Lannoitevalmistaja Cemagro tulee Niiralaan – kunta osakkaana kiinteistöyhtiössä

Tohmajärven kunnan 100-prosenttisesti omistama Tohmajärven Yrityspalvelut Oy on 20 % osuudella mukana ”Kiinteistö Oy Värtsilän Teollisuustie 5” -kiinteistöyhtiössä, jonka osakekanta siirtyi Nurminen Logisticsilta Cemagro Oy:lle ja Tohmajärven Yrityspalvelut Oy:lle 1,25 M€:n kauppahinnalla. Kiinteistöyhtiö omistaa Nurmisen halleina tunnetut terminaalihallit Niiralassa ja maa-alueet lukuun ottamatta Nurmiselle jäävää noin neljän hehtaarin aluetta.

Kunta sijoitti Tohmajärven Yrityspalvelut Oy:n kautta kauppoihin 250.000 euroa ja pääomalle on sovittu 3 % vuotuinen tuotto. Kunnan yhtiöllä on mahdollisuus irtautua osakkuudesta viiden vuoden kuluttua.

Cemagron tiedote asiasta kokonaisuudessaan tässä:

”Cemagro Oy tekee Tohmajärven Niiralaan 2,5 M€:n investoinnin, jonka myötä yhtiö valmistaa jatkossa Suomessa markkinoitavat lannoitteensa kotimaassa. Aiemmin lannoitteet on valmistettu Tallinnassa Cemagro Oy:n sisaryhtiö Baltimark Oü:n toimesta, joka jatkaa edelleen lannoitteiden valmistamista Ruotsin ja Islannin markkinoille. Uuden laitoksen rakentaminen on jo käynnissä ja Suomeen myytävä tuotanto tullaan siirtämään kotimaahan asteittain alkaen syksyllä 2019. Uusi tuotantolaitos sijaitsee kansainvälisen raja-aseman vieressä Niiralassa, käsittäen n. 1,5 ha halli- ja toimistotilaa. Vaikutukset työllisyyteen tulevat olemaan suoraan ja välillisesti yhteensä useita kymmeniä henkilötyövuosia.

Investoinnilla tehostetaan logistiikkaa mm. merirahdin jäädessä pois sekä haetaan entistäkin parempaa laaduntarkkailua. Junaraiteet kulkevat hallien läpi, joten kaikki toimenpiteet raaka-aineiden vastaanotosta (junien umpivaunuista) lannoitesäkkien lähettämiseen, voidaan jatkossa suorittaa sisätiloissa. Lisäksi uusin mahdollinen tekniikka tarkentaa prosesseja ja tuo lisää joustavuutta. Lannoitteita voidaan jatkossa räätälöidä ja jatkojalostaa entistä tarkemmin viljelijöiden eri tarpeisiin.

Cemagron lannoitteet ovat menestyneet kaikissa riippumattomissa kokeissa eri puolella Suomea. Sen kilpailukyky perustuu rakeen liukenemisnopeuteen, vesiliukoisen fosforin osuuteen kokonaisfosforista, sekä nitraattitypen osuuteen kokonaistypestä. Cemagron hybridilannoitteissa on sekoitettu moniravinnerakeeseen puhdasta ammoniumnitraattia, joka antaa kasville nopean alkuunlähtösysäyksen.

”Olemme erittäin ylpeitä lannoitetuotannon siirtämisestä kotimaahamme. Suomalaiselta suomalaiselle, näinhän tämän pitää mennä”, toteaa Juhani Muhonen, Cemagro Oy:n toimitusjohtaja.

”Haluan myös kiittää Tohmajärven kuntaa ja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy:tä hyvästä yhteistyöstä. Sen myötä Tohmajärven Yrityspalvelut Oy on osakkaana maa-alueen omistavassa kiinteistöyhtiössä 20 % osuudella ja 250.000 euron pääomasijoituksella”, jatkaa Juhani Muhonen.

Cemagro Oy on vuonna 2008 perustettu, ainoa täysin kotimaisessa omistuksessa oleva lannoitevalmistaja. Yhtiö markkinoi perinteisten kemiallisten peltolannoitteiden lisäksi myös hybridilannoitteita sekä erikoiskasveille räätälöityjä lannoitteita. Valikoiman täydentää Gardenia-puutarhalannoitteet, luomulannoitteet sekä lehtilannoitteet. Tuotteiden myynti tapahtuu koko Suomen kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta.”

Lähde: Tohmajärven kunnan fb sivusto

21 comments for “Lannoitevalmistaja Cemagro tulee Niiralaan – kunta osakkaana kiinteistöyhtiössä

  1. Teollisuutta ja työpaikkoja! Hieno uutinen!

  2. Todella positiivinen uutinen. Mutta voi asialla olla varjo puolensakin. Haluaisin mennä ajassa eteenpäin muutaman vuoden ja tarkastella uudelleen, mikä on tänän toiminnan kotimaisuus aste. Tunnen muutaman firman Tohmajärveltä, jotka vannoivat Suomalaisen työvoiman nimeen, mutta toisin kävi. Lisäksi pelkään Värtsilän raitin muuttuvan suurelta osin, muutamassa vuodessa, talven valkoiseksi. Toivottavasti olen väärässä?

  3. Onkohan Niirala OIKEA ja SOPIVA paikka LANNOITETEHTAALLE ??????????

    Saastuu luonto, ympäristö ja joki, ym ym, ym.

    Eihän siellä voi enää elää ja olla kun myrkyt ja kaikenmoiset saasteet leviävät luontoon.

    Rajanylityspaikka, ysitie ja Jänisjoki on lähellä.

    Onko tarkoitus tuhota Niirala ja sen ympäristö??

  4. Älkää hyvät ihmiset ottako tätäkin asiaa negatiivisena! Yrittäkää miettiä, josko jotakin hyvää toisi tullessaan.

  5. Kyllä meille muatiaisille välttää lanta tehdskin, kun Kölninvesi tai muita hajuvesitehtaita ei saada tänne mualle.

  6. Hyvä että jotain tapahtuu, aika kuolleelta niiden hallien ympärillä on jo pitkään näyttänyt. Tehtaan tulo tuskin Cafeniiralaa saa henkiin, ehkäpä kunta voi sinne jonkun työmiehen majoittaa.
    Haittoja voi olla mutta jos positiivisesti ajatellaan niin myös haittojen torjunta ja jälkihoito voi antaa työtä paikkakunnalle.
    Ehkäpä joku myymättä jäänyt mökkikin löytää ostajan jos hyvin käy.

  7. Eipä siellä Niiralassa taida olla myymättä jääneitä ”mökkejä” laisinkaan, joku purkutuomiossa oleva rötiskö saattaa olla.
    Eipä sitä Cafee Niiralaa henkiin voi saadakaan, vennäällä ne syö ja juo, eräät ovat yötäkin; viittaan ryhmään Niiralan rajanylittäjät.

  8. Tori.fi myynnissä kolme taloa/mökkiä laajennetussa niiralassa eli värtsilässä. Ja kai niitä myymättömiä on monia muitakin kun ostajien puute on vienyt myyntihalut. Jospa joku lannoitetehtaan työntekijä asettuisi Tohmajärvelle asumaan vaikkapa värtsilään.

  9. Niirala on pieni alue. Kylän nimi on Uusikylä.
    Värtsilä on Värtsilä, siellä oli ennenvanhaan kuntakeskus. Värtsilän kunta on liitetty Tohmajärven kuntaan vuonna 2005.

  10. Lannoitetehtaan tulo Tohmajärven Värtsilän Niiralaan on herättänyt outoa pohdintaa. Värtsilä on perinteisesti teolisuuspaikka-kunta. Neuvostoliitto muutti sen – hitaasti – vuosien mittaan – takapajulaksi. Raja tuli väärään kohtaan. Nyt on näkyvissä uusi vaihe. Toisin kuin Kiteellä Tohmajärven Värtsilässä tyhjät hallit saavat sisälleen toimintaa.

    Mielestäni kehitys on nyt sillä tasolla, että pelätyt ympäristöhaitat voidaan välttää. Ja tänne rajan pintaan saadaan työpaikkoja! Ehkä joku valitsee asuinpaikakseenkin jonkin kohdan Jänisjoen rantaa – tai sen lähi tuntuman. Mikä sen parempaa kuin veneily tai kanootilla keinuilu mietiskelevän Jänisjoen rantojen välimaastossa!!!

    Yksi asia minua – vain se – mietityttää. Miksi puhutaan Niiralasta, kun voisi käyttää perinteistä teollisuuspaikkakunnan nimeä Värtsilä. Siis uusin – Värtsilä!!! Pohjois-Karjalan maakunnan Tohmajärven kunnan Värtsilän pitäjä. Nimi on tunnettru maailmalla – vaikkakin tuplaW:llä. Tohmajärven kunta voisi vaikuttaa siihen, että Värtsilän nimi säilyisi täällä taloudellisella tavalla käytössä. – Tämä ei ole nostalgiaa eikä nurkapatrionismia – vaan imagon rakentelua.

    Ajattelen tässä myös Wilhelm Wahlforssia, joka aikoinaan nosti Värtsilän teoliisuuden konkurssin partaaalta kukoistukseen.

  11. Voi olla että entisen Värtsilän kunnan alue on nyt Värtsilän Pitäjä.
    Mikäs siinä, mutta osoitteessa pitää olla: 82675 Niirala

  12. 82770 KAUSTAJÄRI on Universumin Helmi liki rajaa Suomen puolella Värtsilässä, NIIRALA rajanylistyspaikka. Posti tuo kaustajärveläisten paketit Niiralaan. ”Elämä on”.

  13. Jos cemagro muuttaa toimintansa logistiikan takia Virosta niiralaan niin se kyllä tuo Virosta työntekijät. Suottaapi olla suomalaisen rekrytointi kielto. Kurisioteetti hommia

  14. Eiköhän yrityksen isännät osaa hoitaa rekrytointinsa ja muut asiansa ihan ilman meidän ”asiantuntijalausuntoja”.

    Melekeen toivon, että eivät ole löytäneet vielä tälle sivulle..

  15. Nytkin siinä hallien lähellä olevalla kentällä (Jänisjoen tuvat) on tukkiautokuskien autot rekisteröity rajan taakse, Näin voi käydä myös lannoitetehtaan kohdalla, työmiesten koti on jossain muualla kuin Tohmajärven kunnassa.

    Ehkäpä Hotelli Joen tilat saavat käyttöä komennusmiehistä. Kannattavaa liiketoimintaa ko tiloihin tuskin helpolla saa kun edellinen yrittäjä vain velkaantui.

  16. Niin kuin joissakin jutuissa on todettu, ei Niiralaan eli Värtsilään tule lannoitetehdasta. Lannoitteet tulevat Venäjältä vaunuissa ja sekoitus sekä säkitys tapahtuu Värtsilässä. Nykyiset lait ja asetukset omalta osaltaan takaavat sen, että mitään ”saastumisilmiöitä” ei pääse tapahtumaan. Jos tällä tuhottaisiin Niirala/Värtsilä niin johan tähän mennessä olisi tuhottu jokunen hehtaari peltoja ympäri Suomen. Ei ole maa valkoisena kesät talvet. Jänisjoen vesi pysyy yhtä ruskeana kuin nytkin. Kun nuorena poikana Värtsilään tulin niin olihan halleissa rytinää ja tekemisen meininkiä. Toki tuolloin oli myös eri miehet puikoissa kuin viime aikoina. Se tekee joka haluaa ja se joka ei halua – ei tee. Niin kuin on nähty. Tässä on myös suuri mahdollisuus sille, että Värtsilän kyliltä löytyisi virkeitä nuoria työmiehiksi/naisiksi niin heidänkään ei tarvitsisi lähteä työn perässä maailmalle! Miksi miettiä asioita aina negatiivisen kautta? Rakentaa ns. uhkakuvia asioista joita ei ole edes tapahtunut? Positiivisen kautta liikenteeseen ja jos jotain ikävää tapahtuu niin asiat korjataan. Suhteellisen helppoa eikä verenpaineet nouse turhan takia. Tässäkin savotassa on enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

  17. Harvinaiset hyvä kommentti JK:lta!!! – KIITOS!!!

  18. Lainaus alkaa:
    – Ammoniumnitraatin varastoinnissa on erityisen tärkeää, että tulipalon riski pidetään mahdollisimman pienenä, ja että kemikaali ei pääse kosketuksiin orgaanisten aineiden kanssa, jolloin kemikaali voi räjähtää. Esimerkiksi maatiloilla varaston lattioiden pitää olla puhtaita, jotta multa tai oljet eivät sekoitu ammoniumnitraattiin. Myöskään koneita ei saa säilyttää samassa tilassa, eikä palavia aineita, kuten polttoaineita, liuottimia, öljyjä, heinää, rehuja, tyhjiä säkkejä tai kuljetuslavoja, Tukesin ylitarkastaja Leena Ahonen sanoo.

    Kemikaalilaitosten tarkastusväli riippuu laitoksella olevien vaarallisten kemikaalien määristä ja vaarallisuudesta. Vaarallisimmilta laitoksilta vaaditaan turvallisuusselvitystä, jolloin tarkastusväli on vuosi.

    Suomessa toimivat kolme lannoitetehdasta ovat kaikki vuoden välein tarkistettavia turvallisuusselvityslaitoksia.

    Vuoden vaihteesta lähtien kemikaalilaitoksilta on vaadittu entistä enemmän yhteistyötä onnettomuuksien välttämiseksi. Suomessa säädellään tarkasti, mihin tuotantolaitoksen saa rakentaa.
    Lainaus loppuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *