreilla ideoilla Niirala Center nousee jos on noustakseen!

    Toivon menestystä!

  2. Alpoaatos
    21.1.2019 at 14:03

    Hieno uutinen !
    Toivotaan onnea ja menestystä.

  3. turisti
    21.1.2019 at 14:57

    Eiköhän tuolla rahalla taas kahvila pyöri kesällä ja parhaassa tapauksessa vuoden loppuun asti. Ruokaa tuskin saa mutta jonkinlainen kylmäkaappi olisi hyvä olla kermaa ja makkaraa varten.

  4. Ilmari Majoinen
    21.1.2019 at 15:15

    Olisko tämä uusi sapluuna menestys tarina jossa myös yrittäjät
    pärjäisivät .Ja että asiakkaita kävisi , ja näinollen ulko-oven saranat olis
    vaihdettava kerran vuodessa . Toivottelen parempaa menestystä
    kuin mitä tässä viimeaikoina on ollut edellisillä yrittäjillä. Mielestäni
    puitteet antavat mahdollisuuden siihen, ei kun tsemppiä ja uskoa
    tulevaan!

  5. tapani näätänen
    21.1.2019 at 18:36

    valitettavasti olen turistin kanssa samaa mieltä.väestöpohja ei riitä tuottajien tuotteille ja venäläisistä ei ole mitään hyötyä niin kauan kun herra putin orkestereineen on vallassa.ja ovat varmasti pitkään.munamarttojen kokouspaikkana se on mitä parhain.talvella tämän kiinteistön lämmityskulut ovat liian suuret (sähkölämmitys)toivottavasti olen pessimisti-aatoksissani väärässä.

  6. Esko Tarvainen
    21.1.2019 at 19:09

    Nyt on Suomessa ja Euroopassa suuntaus uusiutuvas energiaa kohden. Nämä askeleet etenevät hitaasti jättäen oman tarinan historiaan. Meillä Suomessa on tuhannen taalan paikka jos ymmärretään hyödyntää omia voimavarojamme. Tuotekehitys, koulutus, tietotekniikka ja usko omaan tekemiseen pitää tämän pienen maan maailman kulussa mukana.

  7. nörtti juksu
    22.1.2019 at 14:37

    hui hai tukifyrkat krokodiilinnahkaseen ja taikkuihin rypemään, Imbesilli idis.

  8. Esko Tarvainen
    22.1.2019 at 19:27

    Parikkalassa kuutostien varrella on IloisenPässin kahvila/myymälä. Sieltä saa paikallista syötävää, käsin tehtyjä matkamuistoja, suomalaisia legendaarisia postikortteja ja hyvä tunnelma pienessä miljöössä. Tämä pieni putiikki saa ohikulkijat pysähtymään. Osa lienee hyvän palvelun ansiota. Ruoka on hyvää. Kesällä voisi olla Värtsilässä paikalliset markkinat. Suomalainen matkailija menee ulkomailla markkinoille, musiikki soi ja ihmiset ovat iloisia.

  9. Leo Härkönen
    23.1.2019 at 12:17

    Keskustelu Tuottajien Talosta osoittaa taas kerran että Pohjois-karjalaiselle mentaliteetille on tunnusomaista, että uudet ideat nollataan vastaväittein ennen kuin niitä on ehditty jalostamaan ja kokeilemaan. Ollaan viisaita ja viisastellaan.

    Siellä missä ideat otetaan innostuneina ja rakentavasti vastaan, yleensä myös onnistutaan. Paikallisten asukkaiden konkreettinen tuki on yksi yritystoiminnan perusedellytys.

    Värtsilän omat tuotokset eivät tietenkään riitä valikoimaa kattamaan. Valikoiman on edustettava ehkä Itä-Suomeakin laajempaa aluetta.

    Olisi hyvä jos myyntipisteestä kehittyisi kohde, joka toimisi peruselintarvikkeiden hankintapaikkana myös oman kylän asukkaille. Ja että siellä myös voisi viihtyä, herkutella ja kahvitella. Esko esitti oivallisia havaintoja Parikkalasta edellisessä kommentissa ja idea paikallisista markkinoista on huomion arvoinen.

    Onhan värtsiläläisten asenteesta hyvääkin sanottavaa. Hotelli Joen yrittäjiä ainakin on väen voimin kannustettu.

  10. Poikamies kolmannessa polvessa
    23.1.2019 at 13:19

    Kauna, kateus ja katkeruus, niillä konsteilla rupevvaa isän piästä ver irtoomaan. Leolla oli oikeensuuntaiset ajatukset
    ja niitä pikku hilijoo jalostamalla suattaa löytyy se oikee suuntakin. Toivotaan, että ies joku taho sais hommat
    sillä tavalla reilaan, että kenties tulis vaikka leivän piälle voitakkii:-)

  11. Tuula
    23.1.2019 at 13:46

    Leon ja poikamiehen kanssa samaa mieltä olen minä!

    Ei pitäs heti alakuunsa mollata.

    Ja lie siinä paikassa enneki pärjätty.

    Valentiinan ja miehensä aikana minä ainakin sain siitä aina mitä tarvitsin, hyvää ruokaa ja kahvia lisukkeineen.
    Lisäksi vielä evästä ja muuta tarviketta kämpälle. Kerran jopa palovarottimen patteri sieltä löytyi, kun sitä tarvitsin.

    En tiedä, mitä tuottajia siihen on tulossa, aika näyttää.
    Yksi mahdollisuus sielläkin on se nykyajan juttu, verkkokauppa. Sillä voi saada liikevaihtoa lisättyä.

  12. Poikamies kolmannessa polvessa
    23.1.2019 at 13:50

    Sekkii on jo aika hyvä, jos suapi vaikkapa 50m etumatkoo:-)

  13. Tuulien tuoma kyläläinen
    23.1.2019 at 17:27

    Yhdyn mm.Leon ja Tuulan kommentteihin. Täällä tuomitaan yritys jo siinä vaiheessa kun siitä jotain ehkä kuullaan puskaradiosta. Ja kovasti toivotaan elintarvikemyyntiä , mutta jos hiiva / leipä / maito / kahvipaketti maksaa siinä 10 – 50 snt enemmän kun ”kemien kaupoissa” , niin tottakai kannattaa sinne ajaa ….onhan siellä halvempaa. Sitten huudellaan pää puskissa että ei kannata ..ei kannata …mitä järkeä oman kylän kallissa kaupassa käydä.
    Ilolla olen lehdistä lukenut kun ”keskelle ei mitään” on perustettu yritys jos toinenkin , ja ne ovat kannattaneet KUN KYLÄN VÄKI ON NIITÄ KÄYTTÄNYT JA NIIDEN MENESTYMISEEN USKONUT – miksi me ei täällä uskota ?

  14. tapani näätänen
    24.1.2019 at 20:48

    kyllä veronmaksaja saa valittaa ja jos aihetta on pitääkin.yli 30v ja neljä yrittäjää on yrittänyt tässä talossa ja jokainen on luopunut toiminnan kannattamattomana.nyt talon omistamme me veronmaksajat.talo maksoi meille veronmaksajille 170000 euroa ja kaupanpäälle saimme -80 luvun energiasyöpön lvis-tekniikan.tekniikka pitäis modernisoida tähän päivään ja maksaa varmasti 50-100 tuhatta.lisäksi talon rakenteet ovat alkuperäisiä.nekin pitäis remontoida.tulevat kustannukset maksamme me veronmaksajat.lähes kolme vuotta sitten tämä sama ”päätimme aloittaa tästä”projektiryhmä teetätti tieliittymän joka maksoi veronmaksajille 460000 euroa.tarkoituksena on venäjän markkinat.tällähetkellä länsimaat vetävät sijoituksijaan kilvan pois venäjällä.pitää olla melkoinen konsultti joka osaa arvioida mitä venäjällä tapahtuu seuraavan 10 v aikana,nämä kyseiset rahat melkein 700000 e olisin laittanut pieneen kyläkouluumme.kylän asukkaat olisivat olleet iloisia,koska kerrankin heitä kuunneeltiin.mutta ei.ruoka- ja kahvilakulttuurista värtsilässä luulen tietäväni jotain koska olen käyttänyt niitä viimeisen 8v aikana joka päivä.hotellin auli yritti cafe niiralan jälkeen vähän aikaan ja sitten kylätalo v.2018 loppuun.ei kävijöitä.en syyllistä kyläläisiä ruokailusta,yksinkertaisesti meitä on vain vähän.

  15. nörtti juksu
    24.1.2019 at 22:31

    Karjalan piirakoita kehiin.

    Stadilaisetkin diggais saati

    landepaukut. Mummot

    leipomaan äitivanhan

    staililla ja ruokapalkalla.

  16. turisti
    24.1.2019 at 23:45

    Värtsilässä kun käy niin nykyään on varminta syödä Kiteellä tai Joensuussa tai ostaa kaupasta eväät. Noita Tapanin mainitsemia ruokapaikkoja olen käyttänyt paitsi kylätalon lounaalle en kerinnyt.

    Pääkaupunkiseudulle rakennetaan joka vuosi lisää asuntoja, kouluja sekä päiväkoteja tuhansille uusille asukkaille. Suunta on selvä mihin syrjäseuduilta lähdetään ja sekin on selvä missä käydään lomareissulla omin eväin vanhoja paikkoja katsomassa.

    Piirakan hinta on Lidlissä niin halpa että niitä tekemällä pysyy mummot hengissä vain jos syö ne itse.

  17. Anna-Leena
    25.1.2019 at 9:13

    Surullista , ettei teidän kylällä käytetä palveluja silloin kun niitä on tarjolla. Sitten itketään ja voivotellaan kun niitä ei ole. 1 kyläkauppa-kahvila menestyisi , jos sitä ohikulkijoiden lisäksi käyttäisivät myös paikalliset. Ja yrityksen palvelu olisi ystävällistä ja elintarvikkeet tuoreita.
    Mutta jospa se nyt hankerahoilla hetken pyörisi ja saisi tuulta siipiensä alle.

  18. Leo Härkönen
    25.1.2019 at 11:50

    Virheeltähän tuo vaikuttaa Tuottajien Taloksi nyt kaavaillun kiinteistön rakentaminen verovaroin Niiralaan. Mutta tehty mikä tehty. Pitäisikö rakennus nyt siis purkaa vai keksiä sille käyttöä?

    Eiköhän kannattaisi aloittaa ennakkoluulottomasti vetovoimaisen konseptin nikkaroiminen Niiralaan ja ryhtyä joukolla tukemaan sen menestymistä. Nykyiselläänkin rajaliikenne antaa toiminnalle omat edellytyksensä kun valikoimat ja palvelut suunnitellaan taitavasti asiakkaiden odotukset ylittäen.

    Niille, joiden silmissä leimuaa maailmanpalo, löytynee pelotteluun muitakin foorumeja. Ja niille, jotka eivät voi edes kuvitella oman kylän palvelujen kehittyvän itselleen kelvollisiksi, eivät menetä mitään. Niin turisteille kuin kyläläisillekin löytyy valinnanvaraa sadan kilometrinkin säteeltä yllin kyllin.

    Paras hoitaa homma kerrankin niin, että hankerahoille ja aiemmillekin investoinnelille syntyy todellista katetta. Ja arvostaa oikeasti niitä, jotka tarjoavat tuotteitaan Tuottajien talon ja oman liiketoimintansa kehittämiseksi. Siinä saattaa olla kipinää isompienkin unelmien – Niirala Shopping Village -haihattelujen – toteutumiseksi.

  19. Tuula
    25.1.2019 at 13:46

    Käsitykseni mukaan viimeisen kahden vuoden aikana paikalla yritti 2 eri yrittäjää, joten ne 2 aikaisempaa pärjäsivät paikalla pitempään. Lienevät lopettaneet eläkkeelle siirryttyään? Kunta osti sen rakennuksen vuonna 2017, rakennushan oli jo silloin kunnan omistamalla tontilla (?), se lienee ollut jonkunlainen rasite, kun yrittäjä tai kiinteistävälittäjä etsivät sille uutta omistajaa. Jos ei nyt peloteltaisi seuraavia yrittäjiä näiden kahden tähdenlennon takia. Eikä pelättäisi, että ne mahdolliset uudet yrittäjät hirvittävästi rikastuisivat, jos me itse sieltä jotakin ostettais. Pikkkukaupan-kahvilan ym pienyrittäjät leivän syrjäsä pysyäkseen yleensä tekevät niin pitkiä työpäiviä, että virkaihmiset tuskin sitä edes tajuavat. jJa tämä tieto perustuu omaan kokemukseen.

  20. Esko Tarvainen
    25.1.2019 at 19:38

    Ei koskaan piruja kannata seinille maalata. Yrittänyttä ei laiteta. Jos kukaan ei yritä pysähtyy koko populaatio. Tekemällä toteutetaan tulevaisuutta.

  21. Sauli Lindfors
    27.1.2019 at 11:31

    Yleensä suoraan tuottajilta, tuotteissa hinnat on niin pilvissä ettei niihin ole varaa kuin itse tuottajilla. Marketista saa halvemmalla

  22. Anna-Leena
    27.1.2019 at 15:31

    Minä käyn ostamassa lypsykarjatilalta TINKIMAITOA 60 snt / litra. Voisitko Sauli kertoa mikä kaupparyhmä myy maitoa halvemmalla ? Vai kirjoitteletko Sauli vähän ”puuta heinää” ?

  23. Leo Härkönen
    27.1.2019 at 21:45

    Mielenkiinnolla odotan tietoa Värtsin sivujenkin kautta Tuottajien Talo -hankkeen järjestämisestä ja etenemisestä. Kansalaisten positiivinen asenne hanketta kohtaan rakentuu avoimmuuden kautta. Tieto palvelujen käyttäjien odotuksista voi olla erittäin hyödyllistä hankkeen toimijoille.

    Elämme verkostotalouden, ts. yhdessä tekemisen, sitoutumisen, eräänlaisen pienimuotoisen “joukkorahoituksen” uutta aikaa. Elinvoiman säilyttämiseksi palvelujen tuottajien ja palvelujen käyttäjien on – osuustoiminnan alkuaikojen tapaan – syytä lyöttäytyä yhteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *