Ropeli

Kun aloittelin näitä kevät askareita, eli pihan siivousta talven jäljiltä ja ensi kertaa ruohon leikkausta, niin ensin piti hävittää myyrän maan päälle nostamat multakasat ja kivet. Siitäkös tuli aasinsiltana mieleen pikkuasia, ropeli siitä kerron nyt.

Pikkupoikana yksi mieluisa harrastus oli vuoleskelu, siis minun pikkupoikana ollessa. Siitä oli vanhemmille tietenkin enemmän riesaa kuin mitään hyödyllistä. Lastuja ja muuta roskaa tuli joka puolelle. Miekkoja oli helppo vuolla. Jousipyssyjä ja nuolia tehtiin vielä vähän isompanakin. Pistooli oli jo vähän vaikeampi rakentaa kun siinä ei puukko riittänyt vaan piti jo käyttää sahaa ja varsinkin halkosaha teki ilkeitä haavoja sormiin. Kun pistoolista teki toimivan hernepyssyn, niin piipun reiän tekeminen olikin jo tosi vaikea.

Silloin penskana sanottiin, että nämä multakasat ovat myyrän pesiä. Sanottiin myös, että myyrät syövät perunat ja tekevät muita tuhoja ja että ne pitäisi hävittää jotenkin. Joku tiesi, että niitä voisi ajaa pois tekemällä ropelin tai jonkun muun päristimen. Helppo homma, sen minä osaisin tehdä. Ropeli oli helppo vuoleskella ja varmaan kaikkien vuoleskelijoiden vanhemmat hyväksyivät tällaisen hyödyllisen vuoleskelun vaikka siitä tulikin lastuja ja muuta roskaa.

Oikeasti tämän esineen nimi olisi propelli, joka tarkoittaa kieroa tai vääntynyttä. Propelleita näkee esimerkiksi Pelle Pelottoman lakissa tai potkurilentokoneessa. Minä kuitenkin käytän nimitystä ropeli.

Vuolin montakin ropelia, mutta kunnolla toimimaan saaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin luulin. Kyllä ne käsillä pyörivät, mutta eivät niin herkästi että olisivat tuulessa pyörineet. Tein reiän naulalla ja vasaralla. Pienen naulan pikku reiässä ropeli ei pyörinyt ja isommalla naulalla ropeli halkesi. Olisi pitänyt olla pora reiän tekoa varten, mutta ei ollut. En ymmärtänyt tehdä reikää polttamalla. Minulla ei ollut sitä vankkaa piipuntekotaitoa, josta Jore vähän aikaa sitten kirjoitti.

Pyöreä reikä

Keksin, että pyöreän reiän saisi sukkapuikolla ja sen koko sopisi hyvin pärekattonaulalle. Lainasin äidin neuleesta sukkapuikon ja menin liiteriin ropelin reikää tekemään. Kiilasin puikon tiukkaan pölkyn päähän pystyyn ja aloin ”poraamaan”. Pidin ropelia tiukasti kourassa ja painoin sitä voimakkaasti sukkapuikkoa vasten samalla kitkuttelin edestakaisin. Yhtä äkkiä reikä tulikin ja sukkapuikko meni ropelin ja samalla minun kämmenen läpi ja törrötti nyt kämmenen selkäpuolella näkyvillä. Voi kauhistus sentään.. En muista tuliko verta, varmaan koskikin. Kiskoin sukkapuikon irti kädestä ja ropelista.. Luultavasti pidin pikku tauon ropelin rakentamisessa. Tätä juttua varten tein taas ropelin mutta helpolla tavalla pellistä leikkaamalla. Odotin tuulenpuuskaa, että saan näyttävän kuvan.. Turha vaiva, nykykamerat ovat liian hyviä. Pysäytyskuva tuli vaikka ropeli pyöri ihan vimmatusti.

Sopimus myyrien tai kontiaisten kanssa

Meillä on sellainen sopimus, että he syövät ensin ja minä loput mitä heiltä jää. Tämä sopimus on pitänyt tähän asti. Viime vuonna minulle jäi parin sopan perunat.

Alpo Rummukainen

Pentti Pakarisen lähettämä kuva väkkärästä.

Share

12 comments for “Ropeli

  1. Pakarinen Pentti
    11.6.2019 at 19:08

    Väkkäräksi sitä myös nimitetään,pikkupojasta sitä nimitystä olen kuullut
    käytettävän.Tuo poika pyörii kun väkkärä tuossa jaloissa.
    Minä tein nelisiipisen mallin,pyörii kovalla tuulella niin että kahvikuppi
    tutisee pöytällä.
    Ei oo pakko uskoo..

  2. jore
    13.6.2019 at 11:55

    Ihan ensiksi iso kiitos Alpolle mainiosta tarinasta.👍Ikävä kyllä Värtsin jutut ovat näivettyneet pois.
    Kylällä ei ilmeisesti tapahdu mitään ja kaikki vanhat jutut on jo kerrottu.Mitä en kyllä suostu uskomaan.

    Tuohon tarinaan sen verran oikaisua että minä en kilttinä poikana😬tietenkään piippuja väsännyt.(käärittiin koivunlehti sätkät sanomalehteen)Taitava piipunreijäntekijä asusteli naapuri vartiolla.Sääperissä.

    Kerroit Alpo kyllä tuota ropelin teko tarinaa niin elävästi että kämmenen lävistäminen sukkapuikolla tuntui täällä asti😫

  3. Tuula
    13.6.2019 at 12:54

    Muistoja toi mieleen Alpon ropeli-juttu. Noita ropeleita meijänki pojat rakenteli.
    Samoin kuin jousipyssyjä, niihin nuolia ja piilukko-pyssyjä. Nuo piilukot olivat isompia, olisko ollut mallina joku kiväärin tapainen.

    Itse tehtiin myös onkivavat, pesäpallomailat, korkeushyppytelineet, seipäät seiväshyppyä varten ja keihäät keihäskisoihin. Oi aikoja!

    Piippujen teosta en muista mitään, mutta ”tupakkaa” kyllä polteltiin, minäkin. Lähellä metsässä oli pieni hiekkakuoppa, siellä käärittiin loppukesällä horsman haituvia sanomalehtipaperiin. Kyllä oli isot lieskat kun siihen tötteröön tulen raapaisi. Hyvä, ettei naamat palaneet meiltä pöljäkkeiltä.
    Ikiaikainen kaverini, Lentsu, ei uskaltanut tupakoimaan. Parkua vollotti isoon ääneen, että ”te ootta tyhymiä, tullee tulipalo”. Onneksi oltiin osattu valita hiekkakuoppa tätä harrastusta varten, ei tullut tulipaloa.
    .
    Kuten Jore mainitsee, Värtsin jutut ovat harmittavasti vähentyneet. Mitä teemme? Mitä sanoo päätoimittaja?

    Haastan nyt, nimeltä mainitsematta, kaikki juttutaukoa pitäneet,entiset ”vakikirjoittajat” toimittamaan sieltä pöytälaatikkojen pohjalta sinne unohtuneen tarinan Värtsiin.

    Ja samalla omasta puolestani toivotan tervetulleiksi uudet kirjoittajat.

  4. Alpo aatos
    13.6.2019 at 17:14

    Kiitos väkkärästä Pentti. Useampilapainen pyörii varmasti paremmin. Minäkin yritin tehdä alumiinisesta pellistä semmoisia monisiipisiä väkkäröitä myyräntorjuntaan, mutta olisi pitänyt olla peltisakset.. Äiti huusi kuin hinaaja että mitä hänen saksilla on taas leikattu kun ei ne pysty mihinkään !!
    Onneksi siihen aikaan kylillä kiersi sellaisia seppiä, jotka teroittivat saksia ja veitsiä. Joten minun mielestä ei olisi tarvinnut nostaa sellaista meteliä eto asian tähden. Ei auttanut kuin jatkaa puisten ropelien linjalla.

    Wikipediasta luin, että tuollaisten suurten multakasojen tekijä ei ehkä ole myyrä ollenkaan vaan kontiaisia, ja ne ovat lihansyöjiä eivätkä siis syö perunoita eikä taimien juuria ja ovat lisäksi rauhoitettuja.

    Nämä minun ”myyrät” eivät tee korkeita kekoja. Joskus tuntuu, että ne kujeilevat minun kanssa ihan huvikseen. Jos minä peitä niiden reiän vaikka pienellä kivellä niin aamulla se on vieritetty syrjään.

    Nyt olisi niille sellainen toivomus, että eivät menisi pottumaalle ollenkaan koska siellä yritetään kasvattaa Wärtsilän mustaa perunaa.

  5. Telle
    13.6.2019 at 18:44

    Sitä luulisi, että jotta kun sellainen
    ”ropeli” kuin päältäajettava ruohonleikkuri huristelee
    pihamaalla, niin siinä jo enimmät myyrät lähtisivät
    käpälämäkeen. Turha luulo. Kohta kun mökkitalkkari on
    poistunut rinteestämme, pihalla on jo uudet keot.

  6. Alpoaatos
    13.6.2019 at 21:40

    Jostain luin myyteistä tai uskomuksista myyriin liittyen, yksi niistä oli tämä melun pitäminen.. se oli todellakin turha luulo. Eläimet oppivat nopeasti äänimaailman ja jos siinä ei ole pelättävää niin antaa vain päristä. Samaa sanottiin hajusteista. Jos niitä häiritään pahasti noin ne siirtyvät pikkuisrn toiseen paikkaan. Ainoastaan riittävän syvälle ulottuva metalliverkko estää kulkemisen siitä kohtaa

  7. Alpo aatos
    13.6.2019 at 21:49

    Telle, kokeilepa sellaista että ette tasoita niitä kekoja, vaan otatte siististi lapiolla keon pois niin, että reikä jää auki. Eihän noiden luulisi huvikseen kekoja tekevän. Eihän sitä tiedä jos ne syötävää etsiessään kaivavat uusia reikiä ja tekevät kekoja uysiin paikkoihin. Nämä minun kujeilut myyrien kanssa ovat vain sellaisia että minä peitän saman keon reikää ja aina se avataan uudelleen.

  8. Esko Tarvainen
    16.6.2019 at 16:42

    Aina missä minä vietän aikaani omatekemäni tuulimylly pyörii ja näyttää tuulen suunnan.

  9. Esko Tarvainen
    16.6.2019 at 19:19

    Myös ne edellisen sukupolven alpakka lusikat sopivasti keskenään tuulessa siimassa roikkuvat kertovat oman tarinan.

  10. Alpoaatos
    27.6.2019 at 9:04

    En tiedä auttoiko ropeli, mutta se myyrä mikä kujeili minun kanssa on kadonnut tai muuttanut muualle.

  11. 27.6.2019 at 9:48

    Mies käänsi kasvimaataan ja jotain liikkui hännen edessään multa nousi ja hän päätteli ,että ooppa elukka mikä hyvään, nyt kuolet, löi lapiolla liikkuvaan multaan,ja kuolihan se,elukka oli oma kumikengän kärki.

  12. Esko Tarvainen
    8.7.2019 at 20:42

    Tuuli ja vesi energia yhdessä ovat pohjana uusien ilmakehää rasittamattomien energioiden eturintamassa. Aurinkoenergia on marginaalinen jos ajatellaan asiaa valtakunnan verkon tehon tarpeeseen. Tarinani sopivasti soljutin. Sähköenergialle taloutee on tänä päivänä vaihtoehtoja ja niistä voi löytää omaan talouteen sopivan. Halvin ratkaisu kun löytää energiaa tuottavat laitteet omalle tontille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *