Taasko minä rakastun t-paita-poikaan?

Istumme tyttöjen kanssa kahvipöydässä setvimässä päivän asioita. Nuoremmat tytöt keskenään kikattavat ja supisevat, me vanhemmat kotkotamme omia juttujamme. Lie tyhjänpäiväisyyksiä, en tiedä.

Sinä tulet meidän pöytään. Silloin kaikki muuttuu. Sinä katsot siniharmailla silmilläsi meitä pitkään, tutkivasti.

Miten Sinä oletkin komea, otsalla vähän kaljun tapaista, ehkä siinä ei ikinä tukkaa ollutkaan. Viisaan miehen otsa. Leuassa soma kuoppa. Suu valmiina hymyyn tai osallistumaan keskusteluun. Hoksaan, että Sinulla on semmoiset korvanlehdet, joista sanotaan, että tuollaisilla korvilla varustettu mies elää pitkään.

Sinä olet pukeutunut oranssin väriseen Benettonin t-paitaan ja harmaisiin gollegehousuihin.
Tyylikkäät ,rennot kamppeet!

Teet selväksi, että olet tietoinen omasta viehätysvoimastasi. Ja kun sinä katsot niillä viisailla silmilläsi, minulla menevät ihan pasmat sekaisin. Tunnen itseni ihan höperöksi. Melkein ujostuttaa ja suustani pääsee sanoja, joita en aikaisemmin ole edes tiennyt olevan olemassa. Kurnutan ja kiljahtelen mitä sattuu, ihan kilpaa sen toisen vanhemman naisen kanssa. Sinä hymyilet vinosti kun kuuntelet meidän puheita. Silloin me pääsemme vielä paremmin vauhtiin. Oikein kasvamme pituutta kun selät suoristuvat, haromme lässähtäneitä hiuskuontaloitamme parempaan kuosiin ja yritämme näyttää kauniilta ja olla nokkelia hauskan puhujia. Selvitämme ummet ja lammet. Suunnittelemme Sinulle ohjelmaa. Emme kysele, haluatko kuunnella. Olemme niin mahdottoman tohkeissamme, että kahvit jäähtyvät kuppeihin, vaikka seurassasi oleva kaunotar kehottaa meitä juomaan ne.

Saamme tietää, että sinulla on parin viikon päästä juhlat. Sinun ensimmäiset. Silloin Sinä saat nimen ja Sinusta tulee seurakunnan jäsen.

Tuula

Share

5 comments for “Taasko minä rakastun t-paita-poikaan?

  1. Alpoaatos
    11.3.2019 at 20:51

    Että sellainen hurmuri

  2. Seppo Pusa
    11.3.2019 at 22:12

    Hurmaavan hauska, vähän arvoituksellinenkin kuvaus. Jostakin syystä jäin miettimään oliko tämä päivän sulostuttaja tumma vai vaalea. Siniharmaat silmät – soma leukakuoppa – ehkäpä vaaleat kiharat ja poskien hymykuopatkin. Niinhän siinä käy ja kovin ymmärrettävää, että täti-ihmiset höperöityvät.

  3. Poikamies kolmannessa polvessa
    12.3.2019 at 6:38

    Ovelasti alotettu kerronta, joka toi väistämättä mieleen karvasen urokin, mutta mitä vielä, ei sinnepäinkään.
    Tuotahan ois lukenu paljon pitemmänkin tarinan verran, mutta riittäköön tällä kertoo, kiitos.
    Hieno tarina, Tuula:-)

  4. Alpoaatos
    12.3.2019 at 10:27

    Tuula osaa olla arvoituksellinen,, lisäksi mainio tarinan kertoja. Jännitys säilyy loppuhuipennukseen asti, tai lukijasta riippuen kauemminkin.

  5. irene peuhkurinen
    14.3.2019 at 8:30

    Kiva, kun on satu hieno tarinankertoja Värtsin palstoille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *