12 comments for “Nostalgiaa

  1. Eira
    5.9.2019 at 15:44

    Yle:n Elävä Arkisto muistoja Aki Parviaisen MM-keihäskulta heitosta.
    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/10/mm-keihaskultaa-aki-parviaiselle

  2. erkki lintunen
    5.9.2019 at 17:14

    Kiitos, EIRA! Tarjosit pienen juhlahetken.

  3. Alpoaatos
    5.9.2019 at 22:51

    Ihan pääsi juhlatunnelmaan.
    Kiitos

  4. Irene Peuhkurinen
    6.9.2019 at 8:33

    Hieno runo! Keihäänheitosta en ymmärrä mitään, mutta runon lukeminen oli nautinto. On Värtsilässä ”talenttia” korpien kätköissä. Uusia tuotoksia odotellaan.

  5. Veikko Hassinen
    13.9.2019 at 23:28

    Kiitos Martti ! Kaivelehan arkistoista lisää. Niitä kaivataan.

  6. erkki lintunen
    16.9.2019 at 19:38

    Jatketaan – nostalogialla. Tiistaina 17.9. tulee kuluneeksi 80 vuotta (17.9.1939) siitä, kun Taisto Mäki juoksi ensimmäisenä maailmassa 10 000 metrillä alle puolen tunnin! Uusi maailmanennätys oli 29.52.6.

  7. erkki lintunen
    3.10.2019 at 7:03

    Yleisurheilun MM-kilpailuja TV:n äärellä – selkäkipuja istuallaan lisäten – ja tummien poikien ja tyttöjen radalla – mitallinkiilto silmissä – kipitellessä – mieleen palautuu Taisto Mäen 10 000 metrin juoksu 80 vuotta sitten – puolen tunnin alitus ensimmäisenä maailmassa!

    Sitten seurasi suomalaisten miesten pitkä viesti itään ja takaisin länteen talvi- ja jatkosodissa. Ja viisi vuotta Taisto Mäen juoksusta alkoi SOTEVA – sotakorvausten maksun aika. Sen jälkeen kymmen vuotta myöhemmin vuonna 1954 ilmestyi Väinö Linnnan ”muistelmat” Tuntematon sotilas.

    Monenkirjavaa nostalgiaa!

  8. Alpoaatos
    3.10.2019 at 9:55

    Kyllä on taas isot kisat meneillään tuolla Qartarin kuumuudessa. Katsoin kun nuoret kauniit ja ah niin hoikat tyttölapset juoksivat kilpaa ja joku tuupertui maahan. Uusintakuvista selvisi, että jonkun piikkikenkä raapaisi tyttöparan jalkaa. Sitä pahoitellessa tuli mieleen pieni henkilökohtainen tapahtuma, joka sopinee Nostalgia – otsikon alle.

    1950-60 lukujen vaihteessa olimme Värtsilän Kisan edustajina Joensuun urheilukentällä yhteislähdössä maastojuoksuun. Olimme levittäytyneet kaupunginpuoleiselle laidalle riviin. Maastojuoksun polku alkoi kentän takaa nykyisen Mehtimäen pesäpällokentän luota. Välissä oli metalliverkkoaita ja siinä kapea portti. Suuri poikalauma yritti päästä portista yhtäaikaa ja minä sain osuman jonkun piikkarista reiteen. Suututti ja juoksu oli tuskallista. Keskeyttäminen olisi ollut raukkamaista ja seuransa pettämistä, mutta ei sillä juoksulla palkintopallille päässyt.

  9. jore
    3.10.2019 at 12:32

    Erkki muisteli Taisto Mäkeä kommentissaan.

    Isäni kertoi usein urheilu-uransa huippuhetkeä.Hän oli Karhumäen ”olympialaisissa” asemasodan kesällä 1942 tai 1943
    lähtöviivalla Taisto Mäen kanssa.Matka oli 3000 metriä eikä voittajasta ollut epäselvää.Se ei ollut Kaurilan Kisan mies 🙂

    Mäki palveli jatkosodassa maaselänkannaksella.Isäni jatkosodan ajan Karhumäestä koilliseen Stalinin kanavan reunalla,Povetsassa.

    Karhumäen kisat olivat isot.Yleisurheilukatsomossa oli 15 000 lomalla olevaa sotilasta,ministereitä mm muuan Urho Kekkonen jne.

    Kisoissa oli lajeina yleisurheilun lisäksi ainakin paini ja joukko-osastojen välin jalkapallo.

    Kaupungissa oli ollut kisojen aikaan oiken vilkasta.Oli tivoli ja viihdejoukkojen esityksiä.

    Sodan jälkeen isäni yritti vielä kilpailla juoksuradoilla mutta sodassa saatu vamma esti menestymisen.
    Naapuri ampui luodin polven läpi ja polvi tahtoi välillä lukkiutua joten se hidasti hiukan menoa hiilimurskalla.

  10. Tapani Näätänen
    4.10.2019 at 12:13

    Siinä on Unto P:llä ollut kovaa seuraa.Varmasti siellä on ollut mukana myös muita senaikaisia huippujuoksijoita?Jos 1940 olympialaiset olisivat olleet Helsingissä suomalaiset olisivat rohmunneet paljon mitaleita.Muistetaan 1932 Los Angeles kisat ja 1936 Berliinin kisat.Suomi oli mitalitilaston kärkimaita tai ainakin keskivaiheilla.Valitettavasti turhat sodat sotkivat suunnitelmia.Berliinin stadionilla on tulokset vieläkin seinällä:10000 m kolmoisvoitto Suomelle.

  11. jore
    7.10.2019 at 16:58

    Eipä isä Uti muista suuruuksista puhunut tuon kisatarinan yhteydessä kuin Taisto Mäestä.
    Tivolista ja kaupungin humusta sitten hiukan enemmän.Se taisi olla Kaurilan pikkukylän pojalle iso kokemus.
    Ja ainakin se toivonmukaan helpotti kuolemanpelkoa hetkeksi.

    Dohan MM kisat ovat sitten ohi.Suomi saavutti YHDEN pistesijan.Sen heitti hienosti Joensuun Katajan mies.
    Etelälahti taisi olla ainut Suomen urheilijoista joka oli kisoissa ilman SULn valmennustukea eli rahoja 🙂
    Pitäsköhän siellä herraportaassa tehdä jotain jos menestystä halutaan.

    Kuten Tapani tuossa edellisessä komentissa muistutti oli Suomi suuri yleisurheilumaa entisen maailman aikaan.
    Jossain olympialaisissa toiseksi paras maa USA:n jälkeen.
    Nyt Dohassa sijalla 51.

  12. Tapani Näätänen
    7.10.2019 at 17:45

    Taisto Mäestä kun lukee juoksuelämänkertaa,niin jäi mieleen hänen sanontansa juuri ennen Berliinin olympiakisoja:Ollakseen Suomen paras piti olla myös maailman paras.Mäki ei päässyt Berliiniin 1936 kun kolmoisvoiton Suomelle ottaneet olivat parempia karsinnoissa.Samalla tavalla sanoi kirjanpitäjä Matti Salonen kun yritti Moskovan olympialaisiin 1970-luvun lopulla.Samalla viivalla oli muuan Viren,Väätäinen,Mattila,Kuha jne.Kirjanpitäjän toimiston seinällä oli tilannekuva juoksusta,jossa oli mukana ko. juoksijat ja Matti mukana.Mahtava kuva kun satuin tuntemaan tämän Matin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *