46 comments for “Kaskut ja vitsit vk 10/2019

  1. Sakari H
    5.3.2019 at 8:38

    Äeti oli tilannut kanna-kukan kukkakauppaan ja lähetti poikansa sitä noutamaan.

    Poeka: Tulin hakemaan sitä kannoo.
    Kaappias: Mitä kannoo?
    Poeka: No sitä kukkoo.

  2. Poikamies kolmannessa polvessa
    5.3.2019 at 12:25

    Pikku-Kallelta kysyttiin pyhäkoulussa, luettiinko heidän perheessään ruokarukous ennen jokaista ateriaa. Pikku-Kalle vastasi ylpeänä:
    – Ei meidän tarvitse, meidän äiti on aika hyvä kokki:-)

    Mies seisoi kolme tuntia leipäjonossa Moskovassa, kunnes äkkiä menetti kokonaan hermonsa. Hän haki pistoolin kotoa ja julisti:
    – Nyt tämä poika lähtee ampumaan Putinin.
    Neljän tunnin päästä mies palasi takaisin häntä koipien välissä.
    – Siellä oli vielä pidempi jono:-)

  3. Kevään valoja ja tuntemuksia!
    5.3.2019 at 12:26

    Tää on vähän mollivoittoinen kasku, mutta haitanneeko tuo.

    Äiti oli kova paiskimaan töitä. Pisin kyläreissu taisi äitikällä olla usein navettaan. Tepon Jaskaa lainatakseni.

    Kun emäntä asettui pyhänä huokaisemaan ja katselemaan lehteä, niin eikös rassu laukaissut:

    – Pittää kahtoo onko mukavia kuolleita.

    (Tapasi nuoruuden sydänystäviä silleen. )

  4. Poikamies kolmannessa polvessa
    5.3.2019 at 12:35

    Nehän kuuluu siihen urheiluseuraan Kalmiston Jäykät:-)

  5. Sakari H
    5.3.2019 at 12:40

    Pikku-Kalle on niin hauska miehen alku, että jos on isäänsä tullut, voisi olla poikamies jo neljännessä polvessa.

  6. jore
    5.3.2019 at 14:25

    Laihialainen sähkösauna on kuulemma näinä korkeiden siirtomaksujen aikaan se kun naulataan sähkölasku kylmän saunan seinään.
    Istutaan lauteilla,katsotaan laskua ja hikoillaan.

  7. Poikamies kolmannessa polvessa
    5.3.2019 at 15:22

    Varmaan pitää paikkansa.

    Kaverit tarjosivat toiselle kamulle poronsarviuutetta hänen tietämättään ja kysyivät jälkikäteen, että onko ollut mitään tuntemuksia?

    Kaveri sano ihmetelleensä, että kun jatkuvasti teköö jäkälöö miel, jotta mistä johtunoon:-)

  8. Tuula-Riitta
    5.3.2019 at 15:33

    Laskiaisen kunniiksi piloja kaukaisilta ajoilta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk20050753

  9. Sakari H
    5.3.2019 at 16:09

    Serkut tapasivat pitkästä aikaa nokatusten. Kehuskeluun on taipumusta, ehkä tarvettakin. Istuivat tuvan pöydässä Värtsilässä ja tuijottelivat Sääperin alaville peltotasaisille.
    – Onko siulla siellä Texasissa isotkin viljelykset?
    – Well, well. Jos meinaa pellot päivässä kiertää, on parempi lähteä aamulla ajoissa Jeepillä liikkeelle.
    – Eihän tuo ole vielä mitään. Miulla on ollut ainakin kolme tuommoista autoa.

  10. erkki lintunen
    5.3.2019 at 16:57

    Tapasin tutun ukon kahvilassa. Tilasimme pöytään kahvit – ei siis kaljaa. Juttelimme ummetlammet. Sitten kysyin ukolta, mitä mieltä hän oli sotusta. Hän kuuli väärin ja kertoi eilen viimeksi sitä syöneensä. Oli ollut makkarasoppaa. Oikaisin hänen kuulovirheensä ja lausin hitaasti: s o t e.

    Ukko laittoi toisen jalkansa toisen päälle. Kaivoi tupakat taskustaan. Sytytti tupakan ja ensimmäisen henkosen aikana alkoi nojata toisella kädellään jalkansa päälle. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän lausahti: ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta”. Oikaisin taas: ”En puhunut kiurusta, en peipposesta enkä mistään lintusesta”.

    Mennessämme ovesta ulos kadulle filosofoin ukolle: ”Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa”.

  11. Esko Tarvainen
    5.3.2019 at 19:55

    Kun edesmenneen Arto kaverin kanssa lähdettiin tansseihin oltiin pieniä pojankosseja. Äitini opit muistan kun matkaan lähdettiin:
    Pitäkää housut jalassa ja luoja mielessä.

  12. Hemppa Turunen
    5.3.2019 at 23:11

    Värtsin kommentoijissa kun minua paljon viisaampia. Niin kuka voisi kertoa satukirjoja lasten lapsille lukeneenani ongelmaan vastauksen. Kun haikarat ovat tuoneet lapset, niin onko ärrävikaiset lapset sitten tuonut haikala?

  13. Hemppa Turunen
    5.3.2019 at 23:18

    Niin en minä itseäni täysin tietämättömänä pidä. Senkin tiedän maailman luomisen ajoilta, joihin itse vielä osallistunut.
    Että maailman ensimmäisen ihmiset olivat Adam ja Edam.

  14. Poikamies kolmannessa polvessa
    6.3.2019 at 8:18

    Hiukan lahkomainen tarina, ei toinna vetee palakokasvii nenään, tämä on ns. vitsi:

    Eräässä lahkossa oli kastemeininki menossa ja vt. Saarnamies painoi kastettavan pään veden alle ja piti sitä
    siellä jonkin aikaa, nosti pään pinnalle ja kysyi: Näitkö Jeesuksen?
    – Kaveri sanoi: En

    Uusi sessio ja pää vähän pitempään veden alla: No näitkö nyt Jeesuksen?
    – Kaveri sanoi En

    Kolmannella kerralla pää olikin veden alla huomattavan pitkään ja sama kysymys: Näitkö Jeesuksen?
    – Kaveri pärski ja sai vaivoin sanottua: En nähnyt, mutta ootko varma, että se on tähän järveen hukkunut:-)

  15. erkki lintunen
    6.3.2019 at 9:20

    Tänään on tuhkakeskiviikko, joka aloittaa kirkkovuodessamme paastonajan eli valmistautumisen ottamaan vastaan pääsiäisjuhlaa.

    Eräänä tuhkakeskiviikon iltana – kun oltiin juuri avattu kirkon ulko-ovet tuhkamessuun tulevia varten – pujahti ovesta sisälle koira. Suntio kiiruhti koiran kimppuun ajaakseen sen ulos. Silloin eläkkeellä oleva – sillä kertaa kirkkoherran vapaapäivää tuuraava rovasti – lausahti: ”Elä, elä, se on ainoa, joka sieltä Virtasen talosta on tulossa tänne kirkkoon”.

    Koira – jonka rovasti tunsi ihan nimeltä ”Vili” – heilutti häntäänsä ja livahti penkin alle.

  16. Hemppa Turunen
    6.3.2019 at 21:12

    – Seuraavaksi luen Paavalin kirjeen roomalaisille….., aloitti pappi saarnansa.

    – Äiti, kuiskasi Kalle, – eikös toisten kirjeiden lukeminen ole kiellettyä ja vielä julkisesti koko kirkkokansan kuullen?

  17. Poikamies kolmannessa polvessa
    7.3.2019 at 6:20

    Ka uamuja, laitetaan joku suun vehnäselle suapa huumorpläjäys:

    Eilen paikallinen tirkistelijäpervo koputti anoppini oveen ja pyysi häntä sulkemaan kaihtimet:-)

    Mies ja nainen olivat juuri menneet naimisiin ja lähtevät
    kirkosta ajelemaan reellä kohti miehen kotia.
    Tovin matkaa taitettuaan päästää hevonen mojovan pierun.
    Isäntä siihen tyynesti: ”Ensimmäinen”.

    Muutaman kilometrin jälkeen päästää hevonen toisen pierun ja
    isäntä siihen virkkaa: ”Toinen!”.

    Matka jatkuu kunnes hevonen pieraisee kolmannen kerran.
    Silloin isäntä sanoo: ”Kolmas kerta!”

    Pysäyttää reen, ottaa kirveen huovan alta ja lahtaa hevosen
    siihen paikkaan.

    Morsian katsoo touhua kauhuissaan ja moittii miestä: ”Ootko
    tullu aivan hulluksi.. tappaa nyt hyvä hevonen tuolla
    tavalla! Ei se ollu mitään pahaa tehnyt, hevosparka”.
    Isäntä katsoo vaimoaan tovin ja vastaa syvällä rintaäänellä:

    ”Ensimmäinen!!”:-)

  18. Jenna Eskelinen
    7.3.2019 at 14:13

    Muistakaa asiallisuus ja kielenkäyttö jutuissanne!

  19. Sakari H
    7.3.2019 at 15:36

    Pitäkää sliti haaskaa.

  20. Sakari H
    7.3.2019 at 15:41

    Ensimmäinen
    Toinen
    Ja kolmannessa polvessa jo.

  21. Esko Tarvainen
    7.3.2019 at 18:16

    MM kisat oli tulossa ja aamulla kun heräiltiin vaimoni sanoi: Korva on kipeä. Minä siihen ponttaanisti vastasin. Yksi kisapaikka vapautuu.

  22. Aulis Myller
    7.3.2019 at 18:58

    Ennen aikaan talossa oli kinkerit. Siellä oli myös rovasti ja ruustinna. Jossain vaiheessa talon pieni tyttö kiipesi ruustinna syliin ja katsoi syvälle silmiin ja sanoi: – Ruustinna on kuin meidän iso sika. Äiti kuuli sen ja meni korjaamaan lapsen lausumaa, sanoen: – Voi voi kun se lapsi on vielä niin pieni, ettei se oikeen kaikkea ymmärrä, vaan se sanoo nii kuin assii on.

  23. Esko Tarvainen
    7.3.2019 at 19:38

    Tämä tarina on totta. Olin läsnä pienenä. Ompeluseuroissa oli puheita ja laulettiin. Talon pyylevältä emännältä pääsi kunnon paukku Emätä ei siitä hätkähtänyt vaan lausui; Voi minkä häpeen tuo perse tek.

  24. Esko Tarvainen
    7.3.2019 at 20:21

    Miten saat navetan hajun pois vaatteista? Mene sikalaan. Tämä on nykypäivän vitsejä. Muistan kun tässä finylejä soitan miten rahiseva musiikki jäi ja piirtyi pieneen mieleeni. Käännän ja vaihdan levyn muistelen kun samoja levyjä levylautasella laittelin 80-luvulla.

  25. Hemppa Turunen
    8.3.2019 at 11:35

    Kerrospukeutuminen on ollut tämän talven muoti-ilmiö, kun säät vaihtelee päivittäin.
    Minä en vain pysty ohjetta noudattamaan kirjaimellisesti, kun asutaan yksikerroksisessa talossa.

  26. Esko Tarvainen
    8.3.2019 at 20:43

    Kalassa paljon vietän aikaa Samaalla pilkkien näin talvella. Kun entiseltä jätkältä kysyttiin? Miten ison kalan sait. Kalastaja levitti kätensä ja sanoi: Näin pitkä se oli eli yli puoli metrinen. Kalajuttu arvelivat kalakaverit ja laittoivat jutunkertojan käsirautoihin ja kysyivät. Miten iso se kala oli. Entinen jätkä käänsi ranteen ja näytti sormillaan. Saamani kalan silmienväliä tässä näytän.

  27. Hemppa Turunen
    8.3.2019 at 22:16

    Ei härski tai rasvaista, vaan Villen ja Kallen kokemuksia.

    – Äiti, onko kohteliasta antaa bussissa istumapaikkansa vieraalle, vanhemmalle naiselle? Ville halusi tietää.
    – Kyllä vain. On se kohteliasta, äiti sanoi.
    – niin, vaikka minä haluaisin istua isän sylissä?

    – Äiti minä haluan trumpetin, Ville kinusi.
    – Et saa sanoi äiti ehdottomasti.
    – Miksi en? Ihmetteli Ville.
    – Sinä vain metelöisit ja häiritsisit, selitti äiti.
    – Jos lupaan, etten häiritse? Ville yritti.
    – Miten sinä sitten soittaisit?
    – Hyvin, mutta vain kun silloin, kun sinä olet nukkumassa.

    – Mitähän sinustakin oikein tulee isona, ihmetteli opettaja selatessaan Kallen poissaolokirjaa.
    – Kansanedustaja.

  28. Poikamies kolmannessa polvessa
    9.3.2019 at 8:08

    Lauvvantaiuamun suakkunat:

    Kuinka pysäytetään giljotiini?

    – No tietysti pääkatkaisimesta:-)

    Mitä orava sanoi aasille?

    – Pistaasi pähkinöitä:-)

  29. Hemppa Turunen
    9.3.2019 at 22:15

    Taannoin tuli kutsu Figaron häihin. Oli ihan korea värikäs pumaska. Vaimo sanoi – eiköhän myöhii männä?
    Johon sanoin, että ei kyllä huvittaisi, mutta voidaanhan me laittaa onnittelukortti ja mukaan vaikka K-marketin lahjakortti.

  30. Poikamies kolmannessa polvessa
    10.3.2019 at 8:12

    Sunnuntaiuamun pläjäys:

    Eräänä päivänä mies tuli kotiin ja hänen vaimonsa oli odottamassa häntä eteisessä.
    -Naulakko on irronnut seinästä, voisitko ruuvata takaisin, nainen kysyi.
    -Enhän minä mikään hemmetin rakennusmies ole, mies vastasi ja meni katsomaan televisiota kalja kädessään. Seuraavana päivänä kun mies tuli kotiin, hänen vaimonsa oli odottamassa pesuhuoneessa.
    -Vessanpönttö ei vedä, voisitko korjata? Nainen kysyi.
    -Enhän minä mikään hemmetin putkimies ole, mies vastasi ja meni katsomaan televisiota kalja kädessään.
    Seuraavana päivänä vaimo oli taas odottamassa miestään eteisessä.
    -Lamppu on palanut loppuun, voisitko vaihtaa? Nainen kysyi miehen tultua kotiin.
    -Enhän minä mikään hemmetin sähkömies ole, mies vastasi ja meni taas television ääreen kaljan kanssa. Seuraavana päivänä kun mies tuli kotiin niin vaimo ei ollutkaan vastassa, lamppu oli vaihdettu, wc-pönttö toimi ja naulakko oli seinässä. Vaimo istui sohvalla.
    -Mitä täällä on tapahtunut? mies kysyi.
    -Naapurin Jorma kävi laittamassa paikat kuntoon, nainen vastasi.
    -Ihanko totta, ilman mitään korvaustako? Mies kysyi.
    -No, hän sanoi että joko pullat pöytään tai hame korviin, ja niin kuin sinä hyvin tiedät, enhän minä mikään hemmetin leipuri ole, nainen vastasi:-)

  31. Poikamies kolmannessa polvessa
    10.3.2019 at 8:20

    Vielä yksi, sitten on vähän hilijasempoo:

    Jakomäessä mies on parvekkeella kessulla, kun viereiselle parvekkeelle tulee naapurin Aladd ja alkaa puistella mattoa.

    Mies kysyy Aladilta: ”Yritätkö mäkilähtöä?”:-)

  32. Pakarinen Pentti
    10.3.2019 at 10:27

    Emäntä män liäkäriin.liäkär kysy no mikäs teitä vaivoo? Emäntä sano
    kun tuo syvän läpättää kun lampaan saparo.
    Liäkär kysy tippuuko sieltä papujakii?

  33. Reino A
    10.3.2019 at 10:59

    Tohmajärvellä vaikutti samoihin aikoihin eläinlääkäri Rauma.Lääkäri Ruuskanen ja rovasti Leskinen.

    Rauma meni Ruuskasen luo troppia hakemaan ,Ruuskanen totesi ykskantaan ”ei muuta kun hamaroo”.

    Isäntämies tuli Ruuskasen vastaanotolle, lääkäri kuunteli potilasta ja hyräili koko ajan ”Leskisen opottaan, leskisen opottaan.” Lopulta isäntä hermostui ja kysyi ”mihin opottaan”? Hautaumaata kutsuttiin silloin rovastin mukaan Leskisen opotaksi.

  34. erkki lintunen
    10.3.2019 at 11:23

    Tuohon Reino A:n kommenttiin selventävä lisäys. Ruuskasen tokaisun taustalla oli Rauman usein eläimen sairauden vuoksi antama päätös: ”Ei muuta kun hamaroo” ”Leskisen opotasta” en ole aiemmin kuullut. Meillä puhuttiin vain Leminrinteestä..

  35. erkki lintunen
    10.3.2019 at 11:47

    Tänään jäin kotiin enkä mennyt kirkkoon, kun kunto oli sellainen. Mutta jäin TV:n äärelle katsomaan katolista messua, joka tuli Helsingistä. Tein mielenkiintoisia havaintoja – sen lisäksi että tulin myös hengellisesti ravituksi.

    Monessa kohtaa meno oli sisällöllisesti samnanlaista kuin meillä luterilaisilla. Mutta oli myös sellaista, mistä voisimme ottaa oppia. Mainitsen vain yhden. Evankeliumia ei ”lukaistu”. Sen lukemisen ympärille tuli sellaista, mikä antoi ymmärtää, että tässä lukemisessä on paljon pyhyyttä.

    Ehtoollisen asettaminen samoin oli todella pyhä toimitus. MUTTA sitten tapahtui sellaista, mitä en voi ymmärtää – vaikka tiedän sen käytännön syntymisen syyn. Viinin nauttivat vain alttarilla palvelleen papit. Kun muille ojennettiin leipä, sitä ei EDES kasteltu viinissä – niinkuin meillä voi tehdä esimerkiksi käytävällä ehtoolista jaettaessa.

    Tuosta reunamerkinnästä huolimatta katolinen ehtoollinen on ehtoollinen, jota olen kerran Notre Damen katedraalissa nauttinut paavilta lupaa kysymättä. Ortodoksisen kirkon liturgiassa olen ollut mukana. Mutta en ole mennyt ottamaan vastaan Kristuksen ruumista ja verta, kun se on tilaisuudessa sanoin kielletty. Jos saisin luvan, menisin, vaikka en saisikaan leipää ja viiniä, niinkuin ne jaettiin ensimmäisellä kerralla ennen Herramme ristiinnaulitsemista Jerusalemissa.

    Olen varma, että kristityt kasvavat vielä sellaiseen ekumeeniseen yhteyteen, että voivat VIERAILLA toisen kirkon ehtoollisella – esimerkiksi turisteina maailmalla kulkiessaan. Nyt kristityillä on turismin alueella rajoituksia – rajoituksia kohdata Herransa kirkossa, johon muuten saavat silmillään tutustua.

  36. Hemppa Turunen
    10.3.2019 at 21:31

    Elämä on ihmeellistä. Iänkin voi tunnistaa lasista.
    – 5-vuotiaalla on maitoa lasissa.
    – 18-vuotiaalla on olutta lasissa.
    – 70-vuotiaalla on hampaat lasissa.

  37. Reino A
    10.3.2019 at 21:40

    Ei piä paikkaansa Hemppa. Kun olin 18 vee ei olutta vielä saanut. Keskari vapautui vasta kun olin armeijassa. Eikä seitenkymppisenä saa hampaita vielä irti. Viisivuotiaan kokemuksia en muista.

  38. Hemppa Turunen
    10.3.2019 at 21:42

    E-kuumeinen tokaisu Kallen suusta, kun oli äitinsä kanssa kirjastosta lähdössä.
    – Miks me aina täällä kirkkomäellä maleksitaan kirjastoissa ja arkistoissa, eikö voitaisi joskus käydä vaikka pyhätössä eikä vain aina jossain arkistoissa.

  39. Poikamies kolmannessa polvessa
    11.3.2019 at 7:28

    Sen kummemmin puolustelematta kyseistä kommenttia, luulen, että taustalla on tahaton ”väärän” palstan valinta. Tuskin muusta on kyse.
    Eikun vitsiä kehiin:-)

  40. Poikamies kolmannessa polvessa
    11.3.2019 at 7:38

    Kaikkihan sitä sinne taivaaseen tahtos, mutta kukkaan ei halluis kuolla:-)

    Voiphan se olla niinnii, vuan voiphan se olla olemattakkii:-)

  41. Jenna Eskelinen
    11.3.2019 at 7:50

    Uskon että Erkin piti kommentoida ”viikon puheenaiheisiin”, Erkki katsoo sitten jatkossa tarkemmin. Tosiaan vitseille tämä tarkoitettu.

    ”Maanantaiaamun piristeeksi” sinulle ne ei säännöt mene sitten ymmärrykseen. Täällä ei arvostella ketään, eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Pitää kiukutella kun poistelin sinun asiattomia kommentteja aikaisemmin. Kai jo ymmärrät, että nään sinun kirjottavan eri nimimerkeillä.

  42. erkki lintunen
    11.3.2019 at 9:10

    Olen pahoillani, että kirjoitin väärälle palstalle. Se oli vahinko, niinkuin joskus kylätielläkin menee harhaan. Tällä iällä se ei ole lainkaan harvinaista.

    Tämä tarkoittaa nyt tälle ikäihmiselle sitä, että kirjoittelu loppuu nyt tähän!

    Kiitos kaikille riippumatta siitä, mihin sukupolveen kuuluu! Oli hienoa paluumuuttajana tulla synnyinkuntaan v. 1991. Oli haastavaa siirtyä Tohmajärveen, kun Värtsilä liittyi siihen – paluumuuttajana. On ollut inspiroivaa toimia sen kirkon hyväksi, jossa teinipoikana löytyi elämänkatsomus. Paikka Leminrinteellä on varattu. Koettakaa kestää. Olen tämän jälkeen hiljaa.

  43. Jenna Eskelinen
    11.3.2019 at 9:42

    Toivon Erkki ettet kirjoittamista lopeta. Vahinkoja sattuu kaikille iästä riippumatta. Tätähän tuo trollaaja juuri haluaa, että olisit hiljaa. Minä koitan pitää trollaajan hiljaa, jatka vain sinä kirjoittelua. Juttujasi on kiva lukea.

  44. Sakari H
    11.3.2019 at 9:56

    Henkilöön kohdistuva nälviminenkö on hauskaa?

    Anteeksi, nyt en vitsiä ymmärtänyt, tympii silti.

  45. erkki lintunen
    11.3.2019 at 11:24

    Kiitos, Jenna Eskelinen kommentistasi!

    Jatkan kirjoittamista, koska se on vuosikymmenten aikainen harrastukseni. Mutta kun vaaditaan – ei vain oikean palstan valintaa vaan myös – ”rotia” – ymmärrän, että minulle tärkeistä asioista Värtsiin kirjoittaminen ei ole suotavaa. Joukossa näyttää olevan niin korkeasti sivistyneitä kansalaisia, ettei kristillisen elämänkatsomuksen pohjalta kirjoittelua tässä lehdessä tarvita. Valitsen toisenlaiset lehdet – tai kirjat – aika näyttää – jos aikaa riittää.

    Jos kuitenkin jotakuta kiinnostaa elämänkatsomuksellisista tai maailmankatsomuksellisista kysymyksistä keskusteleminen, olen siihen valmis esimerkiksi kylätalolla sovittuna aikana – joko kahdenkesken tai yleisessä keskustelutilaisuudessa..

    Värtsilän Pitäjäyhdistykselle toivotan kaikkea hyvää! Se on tärkeä kolmannen sektorin toimija Tohmajärven kunnassa
    Värtsilän kylien keskellä Arppen pihassa Jänisjoen rannalla Niiralan rajanylityspaikan tuntumassa. Mahdollisuuksien maisemassa. Toivon myös, että Erkki Jormanaisen alulle panema verkkolehti Värtsi pysyisi pystyssä.

    Ensimmäiseen runokirjaani laitoin runon ”Noenmustat luukut”. Olin kirjoittanut sen joskus vuosia aikaisemmin ennen kuin lähdin Värtsilästä vuonna 1958 opiskelumatkalle ja virkauralleni eri puolille maata. Paluumuuttajan kirjassani vuonna 2001 se kertoo edelleen tunteestani synnyinseutuani kohtaan. Ja tämä Jänisjoen rannalla syntynyt tunne on vain syventynyt.

    Laiturin kaiteeseen piirretty rakkaus
    itkee yöhön jatkuvaa ikävää.

    Ikkunoihin nostetaan
    noenmustat luukut.

    Toivon, ettei tämä tunne ole kaikkien mielessä, vaan voisimme – minäkin – katsella puhtaiden ikkunoiden läpi Jänisjoelle ja Kukkovaaran kukkuloille.

  46. Hemppa Turunen
    11.3.2019 at 21:47

    Ei nälvitä enää toisiamme, vaan nälvitään välillä vaikka laihialaisia. Sehän on kautta-aikojen ollut hyväksyttävää.
    Kun Pohjanmaalla järjestettiin hyväntekeväisyyskeräys orpokodin hyväksi, Laihialta saatiin kymmenen orpoa, kun pohjanmaalla järjestettiin hyväntekeväisyyskeräys alkoholistiasuntolan hyväksi, Laihialta saatiin kymmenen alkoholistia.
    Pohjanmaalla järjestettiin hyväntekeväisyyskeräys uimahallin rakentamiseksi, Laihialta saatiin kymmenen sangollista vettä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *