Millainen ihminen oli N. L. Arppe

Värtsiläisten Seuran järjestämässä tilaisuudessa Tohmajärven seurakuntatalossa 14.2.2019  klo 14.00 Sirpa Pakarinen kertoo Nils Ludvig Arppesta.  Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Tervetuloa

Share

12 comments for “Millainen ihminen oli N. L. Arppe

  1. erkki lintunen
    12.2.2019 at 15:06

    Mitä Nils Ludvig Arppe olisi voinut / voisi vieläkin merkitä Tohmajärven kunnan Värtsilän pitäjässä asuville? Tammikuussa kahdeksan vuotta sitten oli tarjolla vähän viritystä. Vaan ei syttynyt tulta.

    Ei ole tarkoitus vain vanhoja muistella, kun annan seuraavat vinkit verkkolehti Värtsissä julkaistuihin juttuihin:

    – Operaatio Arppen Piha 4.1.2011
    – Arppen Piha ja Wärtsilä-talo 28.2.2011 – 12 kommenttia
    – Vuosilukuja Arppen Pihassa, 4 kommenttia. Löytyy kun klikkaa: Arppen piha.
    – Värtsilän kylätalo soaiaalitoimistona, Riitta Hakulisen juttu Koti-Karjalassa. Löytyy kun klikkaa: Arppen piha
    – Tilaa myös Kaustajärven t-paita / Kaustajärvi – Tämäkin liittyy Arppen pihaan!!

    Mielestäni Arppen piha on hyvä ja tärkeä paikka. Kiitos kaikille sen eteen tehneille ja nytkin tekeville! Mutta jotain on vielä mahdollista tahdä, jotta pihan imago kehittyisi nykyisestään. Ehkä myös Hotelli Joki hyötyisi tästä? Ja rivitaloissa olevat asuntokiinteistöt?

    Kirjoitukseni on tässä senkin vuoksi, että kaikki Nils Ludvig Arppeen liittyvä on osa Värtsilää – eikä vain rajan taakse jäänyttä – vaan myös nykyistä Tohmajärven Värtsilää. Ei pidä olla vaatimattomia.

    Netissä voi tutustua myös Nils Ludvig Arppen perustamaan – ja Wilhelm Wahforssin konkurssin partaalta pelastamaan – ”teollisuuspohattaan”, jonka nimi tänään on Wärtsilä Oyj Abp (jos nyt nimen oikein ulkoa muistan).

  2. erkki lintunen
    12.2.2019 at 20:28

    Lisätietoa Arppen pihan perustajasta, Nils Ludvig Arppen pojasta Nils Edvard Josef Arppesta. Hän syntyi Pälkjärvellä . 27.6.1841 ja kuoli Tohmajarvellä – Uusikylä n:o 11 – eli Arppen pihassa 23.4.1887. Hän oli fabrikör ja kommunalråd. Voisikohan sen sanoa suomeksi: tehtaanjohtaja ja kunnallisneuvos? Isähän oli kuollut jo v. 1861. Tätä kohtaa voisi joku historiantutkija tarkentaa.

    Venäjälle jääneellä ns. vanhalla hautausmaalla on kirkkoherra Julius Karstenin haudan lähellä Arppen hauta. Onko siinä Nils Edvard Josefin hauta? Luulen että on. Menen käymään paikalla, kun lumi sulaa ja saan luvan.

    Samalla kerron, että on alettu puhua tuon vanhan hautausmaan siivouksesta eli raivaamisesta. Asiasta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä. Puh. 050-3224727.

  3. ..mitä oli arppet....
    13.2.2019 at 4:18

    arppea rajan raha 5/2014 raimo vänskän juttu…..vanhat lehdet sanomalehti finland söndag den 24.april 1887 possesionaten niilo josef edvard arppen kuolemasta telegraami uutinen.otti kontollensa isänsä kuoltua pesän 20-vuotiaana ,hoiteli 10 vuotta ,vuoteen1871,sairastui aikamme sanassa burnouttiin,vetäytyi niiralan tilalle,hoiteli tilaansa.touhusi kunnallisia,koulu-ja kasvatustouhuissa aktiivi,kirjallisia julkaisuja ,käännöstöitä ,kartuttaa teknistä sanastoa suomeksi ,perustamassa paikkakunnalle säästöpankia ,tekemiset palkittiin kunnallisneuvoksen tittelillä….5 vuotta nuorempi broidi klas ludvik (1846-1891) jatkoi värtsilän johdossa isännöitsijänä..että sillee….arppet ja hallonbladien perikunta

  4. erkki lintunen
    13.2.2019 at 14:09

    Voisiko edellä olevan kommentin kirjoittaja kertoa, mistä lähteistä on tiedot tänne saanut? Jos ei, niin miksi sitten tuollaista tietoa meille, jotka olemme aidosti kiinnostuneita.

  5. rajan raha 5/2014
    13.2.2019 at 16:30

    sie ittekin out kirjuuttanu numislehtee väärtsi-juttujas,plaraa mainitsemain lumero 5 vuuvelta 2014,sekä sähkeuutinen arppe-juniorin kuolinpäivän jälkeisenä pänä,suomettaren maininta hautajaisista 5päivä toukokuuta,kaihohenkinen historiikki,oliko lehti nimeltään ”kirjastojen lukusalien …lehti”tai siihen mallii….en kesken tämänkirjottelun ota esille,sillä riski joutua laatiminen uuvesti,huvudstadbladetissakin olikuolunviesti samana päivänä,mutta mikrokopion laatuepätarkka,jätin lukemati……muuten siellä sivuilla oli jonkun student n l arppen surmasta maininta vuonna 1867,kuoli vahingonlaukausesta/vådaskott,en löytännä tarkempaa juttua,ainoastaan otsikon……

  6. vanhoja lehtijuttuja...
    13.2.2019 at 16:42

    muistokirjoitus lehdessä kyläkirjstojen kuvalehti lumero 9 samana vuunnah….

  7. ...tietoo..
    13.2.2019 at 19:02

    kyläkirjason kuvalehden 9.lumeron digitallenteen lumero on 2636…. kansalliskirjaston siis

  8. Seppo Pusa
    13.2.2019 at 23:27

    Kuulehan nimimerkki ”tietoo” – ”vanhoja lehtijuttuja” – ”rajan raha 5/2014” olet ihan ilmeisesti yksi ja sama kirjoittaja vaikka käytät useita nimimerkkejä. Kirjoitapa kerran oikea nimesi siihen kohtaan ,jossa sitä kysytään. Ja vielä toinenkin asia. Olet kyllä selvästikin kiinnostunut asioista ja haet oikeita tietojakin, – mutta mutta – tekstisi on kyllä luvalla sanoen niin epäselvää jottei siitä oikein tolkkua saa. Arvailuksi menee nämäkin yhden rivin kommentit. Jos kielitaitosi tai sen puute on tämän epäselvyyden aiheena, niin pyydä hyvä ystävä apua joltakin kaverilta, joka saa tekstin ymmärrettävään muotoon. Kaikenkaltainen tieto Arppesta olisi toki arvokasta Värtsissä julkaistavaksi.

  9. Mummo mökistä
    14.2.2019 at 8:32

    Niin, samainen epäselvyys on vaivannut muutamaa muutakin kirjoittajaa.

    Tasapuolisuuden vuoksi voisi mainita asiasta myös heidän kommentoidessa ja ilmoittaa ettei ole mitään tolkkua kirjoituksessa.

    Samalle viivalle kaikki.

  10. erkki lintunen
    24.2.2019 at 21:22

    Kommentissa 12.2. oli – netistä – saadussa tiedossa virhe. Nils Edvard Josef Arppe ei syntynyt Pälkjärvellä, vaan Kiteellä. – Valitan!

  11. j laine
    28.2.2019 at 1:55

    arppesta sohlbergiin rehnlundiin>https:wiborg.FI/site/data/1773/filesvn_pdf/wiborgs nyheter —-sivu 16 kieli svedu >>arppen klaani tyrkytti yliottoa sohlbergille 1898,ab wärtsilä 1899 rehnlund hesasta kumppanina opo 3000kpl a625mk,1908 oy wärtsilä ab,opoksi 5000kpl a 300mk.

  12. jlaine
    5.4.2019 at 22:28

    v ja w….1800-luvun saksan kieliopin mukainen kirjoitusasu —v(f) ja w(v)—niin kuin esimerkiksi vw>”folkkari” simpeli-v kuulostaa meidän” ähävältä”kun taas w on meijän v…saku kirjottaa volkswagen ja lausuu” folksvagen”.saksankielellä oli vahva asema ruotsissa-suomessa aina 1920-luvulle asti…oli vain warosia ,woutilaisia wänttisiä ,wärtsilä,j.n.e…ruotsinkieleen tuli för-ja be-alkuset sanat ku ”parempi” kansa hienosteli…tyylilaina…ei tarkota mitään..ja kaiken kirouksena gotiikka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *