Laamanni Nils Arppe 1766 Eurajoki – 1823 Kitee (Suorlahti)
1. puoliso Margaretha Sofia Wegelius 1783-1809. – 2. puoliso Sofia Albertina Cairenius 1783-1812 – 3. puoliso Amalia Cairenius 1786-1873. – Nils Arppella oli 8 lasta, joista 4 ensimmäisestä ja 4 kolmannesta avioliitosta.
Nils Ludvig Arppe syntyi 1. avioliitosta Margaretha Sofia Wegeliuksen kanssa Kiteellä 19.12.1803 ja kuoli Värtsilässä 9.12.1861. Hänet on haudattu sukuhautaan Kiteelle.
Nils Ludvigin äiti oli Margaretha Sofia Wegelius (1783-1809). – Äidinisä oli Kiteen kirkkoherra Herman Wegelius (1755-1799). Herman Wegelius oli Vesilahden kirkkoherra David Wegeliuksen (1726-1806) poika.
Siis Nils Ludvig Arppen esivanhempia olivat äiti Margaretha Sofia Wegelius, äidinisä Herman Wegelius ja äidinisänisä oli David Wegelius. – Siis vahvasti Wegelius-verta, lähtöisin ilmajokisesta eli seinäjokisesta Uppan suvusta, kievarinisäntä Tuomas Uppasta, jonka kaksi poikaa opiskeli papeiksi. –
Nimi Wegelius on saanut alkunsa ruotsinkielisestä joen nimestä Wäggälv. Siitä syntyi Weggelfius ja lopulta -Wegelius.
Edellä mainittu Herman Wegelius, Nils Ludvig Arppen äidinisä, oli naimisissa Catherina Elisabeth Walleniuksen (1725-1833) kanssa. Hän oli ”Karjalan kuninkaaksi” kutsutun Pohjois-Karjalan kruununvoudin Gabriel Walleniuksen (1725-1808) tytär. – Siis myös ”kuninkaallista verta” Nils Ludvig Arppen suonissa.
Hyvin oli Nils Arppe puolisonsa valinnut. Jälki näkyi pojan Nils Ludvig Arppen elämäntyössä?
Nils Arppen 3. avioliitosta mainittakoon Nils Gabriel Arppe, joka oli siis Nils Ludvigin velipuoli. Hän kirkkoherrana Enossa ja Taipalsaarella, kuoli lääninrovastina.
Miten Nils Ludvig Arppe tuli Värtsilään? – Vuonna 1834 Värtsilään perustettu sahalaitos siirtyi Nils Ludvig Arppen omistukseen vuonna 1836. Vuonna 1850 hän sai luvan perustaa 2 masuunia järvi- ja suomalmin raudaksi valmistamista varten. Tehdas aloitti vuonna 1852. Arppen perhe muutti Värtsilään vuonna 1857, mutta kuoli jo vuonna 1861. – Arppe perusti Tohmajärven ensimmäisen kansakoulun Värtsilään vuonna 1859.
– Vuonna 1870 – vajaa kymmenen vuotta Nils Ludvig Arppen kuoleman jälkeen
tehtaalla työskenteli 122 värtsiläistä.
Nils Ludvig Arppen 1. puoliso oli Jeanette Porthan 1840-43. – Avioliitosta syntyi 27.6.1841 poika Nils Edvard Josef Arppe, joka kuoli 23.4.1887 Tohmajärven Uusikylässä n:o 11 (Värtsilä). Hän oli kuollessaan 45-vuotias. Hänet on haudattu Wärtsilään 26.4.1887, mutta hautapaikka on vielä selvittämättä. – Hän opiskeli kemiaa, mutta isän kuoltua tuli 20-vuotiaana isännöitsijäksi Värtsilään. Sairauden vuoksi jätti työnsä 1870- luvun puolivälissä, minkä jälkeen asui maatilallaan Niiralan hovissa, joka nykyisin on Arppen piha. Tehtaan johto siirtyi velipuolelle, Klas Ludvig Arppelle.
Nils Ludvig Arppen 2. puoliso oli 1. puolison Jeanette Porthanin sisar, Charlotte Elise Matilde (Lotten) Porthan 1845-55. – Avioliitosta syntyi poika Klas Ludvig Arppe (4.12.1846 – 7.12.1891). Hän toimi Wärtsilän tehtaan isännöitsijänä isänsä kuoleman ja veljensä Nils Edvard Josefin sairastumisen jälkeen vuodesta 1878 kuolemaansa vuoteen 1891 saakka. Haudattu Venäjän Värtsilän Vanhaan hautausmaahan puolisonsa Lottenin kanssa. Hautakivi on säilynyt paikallaan.
Klas Ludvigin kuva on julkaistu kansikuvana Kyläkirjaston kuvalehdessä ja Olof Mustelinin kirjassa Nils Ludvig Arppe. Karjalan teollisuuden perustaja, sivulla 224.
Nils Ludvig Arppen 3. puoliso oli Amalia Kristina Seitz 1856-61.
Tohmajärven historiassa on mielenkiintoista, että myös kirjailija Maiju Lassilan eli Algot Tietäväisen suonissa virtasi Wegeliusten verta, kuten seuraavasta käy ilmi:
Tohmajärven kappalainen Johan Henrik Wegelius (1708 Ilmajoki / Seinäjoki – 1755 Tohmajärvi).
– Poika Johan Henrik Wegelius, maanviljelijä (1737 – 1805 Tohmajärvi). – Hänen tyttärensä Maria Wegelius (1765-) avioitui torppari Jaakko Tietäväisen (1769 – 1809 Tohmajärvi) kanssa. – Heille syntyi poika Jaakko Kustaa Tietäväinen (1795 – 1887 Tohmajärvi). – Jaakon poika oli Jaakko Vilhelm Tietäväinen (1837 Tohmajärvi – 1881 Ruskeala). – Hän sai Maria Hakulisen kanssa pojan, jolle annettiin nimi Algot Tietäväinen (28.11.1868 Tohmajärvi – 21.5.1918 Helsinki).
+
Edellä kirjoittamani jälkeen heräsi ajatuksia kolmesta tehtävästä – meille värtsiläisille:
1) Arppen pihan edelleen kehittäminen Tohmajärven kunnan Värtsilän pitäjässä. – Kylätalo, kesäteatteri, Myllymuseo, lintutorni. Jänisjoki, Hotelli Joki…
2) Venäjän Värtsilässä Vanhan hautausmaan siivoaminen. Siellä on mm. kirkkoherra Julius Karstenin hauta. Hän oli Värtsilän pappina 60 vuotta 1878-1938. Sen läheisyydessä on Klas Ludvig Arppen ja hänen puolisonsa Lottenin hauta. – Värtsilän seurakunnan saunamiesten 1990-luvun siivoustöiden jatkotoimet!
Entisen lentokentän lähellä oleva Uusi hautausmaa on käytössä. Sitä kunnostivat Värtsilän seurakunnan saunamiehet 1990-luvulla. – Ei tarvinne toimenpiteitä.
3) Vuonna 1941 palaneen Värtsilän kirkon ja sen paikalle rakennetun ortodoksisen kirkon edustalla olevan sankarihautausmaan hoito. – Suomi-Venäjä -seuran toimesta on käsitykseni mukaan hautapaikkaa hoidettu. Miten jatkotoimet?
Olisiko otettava yhteys Venäjän Värtsilän johtoon? Jatkoa sille yhteistyölle, joka 1990-luvulla oli tehokasta – työläisasutusneuvoston toimeenpanevan puheenjohtajan Juri Panovin aikana!
Nimet ol hankalat muistoo, niinpä painon mieleen vuosluvut- ja päivämäärät:-)
Poikamiehelle kolmannessa polvessa ukkomies ties monennessako polovessa – ennen Möhkön kappelin messuun lähtöä – sukututkimus on vaikeaa. Löytö voi korjaantua moneen kertaan uuden löydön jälkeen. Kun palaan talvikämppääni teen kirjoita Sinullekin lisää Wewgelius-tietoa. Ole hyvä!
Siinäpä tiedon jyviä itämään päissämme. Erkille kiitos neuvoa antavista.
Nils Arppen ja vaimonsa Charlotte Porthanin hauta on siis Venäjän Värtsilän vanhalla hautausmaalla, kivikin säilyneenä. Hyvä näin. Toivon, että saisimme ennemmin tai myöhemmin kuvan tuosta hautapaadesta Värtsiin.
Itse olen päässyt käymään Venäjän Värtsilän ymmärtääkseni uudella hautausmaalla vanhan lentokentän vierellä. Mutta ilmeisesti on erikseen vielä vanha hautausmaa, onko ja missä?
Sakarille ja muillekin kiinnostuneille.
Googlettamalla Vennäin puolella/Värtsi
löydät kuvan tuolta vanhalta hautausmaalta.
Nykyisin sinne päästäkseen on passin ja
viisumin lisäksi oltava rajalupa.
No, niin, messu Möhkön kappelissa Jari Kainulaisen johdolla oli hvä kokemus. Hirsinen kappali on kaunis. Kontiolahden seurakunnalla on halua järjestää messuja sunnuntai-iltapäivisin syrjäkylilläkin.
Kyydissä oli mukana ikäihminen, joka ei muuten olisi päässyt kirkkoon. Tulipa mieleen, että tästä sattumalla tapahtuneesta kirkkokyydityksestä voisi tehdä seurakunnille tavoiteohjelman. Voisiko sitä nimittää suorastaan vanhusten hoitotyöksi, jota ei järjestä kunta eikä ykstyinen tuottaja – siinä mielessä kuin nyt mediassa jauhetaan – vaan tavallinen lähimmäinen naapurille, tuttavalle, omaiselle…?
Mutta minunhan piti kirjoittaa Wegeliuksista. Mutta olkoon! Toiste sitten.
Se Mönnin kappelissa istuttu messu jätti kyllä semmoisen lämmön mieleen, että on pakko kirjoittaa Wegeliuksista, miten lähellä he olivat Nils Ludvig Arppen elämässä.
Nils Ludvigin äidin isä oli – Kiteen kirkkoherra Herman Wegelius, isänisä David Wegelius ja — veli Josef Wegelius, Ruolahden kirkkoherra, joka – siis Nils Ludvigin ”Eno Joseph” – vihki sisarensa pojan Nils Ludvigin avioliittoon vuonna 1840 Jeannette Porthanin kanssa.Tästä avioliitosta syntyi sitten 27.6.1841 Nils Edvard Josef Arppe, Niiralan hovin eli nykyisen Arppen pihan perustaja.Tätäkin voisi muistella, kun katselee Arppen pihassa Nils Ludvig Arppen patsasta.
jotain lisää arppest:kulttilehti suomen kuvalehti ,ilm.pv 0108 1875 numero 39,artikkelisarja ”suomen maan tehtaita ja tehtaan isäntiä ”4. jutussa niilo ludvig arppen historiikki…………..toisaalla vuodelta 1867 uutinenrehtori,valtioneuvos a.e.arppen kuolema” pelgjärven” linnunvaaran kartanon oloissa sattunut metsästysonnettomuus,missä hänen vanhin poika nils ludvig menehtyi itse aiheuttamassaan onnettomuudessa,yritti pudottaa puusta linnunpesää,käytti kädenjatkeena kivärinperää,ase laukesi ja luoti osui rintaan…..todennäkemä haudattu wärtsilään,oli 18 vuotias…..vuonna 1879 puolestaan pojista seuraava ,isänsä kaima adolf edvart ,37v,senaatinkansleri ,menehtyi linnunvaaran kartanossa”sydämenhalvaukseen”…..herman hallonblad kuoli 1895….ab wärtsilän johtoon tuli seth sohlbergin nuorin veli,joka myöskin menehtyi suhta nuorena saappaat jalassa….seth kuoli 1918………..
Avasin tämän jutun palauttaakseni mieleen, ettei Värtsilän Pitäjäyhdistys toimi tyhjän päällä, kun se kutsuu jäsenikseen Värtsin palstalla. Tohmajärven/Värtsilän historia on painava osa Suomen historiaa.
Siis Arppen pihalle hyvää jatkoa!