Hoivakotien ongelmista

Miksi hoivakotien ongelmiin ei ole puututtu aiemmin?

Vanhustenhoidon ja hoivakotien ongelmat ovat olleet viime päivinä uutisten puheenaiheena. Miksi tähän ongelmaan ei ole puututtu aiemmin? Ongelmat ovat olleet tiedossa ainakin kymmenen vuotta. Valvonnan puutteista puhutaan, mutta ne on laiminlyöty. Miksi? Asiantuntijoiden mukaan ongelmat ovat olleet aina istuvan hallituksen tiedossa. Hallitus selittää ja oppositio syyttää hallitusta. Nyt tulilinjalle ongelmia on joutunut selittelemään perhe- ja peruspalveluministeri Annikka Saarikko (kesk.). Vuosien kuluessa puhujien roolit vaihtuvat. Syyttely vaihtuu selittelyksi ja selittely syyttelyksi riippuen siitä, kuka on hallituksessa ja kuka oppositiossa. Tästä näyttää muodostuvan tulevien vaalien vaaliteema. Miksi ihmisten huoli vanhojen hoivasta ei yllä poliitikkojen korviin? Tai jos huoli vaalikentillä kuullaankin, se ei näytä korvissa pysyvän, kun vaalit ovat käyty.

Esille tulleet ongelmat ovat keskittyneet Esperi Careen, viimeksi Attendoon ja Mehiläiseen. Kohun keskellä Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni jätti  tehtävänsä. Oliko eroaminen oikea ratkaisu? Mielestäni ei, se on vastuun pakoilua. Valvira valtakunnallisesti ja aluehallintovirasto paikallisesti, on myös puuttunut Mehiläisen hoivakotien ongelmiin monissa kaupungeissa viime vuosina. Mehiläisellä on vähemmän ongelmia kuin Esperillä ja Attendolla. Vanhukset hoivakodeissa ovat aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan. Henkilökunta työvuoroihin on alimitoitettu jo suunnitteluvaiheessa. Henkilökunnan vähyydestä on puhuttu ainakin kaksikymmentä vuotta. Tehyn kyselyn vastauksista käy ilmi, että myös Attendossa tehdään kyseenalaisia säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat henkilöstömitoitukseen ja henkilöstökuluihin sekä vaikuttavat hoidon laatuun. Hoitohenkilöstö juotuu tekemään muuta avustavaa työtä, kuten ruuanlaittoa ja siivoamista. Hoitajamitoitus on kirjattava lakiin, muuttuvat tarpeet myös otettava huomioon.

Nyt oppositiopuolueet SDP:n johdolla tekevät hallitukselle välikysymyksen. Nähtäväksi jää, saako hallitus luottamuksen jännittävässä äänestyksessä. Välikysymyksessä käsitellään vanhustenhoidon tilan lisäksi myös sote- ja maakuntauudistusta. SDP:n mukaan hallituksen ajama uudistus ei paranna vanhustenhoidon tilaa. Mitä tapahtuu jos sote-uudistus toteutuu valinnanvapauksineen? Tällä annetaan enemmän valtaa yksityisille palveluiden tuottajille ja kontrolli on heikko. Hallituksen sote-mallissa valvonta perustuisi edelleen pääsääntöisesti yritysten omavalvontaan. Takaisiko tämä maakuntapohjainen sote-uudistus vahvemmat järjestäjät? Entäpä jos sote-uudistus ei toteudu tällä vaalikaudella? Ulkoistavatko kunnat sitten lisää julkisen puolen terveyspalveluita ja ongelmia ei saada korjattua? Kävipä miten tahansa, huolestuttavalta näyttää. Samat yritykset kuitenkin tuottaisivat terveyspalveluita maakunnissa. Sote-uudistuksesta taitaa tulla oppositiopuolueiden vaaliase.

Mikko Immonen Joensuu

11 comments for “Hoivakotien ongelmista

  1. Laulut lopettakaa ja huulen heitto. Etelä-Euroopassa vanhuksista pidetään huolta miksi ei meilä.

  2. Nyt kun on yli puoluerajojen alettu paneutua vanhusten hoidon ongelmiin, on syytä unohtaa puoluepolitikointi ja tukea kaikkien puolueiden hyviä ehdotuksia. Tässä asiassa ei Suomen politiikka ole eri hallitusten aikana ihan onnistunut, mutta nyt on aitoa pyrkimystä onnistua. Nyt päättäjinä toimivat ovat itsekin joskus ikäihmisiä ja tarvitsevat apua. Siinä motiivia kylliksi.

    Voisihan sitä näinkin ajatella: Ikäihmisten hoitaminen tarjoaa työtä ja työpaikkoja. Mutta ei sen tarvitse olla tasemummojen hoitamista. Työstä kohtuupalkka, olipa sitten kysymys tekijästä tai – tekijän työllistäjästä.

    Televiosta eilen bongasin parikin kertaa, että on halukkuutta lähihoitajan työhön. Pari nuorta ja yksi työtön tuollaista haluaan ilmaisi. Siinä on varmaankin kysymys syvemmästä motiivista kuin palkasta.

  3. Suuri vaara on, että vanhushoidon epäkohtien saama julkisuus hiljalleen hiipuu muiden uutisten varjoon. Ehkä pöhinällä on jotain vaikutusta vaaliohjelmiin ja ehkä JOTAKIN siirtyy lainsaadäntöön ja toimintakäytäntöihin. Toivoa sopii.

    Kovin raadollista on menomme täällä. Perheväkivaltaa, aikuisten ja lasten hyväksikäyttöä. Kaikkein avuttomimpien ja puolustuskyvyttömimpien kansalaisten heitteillejättöä. Väkisinkin syntyy kuva Suomesta, jossa eri kansalaispiirit ja ikäluokat eivät välitä kohdata eivätkä ymmärtää toisiaan. Vaikka välineitä siihen on enemmän kuin koskaan ennen.

    Elettiinkö suuremman suvaitsevaisuuden ja yhteisvastuun aikaa sodan jälkeen ja vielä 1950–60-luvuillakin? Silloin kun meillä oli kansallisia (ja henkilökohtaisia) haasteita ja taloudellisia tavoitteita? Silloin kun taistelimme olemassa olostamme.

    Kovin kapea on näköalamme tulevaisuuteen. Jokaisella olisi aika ryhtyä henkilökohtaiseksi arvojohtajakseen. Ja ehkä presidentillä, maan korkeimmalla arvojohtajalla, olisi taas kerran aihetta ulostuloon.

  4. Äänten kalasteluahan se ikääntyvien asioihin puuttuminen on.
    Tulee tuhansia ääniä, kun vain mainitseekin taikasanat
    eläkeindeksikorotusten palauttaminen. Kyllä papoille ja
    ja mummuille on ennenkin luvattu kuuta taivaalta. Politiikka
    on tunareiden puuhaa nykyisinkin. Omaa nokkaansa pidemmälle
    eivät näe. Vanhuksia on helppo sumuttaa antamaan äänensä.

  5. Tänään eduskunnassa käydään välikysymyskeskustelua vanhustenhoidosta. Keskustelu televisiossa on loppunut, mutta Yle-Areenassa se jatkuu suorana.

    Puolueiden edustajien puheenvuorot olivat oppositio vastaan hallituspuolueet. Syyllisiä etsitään, mutta kaikki puolueet ovat syyllisiä olleet vuorollaan olleina hallituksessa.

    Nyt olisi jo korkea aika lopettaa syylistäminen ja yhteisvoimin alkaa ratkoa ongelmaa. Huonolta näyttää, oppositiolla on kova vallanhimo kaataa sote- ja maakuntauudiistus. Vaalikiima oppositiolla on kova.

    Se miten vanhustenhoito ratkaistaan tulevaisuudessa jää edelleen arvoitukseksi. Perjantaina nähdään, saako hallitus luottamuksen.

  6. Välikysymyskeskustelu päättyi klo 22.30. Kuuntelin sen kokonaan, ensin TV:sta ja lopun yle arenasta. Asia vanhusten hoivasta on tärkeä.

    Kansanedustajilla on yllättävän paljon tietoa vanhusten hoitoalalta, sen tarpeista ja myös puutteista. Monilla näyttää olevan myös aivan pyyteetöntä tarvetta korjata puutteet. Joillakin – olen tästä aivan varma – välikysymys on ensi sijaisesti halu kaataa hallitus ja estää sote-maakuntauudistus. Sitten voidaan palata vanhusten hoitoasioihin. Sitten ovat ”oikeat” puolueet ja edustajat tekemässä töitä.

    Mielenkiintoista oli, että maakuntauudistuksen tarve tuli aika monen suusta esille. Ehkä siinä piili takana ajatus, että maakuntatasollakin voidaan asioita hoitaa, ja siellä tarjoutuu mahdollisuuksia ajaa poliittisin keinoin asioita. Kaikille puolueille tarjoutuu maakunnissa töitä. Ehkä lähituntemuksella on silloin myös etua!

    Joka tapauksessa toivon, että äänestämme vaaleissa ja että sitä ennen olemme tarkkoja ja kriittisiä havainnoissamme ja kuulemisissame.

  7. JOS OLET OIKEIN TODELLA KIINNOSTUNUT VANHUSTEN HOITO-ONGELMISTA, mene la 2.3.klo 12 tai viimeistään klo 13 – jos et kaipaa kahvia – Joensuuhun Carelia-saliin. Silloin pätevä asiantuntija professori Sirkka-Liisa Anttila kertoo asiasta. Samalla voit toimittaa kaupunkiasioitasi, jos sellaisia sattuu silloin olemaan.

  8. Kun olen seurannut viimepäivien keskustelua vanhustenhoidon surkeasta tilasta joissakin paikoissa tulee väkisin mieleen miksi ei haluta puhua ongelmien syntymisen perimmäisestä syystä.

    Jos mutkia oiotaan reippaasti tekisi mieli väittää että yksityiset voittoa hakevat yritykset eivät välttämättä ole oikeita toimioita hoiva-alan kaikilla sektoreilla.Osakeyhtiön yksisellitteinen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen.

    Tämän tavoitteen toteutumiseksi katsotaan yrityksen kulurakennetta suurennuslasin kanssa.
    Mistäs ne kulut syntyvät hoivakodeissa.Henkilökunnan palkoista,kiinteistöjen kuluista,ravinnosta jne.
    Näistä kun yritetään säästää se vaikuttaa suoraan asiakkaiden hoidon tasoon.
    Omistajien voitoista ei tingitä.Jos yritys ei tuota voittoa se lopetetaan kannattamattomana.

    Yrityksen tulorahoituksen lisääminen olisi toinen mahdollisuus parantaa oloja mutta kilpailuttamistilanteessa tarjous hinnat lasketaan liian alas jotta sopimus saadaan.

    Ihmettelen miksi ei Yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuutta nostetta tässä yhteydessä isommin esiin.
    Meillä on joitakin esimerkkejä missä yhteiskunnallinen yritys on suoriutunut esimerkillisesti hoiva-alan liiketoiminassa.
    Oulunkylän kuntoutussairaala on loistava esimerkki.
    Yrityksen omistaa Veteraanijärjestöt,Helsingin kaupunkija ja aivoinvalidit perustamansa Oulunkylän sairaskotisäätiön kautta.
    Yritys toimii kuten osakeyhtiöt mutta sijoittaa saavuttamansa voiton takaisin hoitolaitoksen toimintaan,ei pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien taskuun.Tässä on se suuri ratkaiseva ero !!
    Sairaskotisäätiötä kilpailutetaan kuntien ja valtionkonttirin kautta kuten muitakin alan toimioita.

    Oulunkylä on saanut asiakkailtaan täydet viisitähteä toiminnastaan.Kiitoksia ja serttifigaatteja satelee toistuvasti.

    Voisiko hoitoalan ongelmien ratkaisu löytyä yhteiskunnallisista yrityksistä?

  9. Joren kommentti on hyvä puheenvuoro, joka olisi otettava mukaan hyvien ratkaisujen vaihtoehdoksi. Tällaisia kansalaisten puheenvuoroja lisää syyttelyiden rinnalle. Kiitos!

  10. Ihan Jorelle vaan muistin virkistämiseksi. Esperi oli SPR:n omistama hoivakoti joka myytiin osakeyhtiölle. Miksi?

  11. Uskaltaakohan tässä kertoa, että minä en omalla asuinpaikkakunnalla ole kuullut kenenkän moittivan täällä olevia palvelulaitoksia.

    Asun pienellä paikkakunnalla ja laitokset tietysti sen mukaiset. Aikanaan kaikki asiat olivat kunnan hoidossa, joitakin vuosia sitten tuli mukaan palvelukoti, jonka toimintaa hoiti paikallinen voittoa tavoittelematon yhdistys;
    kunta ost palvelut kyseiseltä yhdistykseltä.

    Ja tiedän, että jos yhdistykselle jäi ylijäämää, se palautti kunnalle ”liian” rahan. Kävi myös toisin päin joskus.

    Tällä hetkellä sote-palveluita hoitaa viiden kunnan muodostama kuntayhtymä. En moiti kotipaikkani palveluita.

    Elikkä pienet yksiköt parempi kuin isot! Eikö isojenkin kaupunkien laitoksissa voi muodostaa pien-yksiköitä.

    Vielä kun olisi jok laitoksessa oma keittiö ja henkilökunta ruuan tekoon; pois isot keskuskeittöt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *