Värtsilän Notre Dame

Notre Dame ei ole merkinnyt minulle valtaisaa elämystä vaikka olen siellä kerran seurueen matkassa piipahtanutkin. Erityistä suhdetta minulle ei ole syntynyt Värtsilän kirkkoonkaan.

Silti Pariisin kirkkotuho seuraamuksineen herättää ajattelemaan, millaisiin asioihin mielemme elämämme aikana kiinnittyy. Siis identiteettiämme.

Merkittäviä kiinnekohtia ovat paikat, joissa olemme kokeneet jotain ikimuistoista tai jotka muuten ovat olleet osa elämäämme jossakin sen vaiheessa. Usein tällaisia toteemeja ovat rakennukset, joihin liittyy vahvoja yli-sukupolvisia muistoja. Tällaisia kulttuurikohteita voivat mielestäni olla niin kirkot, museot, tehtaat ja kaupat kuin tanssilavatkin.

(Pikku anekdoottina kerrottakoon, että koin Värtsilän Valkoisen Talon tuollaisena “pyhänä paikkana” koska olin saanut vihiä aukaisseeni siellä silmäni ensi kerran. Kun myöhemmin kuulin ettei se ehkä ollutkaan syntymäpaikkani, talon arvo hieman romahti.)

Joka tapauksessa kunnioitan suuresti kaikkia pyrkimyksiä, joilla vaalitaan muinaisen Värtsilän kirkonkylän arvorakennuksia ja historiaa. Ja on erikoisen arvostettavaa, että vähäväkisen kylän eräänä, kenties kantavana voimana (erilaisin osallistumisen keinoin) ovat ympäri Suomea muuttaneet entiset värtsiläläiset – ja ehkäpä heidän jälkeläisensäkin.

Värtsilän kirkko

 

Leo Härkönen

Share

24 comments for “Värtsilän Notre Dame

  1. erkki lintunen
    18.4.2019 at 6:47

    Tähän Leon ajankohtaiseen kirjoitukseen liittyen viittaan ”Värtsilän kirkko maalataan” -jutun kommenttiini 17.4.

  2. Sakari H
    18.4.2019 at 6:59

    Kevät tulee. Värtsi kukkii.
    Jutut ja kommentit jo loistossaan.
    Kiitos Te!

  3. Mara
    18.4.2019 at 7:09

    Surullista että nodre dame paloi ja asian tekee vielä surullisemmaksi muslimien juhlinta asian johtosta kun väärä uskoisten pyhättö paloi.

  4. Sakari H
    18.4.2019 at 7:13

    Edith Piaf – Notre Dame de Paris

    https://youtu.be/RncT-GVfXmQ

  5. Poikamies kolmannessa polvessa
    18.4.2019 at 7:37

    Anekdoottiin pieni lissäys ja tarkennus:
    Allekirjottanut on hyvinnii aukassu silimäsä kyseisessä talossa ja on pitänä ne siitä lähtiin hyvin sirkeenä:-)
    Myös siksi Putelle hatunnoston arvoinen suoritus:-)

  6. erkki lintunen
    18.4.2019 at 9:08

    Esith Piaf lauloi Notre Damesta. Minä olin 15 vuotta sitten ylösnousemusmessussa Notre Damen katerdraalissa.
    Kaj ”Kuju” Hyttinen ja Ninni Poijärvi ovat laulaneet maalia Värtsilän kirkon seiniin. Tämä on kulttuurikristillisyyttä.

  7. Helmi
    20.4.2019 at 21:13

    Hieno kuva Värtsilän kirkosta

  8. Alpo aatos
    22.4.2019 at 7:36

    ”Hatun nosto” Tohmajärven seurakunnalle ja muillle päättäjille tästä kirkon kunnostuksen myönteisestä päätöksestä. Toinen vaihtoehto olisi tietysti ollut kielteinen päätös. Historiallisen kohteen heitteille jättö. Tietysti jonkin aikaa menee niinkin kunhan katto pitää.

    Tuolla Vienan Karjalassa Paanajärven suunnalla muistaakseni, oli yksi heitteille jäänyt kirkko. Näytti luterilaiselta pyhäköltä. Suuri kokoinen, harmaa, ei koskaan maalattu. Kylät ympäriltä tyhjentyneet. Surullinen, mutta todellinen näkymä. Vielä surullisempi näkymä olisi kaupungin tai kylän keskelle heitteille jätetty kirkko tai muu arvokas kohde.

  9. Leo Härkönen
    22.4.2019 at 14:50

    Heitteille jätetyistä/jääneistä kohteista Värtsilässä minua kyllä kiinnostaa tuon Valkoisen Talon nykyinen tila. Joitakin vuosi sitten poikkesin sen pihalla ja tapasinkin kaverin, joka oli aikeissa vaihtaa taloon ikkunoita. Varsin lyhytsanaiseksi keskustelumme jäi, oli kai itse kullakin muita kiireitä.

    Jos joku jotain tietää, niin tarinaa palstalle – tosien puuttuessa vaikka huhuja! Kuten somen luonteeseen kuuluu.

  10. Helmi
    22.4.2019 at 17:27

    Värtsi verkkolehden sivulta kun etsii googlen TÄSMÄHAKU ja kirjoittaa hakusanan:Valkoinen talo Värtsilä. – Sieltä löytyy tietoa.

    Googlesta löytyy myös tietoa.

  11. Leo Härkönen
    22.4.2019 at 18:24

    Historiaa löytyy, vähemmän nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

  12. Seppo Pusa
    22.4.2019 at 22:27

    Leo, olet varmaankin lukenut Erkki Jormanaisen Värtsiin tekemän jutun Valkoisesta talosta. http://www.vartsi.net/2011/05/07/ilkivaltaa-valkoisella-talolla/
    Saanen tässä sanoa, että nyt talossa näyttää aivan toisenlaiselta. Vuosikausien työn tulos näkyy. Kertokoon talon kunnostaja ja nykyinen omistaja enemmän asiasta jos haluaa. Ehkäpä kuitenkin sitten joskus saamme Värtsiinkin juttua asiasta.

  13. Leo Härkönen
    23.4.2019 at 21:17

    Juuri tämä oli mainio lisätieto. Ehdottomasti yritän päästä ensi kesänä katsomaan tämän uuden omistajan ja ahertajan työn tuloksia. Kuten varmaan kaikki muutkin!

  14. Seppo Pusa
    24.4.2019 at 0:12

    Muistahan Leo kuitenkin ettei valkoinan talo ole mikään Notre Dame eikä enää millään tavoin julkinen kohde. Se on yksityinen rakennus, jonka esittelystä päättää omistaja.

  15. Leo Härkönen
    24.4.2019 at 9:45

    Ja mikähän antaa aiheen kuvitella, että kävelisin Valkoiseen Taloon kuten omaani, omistajalta lupaa kysymättä?

  16. Seppo Pusa
    24.4.2019 at 11:16

    Tuohon edelläolevaan vastaten, Tulin vain harmitelleeksi, että yleensä mitään vastasin kyselyysi Valkoisesta Talosta. Heitteillä rakennus ei enää ole. En ollenkaan epäile korrektia käyttäytymistäsi. .

    Eipä tämä nyt enää oikein edes sivua Notre Dame otsikkoa.

  17. Tuula
    24.4.2019 at 14:29

    Tämä minun kommentti ei myös sivua Notre Damea.

    Tuo Valkoinen talo ei minulle tietenkään ole muuta kuin kaukaa näkyvä ryhdikäs komea rakenns.

    Siitä kuitenkin aasinsiltaa pitkin kerron mielipiteenäni, että hyvin usein, kun joku ns. julkinen rakennus siirtyy yksityisomistukseen, sitä ei aina ole helppo oivaltaa/muistaa/hyväksyä. Saattaa uudella omistajalla välillä ”keittää” kun yks ja toinenkin ottaa kantaa, että näin oli ennen ja tähän pitäisi nyt sitä ja tätä..

    Arvatkaapa harmittaako allekirjoittanutta, kun omassa kotipitäjässäni pitäjän vanhimman koulun kunta möi pois. Koulu on keskellä kylää, kunnossa olevat rakennukset, naapuritaloja ihan vieressä useampia. Siinä on nyt sitten jonkinmoinen hevostila. Näyttää olevan useampia vanhainkoti-ikäisiä koneja. Laiduntilaa vähänlaisesti. Ja se hevosenp…a haisee.?
    Mutta minkäs teet; sanovat immeiset, että ympäristölautakunnan asia.. En tiedä kuuluuko se kenellekkään, oma piha, oma lupa. Ne on ne tunneasiat tässäkin ehkä isoimmat haittatekijät.

    Niin että, anteeksi kaikki, että oon olemassa ja ees syntyny, tämmösen kehtasin vielä kirjoittaa.

  18. Poikamies kolmannessa polvessa
    24.4.2019 at 14:53

    Ooppa Tuula hyvillään, jotta oot olemassa ja syntynyt, ois jiänä meiltä jiäräpäiltä lukemata monta nasevasti kirjotettuu tarinoo ja oltas vielä tavallista pöljempiä. Jotta hatut myö nostetaan kyseessä olevalle henkilölle. Eikä haittoo mitään, jos lipsuu jutun juureen, piäassii kun on jotain kerrottavvoo:-)

  19. erkki lintunen
    24.4.2019 at 16:32

    Taitaa olla jo pari vuotta siitä, kun pistäydyin Valkoisessa talossa. Jo silloin ihmettelin, miten paljon nykyinen omistaja oli kunnostanut sitä. Mitä hän sen jälkeen on saanut aikaan, en tiedä. Mutta varmaankin paljon lisää. Hatunnoston arvoista työtä on tehty!

    Värtsistä löytyvät videokuvaukset siitä, miten taloa sen tyhjillään ollessa oli turmeltu, on talon pimeää historiaa. Ihan kuin sotien jälkimaininkia Värtsilässä. Suomalaisten nuorten harjoittamaa ”jatkosotaa”. Nyt on toisin.

  20. Leo Härkönen
    24.4.2019 at 17:09

    Tällaista keskustelua aloitustekstissäni toivoinkin.

    Notre Dame oli vain kömpelö aasinsilta herättää huomio kulttuurisiin kohteisiin ja maamerkkeihin, joihin sydämemme nuoruudessamme tai ajan myötä ovat kiinnittyneet, olivatpa ne sitten maallisia tai taivaallisia.

    On ollut ilo huomata, miten Värtsilän kirkon kunnon puolesta on taisteltu ja on hämmästyttävää todeta, että joku on ahertaa Valkoisen Talon kunnostamiseksi.

    Kun kysymys ei ole museoviraston edellyttämästä entisöinnistä, on hyväksyttävä uuden omistajan ratkaisut. Tuskin Valkoista Taloakaan kunnalliskodiksi saneerataan. Toivoa sopisi vain, että talo jatkossakin – vaikkapa omistajiensa kesämökkinä – olisi väriltään valkoinen.

    On toki mukavaa kun vanhasta ja nykyisin lähes olemattomasta kotiseudusta sikiää edes jonkinlaisia puheenaiheita…

  21. erkki lintunen
    24.4.2019 at 20:08

    Värtsissä ja nyt myös Koti-Karjalassa on ollut Värtsilän kirkon maalausta koskevissa jutuissa – virhe, jonka lähde on kirkkoherra Lappalainen – en tiedä, miksi. Kirkon maalausta varten tarvitun omarahoitusosuuden lahjoitti seurakunnalle Värtsilän Kotiseutyhdistys eikä pitäjäyhdistys. Näiden kahden yhdistyksen keskinäinen yhteys toimii hyvin eikä siis tämä tiedotuksen korjaus johdu yhdistysten keskinäisestä kilpailusta, vaan siitä, että lahjoittajien taholla kysellään, minne ne Kotiseutuyhdistykselle annetut eurot ovat joutuneet.

    Olen monesti aiemmin korostanut Värtsilän Pitäjäyhdistyksen keskeistä asemaa muiden yhdistysten joukossa. Mutta samalla on muistettava niiden muidenkin yhdistysten tekevän merkittävää työtä Tohmajärven kunnassa – ja myöskin seurakunnassa.

    Ja kun nyt tuli tämä tiedon korjaus toimitettua, niin lisättäköön kaikille tiedoksi, että todellinen tekijä tässä kirkkomme maalausjupakassa on Oiva Tikan ja hänen talkoolaistensa työ. Toivottavasti myös urakkasopimuksessa on käytössä se maali, jonka Oiva Tikka löysi huolellisen etsinnän avulla.

  22. Olli-Pekka Sistonen
    26.4.2019 at 7:42

    Hieno juttu että Värtsilän kirkko on saanut avustusrahaa monelta taholta. Kyllä kirkko kylän keskellä pitääkin pitää kunnossa. Sisätyyhän siihen monella monenmoisia muistoja.

  23. Esko Tarvainen
    26.4.2019 at 20:26

    Kun olin pieni lapsi kävin Valkeassa talosssa äitini rinnalla. Äidilläni oli kassi, jossa oli vaatteita. Muistan kun kävimme vierailulla ja muistan kun olin pieni tervetullut.

  24. Esko Tarvainen
    27.4.2019 at 18:43

    Tänään Reijo Taipale lähti ikuiselle matkalle. Minä soitan nykyään aika usein finylejä ja muistelen nuoruuttani. Reijo Taipaleen levyt soivat muiden mestarien rinnalla. Mestari on nyt poissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *