Kohti kevättä

Maaliskuu maata näyttää.
Tälläisen vanhankansan sanonnan olen kuullut.

Otin pari kuvaa lauantaina 2.3.2019 siitä kuinka Maaliskuu näyttää tosiaankin maata Lounais-Suomessa.
Kuvat ovat Teijon kylän liepeiltä ja Turun keskustasta, Yliopistonkadulta.

Luin paikallislehdestä että viime viikolla innokkaimat perunanviljelijät laittoivat ensimmäiset varhaisperunan siemenet avomaahan. En ole viljelyn asiantuntija mutta aikaiselta vaikuttaa. Toki nämä viljelykset harsotetaan ja muovitetaan yöpakkasten varalta.

Olen jutellut useammankin, jopa minua vanhemman ihmisen kanssa näistä Matildan säistä. Väittävät että talvet olivat talvia täälläkin vielä 50 vuotta sitten.

Pikaluistelu oli erittäin vahva urheilulaji näillä kulmilla. Taalintehtaan Terän luistelijat putsasivat palkintopöydät SM kisoissa. Harrastuksen yleisyys ja menestys johtui kuulemma siitä, että merenlahdilla oli jäätä läpi talven. Hyvin usein niin että tuuli oli puhaltanut lumet jäältä pois ja näin luistelu sujui erinomaisesti.

Tänä talvena oli lunta jopa Jouluna, mutta jäille ei ole ollut asiaa oikein koko talvena. Nyt ollaan jo sulassa.

Jäärataa yritettiin kovasti Jänisjoen jäällekin pikku natiaisena. Mantsisen Alelta oli saatu metrin pätkä neljäntuuman lautaa johon lyötiin riuku varreksi. Tällä jääkoneella sitten aurattiin lumet jäältä pois. Ei tarvittu muuta alkuverryttelyä ennen pelin alkua  🙂

Luonnolle hävittiin kuitenkin joka talvi 6-0. Kun lunta lykkäsi yön aikana 30 cm niin ei pystynyt kalusto enää puhdistustyöhön. Eikä kyllä riittänyt voimatkaan.

Turun keskusta, Yliopistonkatu.

jore

Share

3 comments for “Kohti kevättä

  1. Sakari H
    6.3.2019 at 15:34

    Hyvä, Jore!

  2. Matti Majoinen
    7.3.2019 at 22:19

    Muistan hyvin Mantsisen Alen!
    Ja todistan , että hän teki pyyteetöntä työtä nuorten ja kyläyhteisön hyväksi.

  3. Alpoaatos
    8.3.2019 at 11:52

    Ihmiselämä on lyhyt ja miesmuisti vielä lyhempi. Mutta minunkin muistin mukaan talvet ovat lyhentyneet ja syksyt pidentyneet. Talven mittanahan meillä on lumi pakkanen ja hiihtäminen. Muualla maailmassa mittana saattaa olla joku muu.

    Minun lähistöllä ei ollut luonnon jäätä jota olisi yritetty pitää luistelukunnossa. Siinä vanhassa soramontussa, jossa oli laskisisrieha ja josta on hienot kuvat toisessa jutussa, oli Värtsilän kunnan aikaan erittäin hieno jääkiekkokaukalo varusteineen ja valaistuksineen. Sekin sopi Värtsilän urheilutalon ja pururadan kanssa loistavasti Värtsilän liikunnalliseen ympäristöön.

    En tiedä oliko siinä vesijohtoa vai miten se jäädytettiin ja pidettiin jäässä. Joskus näin siinä lumen kolaajia, mutta koville se talkootyönä ottaa. Se kun on kolattava aina, ei vain silloin kun luistellaan. Muuten siinä on niin paljon lunta ettei kukaan jaksa sitä poistaa. Isot pojat pitivät eri järvillä autolla ajettavia ratoja traktoreilla auki, mutta joskus tuli toppi sielläkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *