Niiralasta lannoitteita kotimaan markkinoille

Cemagro Oy aloittaa vuoden vaihteessa lannoitteiden jatkojalostuksen Niiralassa entisissä Nurmisen tiloissa. Perheyritys siirtää toimintaansa Virosta Suomeen. Virossa jalostus jatkuu edelleen mm. pohjoismaiden ja Euroopan vientiin. Niiralan tuotannosta kaikki menee Suomen markkinoille.

– Ensi vuonna Niiralassa valmistuu 80 000 tonnia lannoitteita, joiden raaka-aine tulee junavaunuilla Venäjältä Novgorodin ja Rossoshin alueilta, kertoo toimitusjohtaja Juhani Muhonen. – Vaunuja on tulossa vuosittain 1000-1200. Venäjällä valmistettuun lannoitteeseen lisätään Niiralassa hivenaineita ja ne pakataan. Valmiit lannoitteet toimitetaan asiakkaille ja myyntiin: vuosittain kuljetuksiin tarvitaan noin 2000 rekkaa.

Käynnistyy helmikuussa

– Valmistelemme parhaillaan investointeja ja haemme lupia toimintaa varten. Kilpailutamme myös operaattoria kuljetuksiin sekä pyörille että kiskoille. D-halliin on jo tehty suunnitelmat tuotannon tarpeisiin. Tuotannon laitteet valmistetaan mittatilaustyönä Hollannissa. Muutostyöt halleissa tehdään syys-lokakuussa. Investointien arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa.

– Olemme palkkaamassa Niiralaan työnjohtajaa, joka vastaa henkilöstön palkkaamisesta ja toiminnan käynnistämisestä. Tarvitsemme 10-12 työntekijää työnjohtajan lisäksi. Tulevat työpaikkamme ovat kiinnostaneet ja uskomme, että saamme hyvän porukan töihin.

– Toiminta käynnistyy helmikuussa, sanoo Juhanin isä Jukka Muhonen, joka toimii yrityksen hallituksen puheenjohtajana. – Ensimmäisessä vaiheessa tavoittelemme 30 % kasvua nykyiseen Viron tuotantoon, toisessa vaiheessa on tarkoitus lisätä toinen säkityslinja ja mahdollisessa kolmannessa vaiheessa toiminnan laajennukset kolminkertaistavat alkuvaiheen tuotannon. Lannoitteiden lisäksi tuotamme myös maantiesuolaa.

– Meidät toi Niiralaan hyvät, valmiit tilat lähellä Venäjän rajaa. Katselimme muitakin paikkoja Suomessa, mutta erityisesti Niiralan hallien sisäraiteet olivat iso plussa Niiralan hyväksi. Myös Tohmajärven kunnan ja KETIn vastaanotto ja apu ovat olleet tärkeitä.

Kotimaisuus korostuu

– Silläkin on iso markkina-arvo, että tuotamme lannoitteita Suomessa suomalaisille asiakkaille, korostavat molemmat Muhoset.

Kasvua tullaan hakemaan myös viennistä. – Tällä hetkellä yrityksemme ei itse vie, vaan viennistä vastaa toinen yhtiö Virossa, kertoo Juhani Muhonen. – Mutta selvitämme myös laivausten ja junakuljetusten mahdollisuutta mm. Ruotsiin ja Norjaan. Puhoksen sataman kautta voisi olla mahdollista laivata lannoitteita ainakin Ruotsiin.

– Meidät on täällä otettu todella lämpimästi vastaan, iloitsevat Muhoset. – Työpaikkoja ja toimintaa odotetaan, myös välillisiä työpaikkoja syntyy ja entisiä turvataan mm. kuljetuksissa. Muutaman vuoden tyhjillään olleisiin halleihin saadaan taas vilskettä ja elämää.

– Toiminnastamme ei aiheudu suuria riskejä ympäristölle, sillä raaka-aineellamme on räjähtämättömyystodistus eikä pommeja lannoitteista synny. Liikenne luonnollisesti lisääntyy rekkarallin myötä, mutta se on välttämättömyys kuljetusten osalta.

Lähde ja lisätiedot: keti.fi

15 comments for “Niiralasta lannoitteita kotimaan markkinoille

  1. Tässähän ympyrä sulkeutuu tietyllä tavalla.
    Samalla paikalla yli 50 vuotta sitten säkitettiin suolaa.
    Suola tuli silloisesta Neuvostoliitosta junanvaunuilla.Irtotavaraa oli ja joskus niin kovettunutta että Martti ja kumppanit sitä dynamiitilla räjäytteli käsiteltäväksi.
    Suola lapioitiin säkkeihin naapurin vaunuissa
    ja työnnettiin käsikärryillä lankkuja pitkin suomalaisiin vaunuihin.

    Tätä työtä tekivät oikeat Niiralan miehet.Työ vaati voimaa ja kuntoa.Pyörin joskus vaunuilla ja sain käydä kaupasta ostamassa ykköskaljaa janoisille.
    Se oli juhlaa jos pääsi joskus säkinsuuta pitämään auki
    kun miehet oikein urakalla mättivät suolaa säkkeihin.💪

    Arvostin ja arvostan vieläkin näitä jälleenrakentajia.

    Ympäristöhaittojakin oli.Lähitienoon kaivoissa vesi oli niin suolaista että ne menivät käyttökelvottomiksi.

  2. Sanotaan, että kilpailu on nykyisin kovaa.

    Tiedossa lienee, että Heinolan suunnalla ovat jo vuosia purkittaneet Apulantaa. Sekin on osa vain elämää.

  3. Masentava päiväni tuli paremmaksi kun luin Sakarin kommentin.

  4. Jormanaisen Alehan käytti sitä kaivovettä sillin suolaukseen:-)

  5. Huom!!!! Nimi keksitty:-)

  6. Tohmajärven itäreunalla on ennenkin syntynyt teollista toimintaa. 1800 luvulla Wärtsilän rautatehdas. Nyt lannoitetehdas. Aurinko nousee idän suunnasta!

  7. Poikamies onkin siis keksitty nimi.
    Voiko enää luottaa mihinkään?

  8. Nyt viisaat päät miettimään, millaista synergiaa lannoitetehtaan olemassaolo tarjoaisi muulle yrittämiselle. Siis esimerkiksi yrityksiä, jotka voisivat hyödyntää samoja jakelukanavia. Tai mahdollisesti raaka-aineiden tuontikanavia.

  9. Sakarin kommentti klo 14.45. oli suorastaan nerokas, vaikkei välttämättä avaudu kaikille…👍aika monta purkkia ovat myyneet eri nimillä.

  10. Taitavat olla kaikki nimemme ja nimimerkkimme keksittyjä. Eivät sentään patentoituja, mutta useimmat kasteessa vahvistettuja.

    Edellinen lohtuna poikamiehelle, itse kun en ole kumpaakaan. Ensin meni poikuus, sittemmin myös miehuus.

  11. Hyvälle paikalle tulee tuo APULANTATEHDAS. Niiralan keskustaan.
    Jänisjoen lähelle.
    Alkaa rekkaralli Itä-Suomen kapeilla, mutkaisilla, ja mäkisillä teillä.
    Myös junaliikenne lisääntyy.

    Tuleekohan tehtaasta hajuhaittoja, ynnä muuta haittoja luontoon ja ympäristöön.

    Tuleeko Niiralasta uusi Talvivaara !!!!!!??????

  12. Liikenteen lisääntyminen on hyvä juttu, teitä aurataan ja pidetään kunnossa. Käykääpä pohjoisen syrjäkylillä, edes lanausta ei saada kaikkialle ja aurataankin kun keritään.

    Haitoista sen verran että kyllä nuo radan varret on vuosien mittaan jo kyllästetty kaikilla aineilla, tuskin tilanne enää pahenee.

  13. Karjalan kunnailla

    Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
    Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,
    Käki kukkuu siellä ja kevät on –
    Vie sinne mun kaiho pohjaton.
    Ma tunnen vaaras ja vuoristovyös
    Ja kaskies sauhut ja uinuvat yös
    Ja synkkäin metsies aarniopuut,
    Ja siintävät salmes ja vuonojes suut.

  14. Nimimerkille ”tuo työtä” tuskinpa ne vuotavat myrkkyvaunut ovat saaneet vapaasti kulkea Suomen rautateillä.

    Sitäpaitsi on sitä ollut henkilöjuna liikennettäkin sotien jälkeen ja paljon olikin välillä Niirala Joensuu.
    Ei ollut autoja ihmisillä. Hevospelillä ne kulki.
    Linja-autot ja postiautot kulki.

  15. Tavarajunat kuljetti enimmäkseen puuta Niiralasta eteenpäin rautateitse

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *