Sallisen veljekset

Reino ja Sakari Sallinen, tuttavallisemmin Reku ja Saku, perustivat perheet ja päättivät asettua asumaan Värtsilään. Koska he olivat automiehiä niin oli selvää, että koti piti olla ”tolppatien” varressa eikä missään ”syrjälässä”. Sopiva talon paikka löytyi juuri valmistuneen Ilomantsintien alkupäästä.

Elementtitaloista ei vielä tiedetty mitään, joten tukkikasa sahattiin, lankut ja laudat laitettiin kyytiin ja tuotiin tontille. Pintalaudat haettaisiin toisessa kuormassa.

Ei sitä monesti omaa taloa rakenneta, joten kannattaa sitä poseerata ja ottaa”talopaketista” kuvia muistoksi. Kuvassa oikealla Saku Sallinen vieressään vakioapumies Matti Piiroinen ja vasemmalla Sallisten isä Otto. Kuvan on napannut Reku

Kuva: Helena Sallisen albumi

Jos aiheeseen liittyvää jutuntynkää tulee mieleen, niin voi lähettää sähköpostilla verkkovartsi@gmail.com. Päivitetään tarvittaessa.
= Alpo

Share

9 comments for “Sallisen veljekset

  1. jore
    19.10.2019 at 19:26

    Veljekset eivät vajailla kuormilla ajelleet😂

    Ehdin kulkea yhden vuoden Sakun kyydissä Tohmajärvelle kouluun.
    Oli hyvä kyyti.Pikavuoro.
    Kerran vaan mentiin metsään.Aika pitkälle.
    Kukaan ei satuttanut äkkipysäyksessä itseään
    pahasti.
    Mukavia muistoja.Tytöt istuivat auton etuosassa
    ja pojat perällä.
    Isoimmat jopa pitkällä takapenkillä.

  2. Tapani Näätänen
    21.10.2019 at 17:40

    Muistan kun jonkun kuorma-autosta puhuttiin,että se on sota Kempsu.Ihmettelen tuota valkoista tähteä ovessa ,olihan se amerikkalaisten toisen maailmansodan tunnus autonovessa.Voisiko tämä auto olla U.S-armeijan ylijäämävaraston auto.Virallisesti Kempsu = G.M.C – TRUCK.

  3. Alpoaatos
    21.10.2019 at 18:19

    Ei ole tarkempaa tietoa, mutta jäi mieleen näiden autojen maastovaihdekepit, ne kun olivat apumiehen puolella, muistaakseni vielä seinän vieressä. Joskus Sakun tai Rekun Kempsu oli kuulemma tullut vastaan niinkuin jotkut nykyautotkin; ilman ohjaajaa. Maastovaihteita kun piti käsitellä sieltä käsin. Joskus kuulin tarinoita siitä miten vaihteita voi käsitellä kun ei yllä painaa kytkintä. Taitolaji, sanoisin

  4. Sakari H
    22.10.2019 at 16:41

    Eihän tuosta vaakakuvasta pääse edes näkemään kuorman korkeutta. Ei sen puoleen pituuttakaan.
    Kuorma on kyllä suuri, ja varmaan painava.

    Luulisi, että GMC olisi lausuttu suomalaisittain väännettynä Kemsu, mutta Kempsu se silti käytännössä oli. Lieneekö puhenimi ollut sama eri puolilla Suomea?

  5. seppoilmari
    22.10.2019 at 17:35

    Kempsupa hyvinnii! Miunki isällä, yhessä veljensä kanssa, oli ollut Kempsu joskus 40-luvun puolivälin paikkeilla. Siinä Kempsussa on kaiketikin ollut vain jonkinmoinen ”rättikoppi”. Tää tieto nyt on vain kuulopuhetta, kun omat muistikuvat eivät yllä ihan niin kauas historiassa. Tuo Sallisen Kempsuhan on ihan oikean auton näkönen..

  6. Matti Majoinen
    26.10.2019 at 23:05

    Mahtava on Kempsun kuorma. Mutta mitäs sanottaisiin tänä päivänä tuollaisen kuorman sidonnasta? Taitaisi ropista sakkoja.
    Muistan yhden hokeman Kempsulla ajosta. Se kun oli bensakoneella ja suursyömäri. ” Potkase vappaalle, potkase vappaalle” sanoi Sallisen Reku alamäessä Sakulle.

  7. Pentti tikka
    27.10.2019 at 13:51

    Kenraalinkylässä oli 40-luvulla Välillä myös GMC eli Kempsu,oli usain remontissa huonon varaosa saannin takia? Oli myös kenttäsirkkeli,sahaili kylillä tukkeja talollisten tarpeisiin mm.Kaustankoulun vuoraus tarpeet.

  8. Tapani Näätänen
    27.10.2019 at 14:34

    Seppoilmarille:Kyllä netistä löytyy kuvia sotakuorma-autoista,joissa on rättikatto.Tai oikeastaan aukon tilalla oli konekivääri.Suomen talvessa suatto varpaita kivistää.Sodan jälkeen yleensähän ei saanu autoja tai varaosia juuri ollenkaan.Sitten tuli itä-autot.Värtsilän kunnalla oli myös kuorma-auto.Joku varmasti muistaa merkin,mutta arvaisin Magirus?

  9. Alpoaatos
    27.10.2019 at 15:06

    Matin maininta ”vapaalle potkaisemisesta” onkin mielenkiintoinen. Jos mietitään, että Kemsu on kiivennyt mäen päälle kaikki pyörät vetäen, niin alamäki siitä alkaa tai vähintään pien tasanne. Maastovaihteet ja tasauspyörästön lukot pitäisi saada sukkelaan pois päältä eikä kuljettajan kädet yllä niihin apumiehen puolella oleviin maastovaihekeppeihin. Huutoa ja voimasanoja siinä on varmaan käytetty tiedonvälitykseen.

    Katselin noita netin Kempsu-kuvia. Eräässä kuvassa on lähes yhtä korkea tukkikuorma kuin tässä Sallisten veljesten lautakuormassa. Siinä kuorma oli sidottu, mutta sidontapaikka on etummaisen pyörän takapuolella, eli kyllä Sallistenkin kuorma on saattanut olla sidottu, mutta ei vain yltänyt kuvaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *