18 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 32/2019

  1. Olisi Hempalle sopiva toivomus.. Minusta olisi mukava jos Värtsin viikon puheenaiheissa olisi sen viikon lämpötilan keskiarvo jollain kriteerillä. Minä olen kirjoittanut omaan allakkaani että kylmä viikko tai sateinen jne mutta Hemppa seurailee tarkemmin. Miltäs kuulostaa ?

  2. Terveisiä Maaningalta!

    Pälkjärven pitäjäseuran porukkaa vieraili
    Maaningalla sunnuntaina 4.8.2019. Meitä
    pidettiin kuin piispaa pappilassa, jos näin voi sanoa.

    Pälkjärveläisten ensimmäinen evakkomatka 80 v sitten
    suuntautui Maaningalle. Paikalle oli saapunut muutamia
    paikallisiakin, jotka muistelivat heillä olleen evakoita.

    Kiertelimme hautausmaalla, sinne on haudattu monta
    pälkjärveläistä, esim ukkini ja äitini mummo.

    Kirkossa pidetyn jumalanpalveluksen jälkeen kirkon
    pääsisäänkäynnin eteiseen paljastettiin laatta Maaningalla
    olleiden evakoiden muistoksi.

    Siitä siirryimme juhlalounaalle hulppeaan Maaningan kunnantaloon,
    paikalliset Martat touhusivat emäntinä.

    Ruokailun, kahvittelun ja juhlapuheiden jälkeen oli vuorossa
    ”Maaningan maraton”, eli 42 km opastettu kierros Maaninkajärven ympäri.

    Illansuussa palasimme Joensuuhun väsyneinä mutta onnellisina.

    Mainittakoon vielä, että Maaninka kuuluu nykyisin Kuopioon ja seurakunta
    on nimeltään Kallaveden seurakunta. Pälkjärvi oli aikoinaan
    Kuopionläänin eteläisin pitäjä.

  3. Säätiedot viikolta 31:
    Alin lämpö +7 / Ylinlämpö +19 / keskilämpö +11,7 astetta.
    Sadetta 8 mm / Pilvisiä pv 7 / tyynisiä 0, Voimakastuulisia 1.
    Sellaiset lukemat värtsilän Pappilanpellolta.

  4. Onko Hemppa huomannut,että Jänisjoki seisoo,melkeinpä virtaa vastapäivään.Vesiraja on laskenut kevään huipputulvista silmämääräisesti n.2m.Saariossa ennen patoa näyttää normaalilta.Aloin kiinnittää huomiota,kun radiossakin mainitsivat Jänisjoen virtaaman olevan normaalista poikkeavan,

  5. Olen huomannut Jänisjoen korkeudet ja virtaamat, joita seurannut viikoittain. Kylätalon seinällä on korkeus seuranta lista, johon tulisi kirjata aika-ajoin vaihtelu tasot. Lukemanhan saa sillan pilarin veden korkeus mittarista. Eipä sinne kukaan muu ole nykyään niitä laittanut, kuin minä joskus talolla käydessä. Mittarin paikka käytiin aikoinaan P-K:n ympäristöpäällikön kanssa katsomassa, jonka ELY keskus sitten asensi.
    Pitääpä käydä ottamassa taas lukema ylös.
    Tämä Jänisjoen alaosan veden korkeus on myös paljolti Venäjän puolen toimijoista kiinni. Ongelmia on usein keväisin ja loppukesästä ja talvesta, kun venäläiset juoksuttavat vettä minkä kerkiävät.

    Itsekin olen joskus aikaoinaan huomannut senkin ilmiön, että vesi virtaakin joessa ylöspäin. Se havainto oli oksajoen liittymässä rajalla, jolloin venäläiset oli purkaneet majavapadot. Oksajoki laski tulvavetensä vasta keskikesällä ja Räikön kohdalla rajapartiossa huomattiin, kun virtaama kuljetti roskia jokea ylöspäin.

  6. Tosi alhaalla on vesi, olen sen huomannut saunarannassa käydessäni. Myöskään Patsolankoskea en ole itse koskaan nähnyt niin kuivana kuin mitä se nyt on. En pysty juuri nyt tätä mitenkään todistamaan mutta käsitykseni mukaan Neuvostoliiton/Venäjän on ollut jokseenkin aina käsittämättömän vaikea sopeutua noudattamaan rajavesisopimusten ehtoja. Ongelma ei rajoitu vain Jänisjokeen vaan tilanne lienee sama koko rajaosuudella Virolahdelta Nellimiin. Valtioiden yhteisen Rajavesikomission tehtävänä on valvoa näiden sopimusten noudattamista, mutta se ei nähtävästi ole valitettavasti kaikilta osin onnistunut tehtävässään. Näin maallikon näkökulmasta eniten ihmetyttää juuri se, että miksi itänaapurissa ei näytä olevan minkäänlaista tarvetta veden varastoinnille esim. Jänisjärven altaaseen vaan sitä juoksutetaan pitkiä ajanjaksoja aivan suruttomasti eli ajattelutapa on aivan toisenlainen kuin meillä.
    Loppukevennyksenä voinee kuitenkin todeta, että joen pinnan alhaisuudesta kannattaa oikeasti olla huolissaan vasta sitten kun airot eivät enää yllä soutaessa veteen!

  7. Kyllä se taitaa niin olla, että Jussin mainitsemaan ongelmaan pitää ottaa Pirkka niksi käyttöön ja jatkaa airoja, jotta yltävät sitten vähän veden aikaan veteen saakka.

  8. Hempalle vaan tiedoksi että airon jatkot sitten kiinnitetään sukkahousuilla. Kun kerran pirkkaniksejä käytät.Moneskohan sukkahousujen käyttöalue tästä tulee.

  9. En tiennytkään,että tälläistä rajavesisopimusta on olemassakaan.Se on solmittu jo 1960 luvulla ja kun lukee sitä kapulakieltä niin siellä on tarkkaan yksilöity mitä naapurukset saavat toisilleen vahinkoa tehdä yhteisten vesien avulla.Mm. vesien korkeussäätely on listalla.Ja paljon muuta.Ei taida Jänisjoki olla listan kärkipäässä oliskohan se Itämeri.Venäläisten asenne työntekoon tuli ilmi joku viikko sitten Ylellä olleella dokumentillä ,kun ruotsalainen johtaja yritti modernisoida Ladan autotehtaan .Yli 30000 ihmistä oli tehtaalla ylimääräistä eli saivat potkut.Sepä ei sitten sopinutkaan työläisille ja johtaja sai lähtöpassit.Kaikki palasi siis ennalleen ja Moskova pani lisää rahaa tulemaan.Tämänhetkistä tilannetta en tiedä.Ilmasto on muuttunut oikuttelevaksi.Länsi-Suomessa on tällähetkellä kuivuutta sanottiin tv:ssä.Itä-Suomi ei vielä kärsi kuivuudesta,mutta kuka tietää mitä on tulossa.

  10. Kiila ja leka! Halkee paksuin ja oksainenkin pölli pienellä voimankäytöllä. Leka ylös olkapään yläpuolelle ja annetaan painovoiman tehdä tehtävän osuessaan pöllinpäässä odottavaa kiilaa.

  11. Join kaupungin matkustajasatamassa on meneillään
    Suur’ markkkinat. Värien, makujen ja tuoksujen kirjo
    on melkoinen, kun eri maiden ruokapisteitä on vähän
    siellä ja täällä.
    Australiaskoju, jossa myytiin krokotiilihampurilaisia, näytti
    vetävän porukkaa. Ainoa koju, jonka edessä oli jonoa.
    Samoin oli ollut Seinäjoella, kun kyseiset markkinat olivat
    siellä.
    Krokotiilihampurilaista en rohjennut maistamaan, mutta
    Ylisoutajan sillan läheisyydestä löytyi rento kahvila, jossa
    voi vilvoitella leppoisassa kesätuulessa, samalla kun siemaili
    kojun antimia.
    Kaustalle palattua olinkin niin naatti, etten jaksanut/ehtinyt
    Saarivaaran eilisiltaiseen konserttiin, enkä tämän päivän
    JR 8:n muistotilaisuuteen. Jospa joku paikallaollut
    kertoilisi näistä tarkemmin.

  12. Aivan uskomattoman vaikuttava juhla Saarivaarassa eilen ja tänään. Lauantaina Lahdesta saakka saapunut Päijät-Hämeen Rauhanturvaajien kuoro Kuorokillit lauloi ja Saarivaaran Nuorisoseuran ikinuoret kertoivat muistelmiaan. Tarjolla oli kahvia ja ulkona paistettiin makkaraa. Väkeä tuvan täydeltä.

    Lauantai-iltaa seurasi sunnuntaina ensin rajavartiolaitoksen kalustoesittely ja sitten Runon ja Rajan tien läheisyydessä JR 8 eli tuntemattoman sotilaan muistokiven ja infotaulun paljastustilaisuus. Lippukulkue ja rajamiesten kunniavartio sekä everstiluutnantti evp Matti Majoisen kertomat tiedot tuntemattoman sotilaan taisteluista jatkosodassa oli vaikuttava kokemus minulle, joka vuonna 1941 miesten marssiessa kohti rintamaa olin vasta 4- vuotias värtsiläinen.

    Lyhyesti sanottuna Saarivaaran tilaisuudet oli harvinainen kulttuuriteko, joka olisi ansainnut vaikkapa televisiouutisoinnin. Nähtäväksi jää, saako tapahtuma edes Karjalaisen palstatilaa.

    Mutta eipä jossitella. Matti Majoinen jätti testamentin: Värtsiläpäivien ja Siltajuhlinen aikana kukkalaitteet tuntemattoman sotilaan muistokivelle! – Kannatettava ehdotus! Ne miehet ansaitsevat muistelukset!

    Muistokivi ja infotaulu ovat vähän ennen tsasounan ylämäkeä ja lammenrantaa Värtsilästä tultaessa oikealla vajaan sadan metrin päässä. Paikalla voi vaikkapa hiljentyä hetkeksi ja mietiskellä, mikä on ollut se hinta, että saamme elää nyky Suomessa. Ehkä sinne voi viedä kukkakimpunkin – en tiedä.

    ”Laps olen köyhän kauniin Karjalan, vaan perinnön sain kaikkein kalleimman. Sain laulun, soiton lahjan sydämeen. En niitä vaihtais onneen maalliseen.”

  13. Täydennyksenä Erkin selontekoon viikonlopun maanpuolustustapahtumasta Saarivaarassa tulkoon vielä mainituksi, että tämänpäiväistä juhlaa kunnioitti läsnäolollaan myös nilsiäläinen Einari Kokkosen alias vänrikki Koskelan tytär Riitta Lyytinen miehensä Jorman kanssa.

  14. Juhlan arvoa lisää Jussin täydentävä tieto. Kiitos! – Väinö Linnan ”Tuntemattoman sotilaan” taustalla on todellista historiaa, joka jatkuu yhä. Kirjasta – jos oikein muistan – on tehty myös kolme eri elokuvaa.

    Nyt paljastettu muistokivi voi olla pitkäaikainen matkailukohde !?!?!? – Obs! Via karelian – entisen Runon ja Rajan tien – varrella!

  15. On onni elää juurillaan!
    Tänään sain kunniatehtävän olla puhumassa Tuntemattoman sotilaan muistokiven paljastustilaisuudessa. Täältä Saarivaaran alueelta alkoi ”Tuntemattoman sotatie”.
    Meille, pienelle suvulle tämä Kaustajärven ja Saarivaaran alue lähiympäristöineen on synnyinseutumme – sekä Majoiset että äitini puolelta Jaatiset ovat löytäneet puolison lähikylästä.
    Keski-Karjalan matkailuun tämä on varmasti yksi tuleva kohde – jos vain osataan markkinoida🤔!

  16. Pistän minäkin tähän Matin juttuun jatkoksi muutaman sanan . Isäni Lauri
    oli Kausjärveltä kun taas äitini Helmi oli os: Nissinen oli taas Saarivaarasta
    ei tuo riiuu matka ole ollut kovin pitkä . Näinhän se oli yleistä muillakin kylillä
    polkupyärä oli siihen aikaan yleinen kulkuneuvo ja jalkapatikka vielä yleisempi
    sillä siihen ei tarvittu isoa kulkuväylää.

  17. Olimme viikonloppuna serkkuni perheen vieraana äitini (Vieno) kotikonnuilla. Meillä oli kunnia vierailla samalla lauantai-illalla Nuorisoseurantalolla iltamissa. Meille vierailu talolla oli ensimmäinen. Ohjelma oli erinomaista ja siellä oli laulamassa barettiveljiä Lahdesta. Minulle valkeni Nuorisoseuran toiminnasta erittäin myönteinen kuva Nissisen esittämän historiikin avulla. Äitini mainitsi aikanaan Nuorisoseuran toiminnasta. Minusta on erinomainen asia, että kylässä on talo missä voidaan kokoontua. Nuorisoseura on jo yli satavuotias. Ilmeisesti seuran perustajat ovat halunneet oman kokoontumispaikan, kun ei ollut vielä kansakoulua kylällä. Aikaisemmin toimintaa on ollut taloissa. Saarivaaraan on tullut kansakoulu myöhemmin kuin Nuorisoseurantalo. Historiikista ilmeni, että toimintaa on ollut todella paljon ja toimijat olleet pitkään samassa tehtävässä. Toivottavasti toiminta jatkuu virkeänä toisella satavuotis taipaleella.

  18. Vähän lisää nuorisoseuratoiminnasta. Myös Värtsilän Nuorisoseura on yli 100-vuotias. Se pyörittää ansiokkaasti kesäteatteria. Oma talo jäi rajan taakse. Mutta Arppen pihassa – kunnan entisen navetan vintillä – on hyvä tila näytelmille ja yleisölle.

    Nuorisoseuran toimintaan on perinteisesti osallistuttu ”vauvasta vaariin”. Kannattaa pitää seuroja pystyssä, vaikka ”ikinuorten” voimin. Eihän sitä tiedä, millaista on tulevaisuudessa. Värtsilässä toivotaan ainakin kesäteatterin jatkuvan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *