Revon Santun sauna

Teksti ja kuvat Alpo Rummukainen
Tarinan lähde: Kuulopuheet

Kaksi tarinaa

Tämä minun pieni tarina koostuu kahdesta eri tarinasta. Ne liittyvät Värtsilän Niiralaan ja siellä hevosmies Repoon. En tiedä liittyvätkö tarinat yhteen vai eivät. Valtaosan olen tietysti unohtanut, mutta jospa joku kommentoija osaisi paikkailla aukkokohtia.

Värtsilän Niiralassa asui aikoinaan Revon pariskunta. Santtu ja Sanni?. He asuivat jossain nykyisen rajanylityspaikan alueella. Ehkä nykyisen tullin paikkeilla tai siitä rajalle päin, kuitenkin nykyisen Suomen puolella. Rakennukset lienee purettu tai tasoitettu maan tasalle. Lähemmin en tiedä. Jutun kuvat eivät ole Värtsilästä, mutta samalta aikakaudelta kuitenkin.

Ruuduitta ikkuna katsoo, lahonnut , surullinen

Emäntä Sanni ?

Poiketaan hetkeksi sivuun näistä puheena olevista kahdesta tarinasta..

Ilmeisesti Revot olivat asuneet mökissään iät ajat, koska eräiden tarinoiden mukan mökin emäntä, olkoon hänen nimi vaikka Sanni, ei ole uskonut tai ymmärtänyt, että ”veli venäläinen” on laittanut piikkilanka-aidan juuri sille kulkutielle mistä on kuljettu Värtsilään (siis vanhaan Värtsilään) iät ja ajat. Niinpä hän oli tapansa mukaan mennyt pistäytymään ”kaupoille” piikkilanka-aidasta välittämättä aina, kun on ollut asiaa. Poistulomatkat ovat sitten kestäneet kauemmin, alkuun jopa Moskovan kautta. Mutta se olisi jo isomman tarinan aihe.


Revon Santtu
Santtu, oikeasti Santeri, oli kova hevosmies. Hän harrasti myös kilpa-ajoja hevosella. Jossain Värtsin aikaisemmissa jutuissa on mainittukin näistä kilpa-ajoista, mutta tässä jutussa ei ole kilpa-ajoista kysymys. Santtu oli Värtsilän kunnan tilalla hevosmiehenä sekä papin (Uskin) vakio kyytimiehenä.

Ensimmäinen tarina”
Santtu oli 60-luvun alussa Jänisjoen siltatyömaalla töissä siinä nykyisen kylätalon vierellä. Työmatkat hän kulki hevosella. Siinähän ei ollut mitään ihmettelemistä, hevosmies kun oli. Tuon tarinan kertojan mukaan outoa oli se, että kun Santtu tuli töihin, niin hevosen perässä ei ollut juuri kärriksi tunnistettavaa laitetta, vaan melkein pelkkä akseli ja siinä säkillinen heinää hevoselle, ja Santtu sen päällä istumassa.
Santtu oli kysynyt mestarilta luvan ottaa muutaman laudanpätkän tehdäkseen kärriin vähän istuimen tapaista kotimatkaksi. Koska sillan valumuotit tehtiin puutavarasta niin laudan- ja lankun pätkiä jäi paljonkin tähteeksi. Lupa laudanpätkien ottamiseen tuli ja muutaman naulankin sai ottaa. Joku oli kuitenkin pannut merkille, että Santtu tulee töihin tuon tuostakin sillä ”riisutulla” kärrillä, mutta lähtee pois ihan kohtalaisen kokoisella lavitsalla.

– Tämä oli se ensimmäinen tarina pääpiirteissään.

”Toinen tarina
Niiralan suunnalla oli mielestäni oikein hyvä jutunkertoja. Ehkä joku muistaa hänen nimensä. Istuttiin varmaan Kisan kioskilla, tai jossain ”tietojentasauspaikalla.”
Hän kertoi värikkääseen tapaansa erästä työpäiväänsä.


Siinä vaiheessa Revon mökissä ei ollut enää elämää. Talon väki oli joko kuollut tai muuttanut pois ja hänen tehtävänään oli purkaa sauna rakennus.

Saunan purkamisesta hän kertoi seuraavaa:

Kurkihirsi oli naulattu suoraan elävään koivuun. Siitä oli saunan rakentaminen alkanut. Varmaan Santtu tai emäntänsä oli haaveillut, että olisi se mukava istua saunan vierellä koivun katveessa saunahöyryjä jäähdyttelemässä. Ja näinhän se onnistuu kun tekee saunan tarpeeksi lähelle koivua.

Vesikatoksi oli kerätty erilaisia pellin ja senttaliinin (kattohuopa) palasia. Saunan vintillä, siis vesikaton alapuolella, oli lämpöeristeenä mm heinää ja pehkua joku vanha patja ja täkki tai hevosen loimi, sekä päällimmäisenä multakerros. Jossain siellä välissä oli muovin palasia sekä vastuukinen (vahakankainen) pöytäliina.

Kertoja sanoi tunnisteneensa pöytäliinan. Nimittäin joku Revon naapurissa asunut oli vuosia sitten etsinyt oudolla tavalla kadonnutta pöytäliinaansa. Se oli ollut pyykinarulla kuivumassa ja hävinnyt. Tuulen syyksi se oli pantu, mutta ei vain löytynyt mistään. Monia vuosia myöhemmin kadonnut liina löytyi kertoja toimesta saunan vintiltä. Tosin liinaa kaivannut naapuri ei ollut enää liinaa kaipaamassakaan.

Muutkin saunan rakenteet olivat olleet varsin persoonalliset. Pienistä laudanpätkistä oli ”hikimaja” kasattu. Oli käytetty tarpeettoman suuria nauloja ja sitten hakattu liika naula pitkin seinää mutkalle. Kertoja arveli, että samana iltana olisi jo kylvetty kun kurkihirsi koivuun naulattiin.

Kartta 1975

Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta saa nykyisin ladattua kuvia vanhoista paperikartoista. Tässä on kartan kuvat Niiralan alueesta. Toinen vuodelta 1975 ja toinen 1997. Huomattavin ero on rajavvyöhykkeen takarajalla. Raja on vedetty niin, ettei mikään asumus ole rajavyöhykkeellä.

Kartan kuva samalta seudulta vuodelta 1997.
Tämä karttamalli on (tasku-) kokoon taitettava turistikartta. Rajavyöhykkeen takaraja muuttunut ja Revon mökki purettu. Nyt Revon Santtu ei pääsisikään ajamaan mökilleen radan yli, vaan olisi ajettava aseman kautta Ranilantielle, josta on tehty uusi tie heidän asumuksilleen.
Tässä viimeisimmät muistikuvat asukkaista silloin joskus, muutama ”miesmuisti” sitten koottuna kommenteista.

Tarinan kertoja saunan purkamisesta oli Pentti Koljonen Niiralasta.
Kiitos viheen antajalle

Share

46 comments for “Revon Santun sauna

  1. Alpoaatos
    12.11.2019 at 12:32

    Tietäisikö joku missä tuo Santun mökki oli ja mitä muita asumuksia siellä oli? Joskus 40-50 luvun vaihteessa Ruposen ruskea linjuri ajoi sieltä ihan läheltä rajaa kun oikotietä ei vielä ollut. Muistan, että siellä oli useita mökkejä. Siellä vaan ei saanut käydä kun siitä oli tullut rajavyöhyke

  2. S Anita
    12.11.2019 at 12:40

    Alpolta hyvä tarina. Kiitos siitä!
    Kyllä Alpo osaa.
    Lisää vaan tälläisiä juttuja❣

  3. jore
    12.11.2019 at 12:57

    Nyt Alpo kertoo tarinaa joka on minullekin jollain muotoa tuttu.

    Muistan hyvin Santerin kun hevosellaan aina vartion ohi pyyhkäisi.
    Koskaan ei Santun hevonen kävellyt,aina oli pieni ravi päällä.

    Joskus me vartion kakarat satuimme olemaan tienvarressa autoja morjestelemassa kun Santtu ajoi ohi.
    Nähtyään meidät,käski herra hevosmies kulkupelinsä täyteen laukkaan.Meteli oli kova ja ohjaksen perät
    pyöri vinhasti ilmassa.
    Vaikuttava näky 🙂

    Isä kertoili jotain tarinoita Santusta.Santtu kävi joka aamu kopilla morjestamassa
    vuorossa olleita rajamiehiä.Santun ja Annin mökki oli aivan kopin vieressä kuten Alpo muisti.

    Koppi oli aivan rajan tuntumassa,rajan yli menevän tien vieressä.Kopilla oli 24/7 kaksi miestä.
    Tai eihän se nyt ihan koppi ollut.Sänky,kirjoituspöytä ja puhelin siellä oli.Ja pinttynyt tupakanhaju.
    Rajamiesten vuoro kopilla kesti aina vuorokauden.

    Vein joskus kahvia kopille.Kiitokseksi sain kuulla tarinoita ja katsella kiikarilla Venäjän puolelle.
    Mieluisia muistoja.

    Santeri aloitti usein tarinansa kopilla sanomalla:”Huhuu pojat työ ette tiijä mittään ette mittään.”

    Tuo Alpon kertoma tarina Santerin vaimon Annin retkistä Neuvostoliiton puolelle herätti huolta ja paljon ylimääräistä
    puuhaa Rajassa.
    Lopulta kyllä Anni oppi että ei edes marjoja saanut mennä aidan takaa keräämään vaikka niitä oli siellä aina enemmän.

    Ainakin Rillingillä lakkoja.

  4. Tuula
    12.11.2019 at 13:07

    Kiva tarina !

  5. Alpoaatos
    12.11.2019 at 14:00

    En minä tiedä Santun mökin sijaintia, siksi kyselen. Olisi kiva saada vanha kartta ja siihen mökit paikoilleen. Muistelijat vähenee kaiken aikaa. Santun emänmäksi arvelin Iitaa, mutta Slja Anita oli melkein varma Sannista.

  6. S Anita
    12.11.2019 at 14:34

    Kyllä mie muistelen että olis ollu Sanni mutta on voinut Anni. En oo aivan varma. Kaipa Jore muistaa oikean nimen.
    Sanni oli Hakkaraisen Oton vaimon nimi. He asuivat Niiralan K-kaupan lähellä pienessä mökin pahasessa. Katosta vuoti vettä, Otolla oli ämpäri alla johon tippui vesikarpaloita.
    Sanni jäi auton alle kirkosta paluu matkalla ja kuoli.

    Ei sillä ole mitään väliä minkä niminen on ollut. Oletus nimenhän kirjoittaja on siihen laittanutkin.

  7. S Anita
    12.11.2019 at 16:30

    En minä siitä Anni Sannista muista enkä tiedä paljon yhtään mitään. Siellähän ne eleli rajan lähellä. Rauhan aikana Anni otti ja katkaisi piikkilanka aitaan reiän ja meni Venäjän puolelle sen takia kun ei ole saanut kahvia. Venäläiset ottivat kiinni ja kuulustelivat ja juottivat kahvia, sitten palauttivat Suomen puolelle. Suomessa kuulustelivat ja juottivat myös kahvia. Sanomalehdessäkin kirjoittivat ko tapauksesta.

  8. jore
    12.11.2019 at 16:42

    Jumppasin hiukan muistia velimiehen kanssa
    niin joitakin taloja tuli mieleen.

    Asemalta rajalle päin mentäessä tien oikealla
    puolella pienen kallion päällä oli talo jossa asui
    ompelija mutta nimi ei tule mieleen.
    Tien varressa oli Hyttisen talo sitten tuli Revon paikka jonka jälkeen Parikka.
    Sitten olikin jo rajavartioston koppi ja ulkomaa.

    Radan yli vasemmalle oli ylikäytävä.Oikealla
    Nurmilampi ja vasemmalla Lind.
    Tästä koululle päin vasemalla Vuojolainen ja ehkä
    Rummukainen.
    Oikealla Nurmilammen jälkeen Kaikko,Hovi ja pari muuta taloa.

    Koko tätä lenkkiä nimitettiin Hyrsylän mutkaksi.
    Virallinen nimi se ei ollut mutta nimensä se oli varmaan saanut viralliselta Hyrsylän mutkalta
    muotonsa ja rajan läheisyyden perusteella.

  9. Alpo
    13.11.2019 at 11:28

    Lisäsin jutun loppuun kuvan Niiralan alueen kartasta vuodelta 1975. Muistelin, että rajan lähellä olisi ollut asumuksia enemmänkin.

  10. Liisa Lukkarinen
    13.11.2019 at 12:08

    Asuimme aikoinaan Tervavaarassa ja äitini oli nähnyt kerran, kun Repo kyyditsi sielläpäin kirkkoherra Uskia. Uski istui ajokärreisssä ja katseli tarkasti ympärilleen tienvarsia. Kun hän huomasi siellä jonkun tutunnäköisen sienen, hän huusi Revolle, että käyppäs hakemassa. En tiedä, miten paljon sieniä oli löytynyt.

  11. S Anita
    13.11.2019 at 21:27

    Juu, oli siellä niitä asumuksia.
    Asemalta, siis Niiralan rautatieasemalta missä oli myös Posti ja Postipankki venäjän ( Neuvostoliiton) rajalle päin oikealla puolella maantietä vanhan raja-(rata)vartion ja venäjän rajan välissä asui Huoman Jenny (tai Jenni). Kävin siellä asioilla. Yksin oli silloin nainen.

  12. S Anita
    13.11.2019 at 21:38

    Nii, ja ”mustalaisia” asui asemalta katsottuna junaradan vasemmalla puolen venäjän rajan läheisyydessä.

  13. Alpo
    13.11.2019 at 21:59

    Missä on Sinun kotipaikkasi S Anita ?

  14. S Anita
    13.11.2019 at 22:39

    No, se ei ole maantien varressa mikä menee Sortavalaan, eikä raja vyöhyke alueella.

  15. Hemppa Turunen
    13.11.2019 at 23:01

    Alpon lisäämässä kartassa, heti radan ylityksen jälkeen olevassa kaarimutkassa on vain yksi talo vasemmalla. Muistin mukaan, kuun siinä puomikopilla joutui asustelemaan työvuoroissa ja kulkemaan työmatkat ja joskus partiossakin. Niin muistelen, että siinä oli vierekkäin kaksi taloa, tai ”mökkiä#.

  16. Jorma Sahlsten
    14.11.2019 at 10:06

    Asuimme vuosina 1945-1946 Revon Santerin ja Annin naapurina Parikan mökissä.
    Parikan mökki oli ja lienee vieläkin rajaa lähimpänä oleva talo Alpon lisäämässä
    kartassa.

  17. Alpo
    14.11.2019 at 11:23

    Lisäsin kartan vuodelta 1997
    No nyt tuli asiantuntijpoilta oikeaa tietoa. Kiitos Hempalle ja Jormalle. Revon mökin paikka selvisi minullekin. vuoden 1975 kartassa Santun mökki vielä on, mutta 1997 kartassa ei enää ole. Tietysti Maanmittauslaitos päivittää karttojaan oman aikataulunsa mukaan. Huomasitko Hemppa, että 75-kartassa puomin vartiokoppi on merkitty ”kylmäksi” rakennukseksi, mutta 97 painoksessa on nostettu sentään lämmitettävien rakennusten kastiin.

  18. S Anita
    14.11.2019 at 13:30

    Asemalta rajalle päin radan vasemmalla puolella asui mm Malisia, Anna piti pyhäkoulua. Lötjösiä.

  19. Tapani Näätänen
    15.11.2019 at 7:35

    Joren muistamat Nurmilammet lähtivät leveämmän leivän perään Ruotsiin ja tilalle muuttivat Blomeruksen Onni ja Hulda.Kouluun ilmaantui poika Jaska.Parikan talo on paikallaan ja kunnostettu.Se oli uusi tieto minulle,että Huomanin Jenny asui siinä mökissä.Huomanin Jenny ja Ferdinand (Veerti) asuivat Vuojolaisten,Lötjösten,Pulkkisten ja Salstenin jälkeen koululle päin .(ehkä myöhemmin Jenny)Lopotti kartalla.Jenny maksoi kylän parhaimmat kitkemispalkat.Jorelta jäi mainitsematta ratavartion asukkaat?

  20. S Anita
    15.11.2019 at 9:39

    Huoman Jenny oli, asui, siihen aikaan maantien oikealla puolella pienessä mökin pahasessa ratavartion ja rajan välisellä alueella tien vieressä kun vein kaupan tavaroita hänelle, oli kai sairas. Tuvan oven eteen sisäpuolelle oli laitettu paksu filtti tai jotain muuta sellaista, piti kömpiä alitse. Silloin oli talvi.

  21. jore
    15.11.2019 at 15:42

    Alpon tarina Revon Santun saunasta herätti
    vilkkaan muistelukeskustelun Hyrsylän mutkan
    asuinsijoista👍

    Tapanin esiintuoma Nurmilampien muutto Ruotsiin kuten myös Blomeruksen Jaska on
    hyvin muistissani.
    Nurmilammit muuttivat Kiirunan.Lapset ovat
    Pikkuserkkujani.
    He sopeutuivat nopeasti ruotsalaisiksi.
    Muutaman vuoden jälkeen kun tapasimme oli
    serkkujen suomenkieli jo lähes unohtunut.

    Ratavartiolla asui meidän aikaan ainakin Laukat
    Konttiahot,Hirvoset,Parviaiset,Hukat,Grönit ja
    Stepanoffit.

    Yksi kuriositeetti tuli vielä mieleeni.Rajalle menevän tien varressa oli liikennemerkki jota
    en ole missään muualla nähnyt.
    Merkki kehoitti vaihtamaan ajovalot lyhkäisiin
    ettei vain valo häikäise naapurin puolelle😉

  22. Jussi Raerinne
    15.11.2019 at 17:12

    Tämä Alpon juttu on kaikenkaikkiaan herättänyt lukijoissa mielenkiintoisia muisteloita, joissa on ollut esillä monia minullekin tuttuja sekä vielä eläviä että jo edesmenneitä ihmisiä ja talojen nimiä.

    Tuollainen ajovalojen käyttöä ohjeistava liikennemerkki sijaitsi myös minun lapsuudenkodistani rajalle päin menevän tien (nyk. Hiidenvaarantie) varrella. Se oli kolmion muotoinen ns. Muu vaara – merkki, jonka alla oli lisäkilpi ”Käytä lähivaloja”. Olisin tarvinnut erään äskettäin kirjoittamani tekstin liitteeksi kyseisestä merkistä otettua kuvaa, mutta en valitettavasti löytänyt omista kokoelmistani sellaista. Myöskään RVL:n sivuilla – vaikka siellä onkin myös historiallista materiaalia – ei näkynyt mainittua otosta.
    Pystyisiköhän esim. joltakin Värtsin lukijalta vielä saamaan tällaisen kuvan ja myöskin valtuudet laittaa se jakoon?
    Merkin kuvaaminen on tietysti aikanaan edellyttänyt lain rikkomista, koska rajavyöhykkeellähän oli valokuvaaminen ilman aivan pakottavan tarpeen nojalla myönnettyä erikoislupaa ehdottomasti kielletty!

  23. Alpo
    16.11.2019 at 22:01

    Kopioin tähän Tapanin kommentin tuolta ”Lapsuusmuistoja Sillankorvasta”
    – Alpo Rummukainen

    Tapani Näätänen
    16.11.2019 at 8:46
    Lisätään vielä ”Revon Santun” juttuun tämä tarina:

    Hynnisen Hermanni asui hirsimökissään Malisen Annan (-75 kartassa kohta Suopelto) naapurissa noin 300 m Jussia päin, kartassa Niirala, kohdalla keskellä metsää. Mukava pieni mies ja haitarin ääni kesäilloin metsästä on mukava muisto. Ehkä -60 luvun loppupuolella hävisi mökki ja Hermanni.

    Hermanni oli rakentamassa meidänkin kotitorppaa -53. Sillankorvana meidän paikka tunnetaan, mutta kun puusilta purettiin on näköjään Sillankorva nimi poistunut uudemmasta kartasta. Malisen Annan pyhäkoulussa käytiin useammin kuin kerran kaikki Uudenkylän lapset -60 luvun alussa.

  24. Alpo
    16.11.2019 at 22:32

    Tietoa on tullutkin mukavasti. Alkaa olla Niiralanseudun 60-70 lukujen ”savut” tiedossa. Laitoin vanhempaan karttaan numerot ”Hyrsylänmutkan” (Nykynimellä Kumpulantie) talojen kohdalle helpottamaan selittämistä. Jos vaikka saisimme yhdessä aikaan luettelon puoli vuosisataa sitten näissä taloissa ja mökeissä asuneista.

    On syytä muistaa, että monet tuolla ”maailman turuilla” etsivät vaikkapa vanhempiensa tai esivanhempiensa ”juuria.” Tätäkin juttua on tähän mennessä katsottu yli tuhat kertaa

  25. Sakari H
    17.11.2019 at 7:20

    Nyt on hyvä. Vielä nimiä numeroiden mukaisesti, niin ehkä minäkin löydän Revon saunan paikan aprikointia suuremmalla varmuudella.

  26. Pertti H
    18.11.2019 at 21:04

    Se ompelija joka asui siinä Revon Santun lähellä pienen kallion päällä oli Jenny Mämmi.
    Siellä käytiin lapsena talvella laskemassa mäkeä ihan Revon rakennusten vierestä.

  27. S Anita
    19.11.2019 at 15:00

    Kyllä miekii muistan sen haitarinsoittajan, siellä hän veteli kurttuaan ulkosalla kesäisin. Junaradan vasemmalla puolella, aseman ja venäjän rajan välillä, Malisen talon lähettyvillä. Penskana tul käytyy kuuntelemassa haitarin soittoo 🎵 🎶 🎵 🎶
    Nimeä en muista

  28. Anu Törrönen
    21.11.2019 at 10:00

    Minun muistin mukaan nykyisen Kumpulantien talojen asukkaita joskus 50-60-70 luvulla, koulun risteyksestä lähtien, oikealla Jaatinen, Huoman, Sahlsten, Hurskainen/Pulkkinen,Ristolainen, Turunen/ Jormanainen, Vuojolainen, Lempinen, Lind. vasemmalla Lötjönen, Keränen, Mantsinen,/Hovi, Stranden, Kaikko, Nurmilampi/ Blomerus, mm .Keräsen talo paloi joskus 70-luvulla eivät enää asuneet siinä. Kauttaviivalla olevat on entiset ja seuraavat asujat. Korjailkaa tietoja nämä minä muistan ,kun asuin paljon mummolassa aina kuoluaikaan asti ja sitten kaikki lomat ja kesät.

  29. Pertti Hurskainen
    21.11.2019 at 10:59

    Mielestäni sinä muistit nimet aivan oikein. Minun muistot rajoittuvat kyllä vain 50 lukuun.

  30. Pertti Hurskainen
    21.11.2019 at 13:22

    Se viimeinen rakennus tien vasemmalla puolella ennen junarataa oli heti sodanjälkeen Rajavartiostona siihen asti kunnes uusi rakennettiin Niiralan aseman lähelle.
    Minäkin asuin siinä noin 3 vuotiaaksi asti kunnes isä hankki oman talon Sahlstenin naapurista.
    Isä oli rajavartija ja äiti siihen aikaan toimi keittäjänä.

  31. Tapani Näätänen
    21.11.2019 at 18:51

    Hyvä tieto Pertti Hurskaiselta.
    N:o 9:Rajavartiosto/Hurskainen/Nurmilampi/Blomerus
    N:o 17 Parikan Hilja
    N:o 16 Revon Santtu
    N:o 15 Hyttinen Veikko/Pauli Alakangas
    Onko n:o 14 Jenny Mämmi?Hyttisen Veikon ja rajavartioston välissä oli vielä yksi talo? Ainakin -70 luvulla n.200-300 m Hyttisistä asusteli parakissa Kaartinen Kauko (Kake).Venäjän puunmittaaja
    Kohta Alpo saa kartan päivitettyä.

  32. Anu Törrönen
    22.11.2019 at 10:26

    Numerojärjestys taloille,
    N:o1 Jaatinen,
    N:o2 Huoman,
    N:o3 Sahlste’n,
    N:o4 Hurskainen/Pulkkinen,
    N:o5 Ristolainen,
    N:o6 Lötjönen,
    N:o7 Turunen/Jormanainen,
    vasemmalla puolella vastapäätä Keränen, ja oikealla Vuojolainen,
    N:o8 Lempinen, ja Lind ihan radan vieressä,
    N:09 Nurmilampi/Blomerus,
    N:o 10 Mantsinen/Hovi,
    N:o12 Kaikko,
    N:o13 Stranden,

    Talven odotusta kaikille!!

  33. Sakari H
    22.11.2019 at 11:25

    Kiitos! Hyvä rivi Anulta.
    Saan minäkin lopettaa arpomisen.

  34. Sakari H
    22.11.2019 at 11:26

    Samoin Tapanilta. Kiitos.

  35. Pertti Hurskainen
    22.11.2019 at 13:38

    Sitten vielä kartassa olevia numeroita
    14 en muista
    15 –”–
    16 Mämmi
    17 Parikka

    Revon rakennukset on 16 ja 17 välissä
    Ne saa näkyviin suurentamalla kuvaa

  36. jore
    22.11.2019 at 14:49

    On ollut mielenkiintoista seurata tätä muistelukeskustelua Hyrsylänmutkan asuinsijoista.
    Alpo aktivoi Revon Santun saunasta aiheen joka kiinnostaa.

    Tämän kaltaisian tarinoita,kysymyksiä ja selvityksiä soisi olevan Värtsin palstoilla muiltakin Värtsilän asuinalueilta kuin tuosta rajanlenkistä

    Lisään hiukan lihaa luiden ympärille.

    Mekin asuimme hetken tuossa Keräsen talossa.Partaset asuivat siinä viimeisenä ennen talon paloa,sanoisin 1965.
    Taloa ei siis enää näy näissä kartoissa.

    Olin tuolla asuessamme 2-3 vuotias.Väitän kuitenkin että elämäni ensimmäiset muistikuvat ovat tuolta ajalta 🙂
    Piha oli kovaa savimaata.Istuin pihalla ja revin piharatamoita maasta.Aurinko paistoi tietysti.
    Talon ja Lötjösen talon välissä oli puro jonka varrella kasvoi runsas pajukko.Puron varressa oli sauna jonka savun tuoksun olen muistavani ja liitän sen tähän piharatamoiden nyhtämistyöhön.

    Revon Santusta palautui taas yksi tarina mieleeni.Kun Santerin vaimo oli taas ulkomailla Neuvostoliitossa ja reissu kesti pidempään oli Santulla sopankeittäjästä pula.
    Eräänä päivänä Santeri karautti raudikolla pihaamme.Rekikelejä elettiin.Herra Hevosmies kaivoi reestä heinien seasta
    mojovan hauen.Vei hauen sisälle.Heitti sen päydälle ja pyysi josko mummoni keittäisi hänelle siitä sopan.
    Soppa keitettiin ja koko pesue sitä suurella ruokahalulla söi.

    Että semmonen Santeri tämä Repo 🙂

  37. Alpo Rummukainen
    22.11.2019 at 21:03

    Tästähän kehkeytyi oikein laadukasta tiimityötä. Itse en olisi tiennyt yhtään asujaa noille kartan täplille.
    Olen ajanut tuon tien lenkin muutaman kerran Ruposen ruskealla linja-autolla. Olin silloin aika nuori polvihousupoika. Kun linukka lähestyi rajavyöhykkettä niin rajamies nousi autoon ja tarkasti kaikilta paperit ja rajavyöhykkeen jälkeen poistui autosta.

    Erittäin isot kiitokset kaikille. Minulle jäi mieleen kummailemaan vielä joku nimi, jonka ajattelin liittyvän noihin maisemiin. Tietysti aikahaitari on ainakin parikymmentä vuotta, jonka aikana on asujia saattanut vaihtua.

    Kukaan ei ottanut kantaa siihen alkuperäiseen asiaan, nimittäin oliko Santun sauna tehty Jänisjoen sillan laudanpätkistä vai ei. Oliko tarinat totta vai tarua

  38. gambler
    24.11.2019 at 18:17

    Rajamiesten mukaan Santtu rakensi saunansa yhden yön aikana ja se herätti kyllä aikanaan paljonkin ihmettelyä.

    Lisään vielä Hyrsylän mutkan asukkaisiin autoilija Tanskasen. Minä olen ainakin luullut, että hän olisi ostanut talon Nurmilammelta. Tutustuin Tanskaseen jo vuonna 1951, kun hän kävi noutamassa meidän perheen muuttokuorman Utrasta Värtsilään. Auto oli vihreä tylppänokka Thames, juuri samanlainen kuin Kalle Päätalolla oli muutossa elämänkertaelokuvassa.

    Ratavartiolla asuneisiin lisään vielä Viinaset, Reijoset ja Parkkoset. Joku voi muistaa Parkkosen Topin paremmin Onttolasta. Poikamiehistä muistan Paavilaisen, joka oli hyvä keihäänheittäjä. Hän oli ainakin piirin parhaita ja heitti yli 70 metriä. Toivottavasti joku korjaa, jos muistan nimen väärin.

  39. Raino Kaikko
    24.11.2019 at 20:49

    10 Mantsinen/Jolkkonen kiviporaaja/Kakkonen
    10-12 välissä Hovi/ pitkään tyhjänä välillä /Kakkonen Reku ja suvussa jatkuu
    16-17 välissä kylmiksi merkatut suoraan risteyksen kohdalla Repo Santeri ja Anni sauna oli kallion päällä olen saunonut siinä

    13 Stranden/ Vartiainen/ Papunen Mikko/ romaanit sukunimi hukassa ”Iisberg” jotain sinnepäin/ Lind Helke

    14 Kassinen / Mustonen Uuno ja Jenny, tehdaspuun parakki Mustosen tontilla vasen rakennus 14 nelosen kohdalla
    9 Nurmilampi / Tanskanen heillä oli kuorma-autoja pari Ford Thames Traderia. Joskus hakivat meiltä virtaa akkuihin, jotta saivat auton käyntiin/ Blomerus Onni omisti viimeksi

    12 Kaikon talo ollut myös Rajan käytössä ennen meitä, varmaan välirauhan aikaan

  40. Raino Kaikko
    24.11.2019 at 21:10

    8 Lempinen/ Hulkko /
    Lindin talo on lähempänä 9 : siä kylmäksi merkatut rakennukset

  41. Pertti Hurskainen
    25.11.2019 at 8:20

    16-17 välissä kylmiksi merkatut suoraan risteyksen kohdalla Repo Santeri ja Anni sauna oli kallion päällä olen saunonut siinä

    Minähän vuonna tuo sauna oli rakennettu?
    En muista että siinä kallion päällä olisi ollut saunaa.
    Muutimme pois Värtsilästä jo v -60

  42. Alpo R
    25.11.2019 at 21:23

    Kiitoksia hyvistä kommenteista.. Näin se tarina tarkentuu pala palalta.
    Viikonlopun aikana sain tietää, että se mainitsemani mainio tarinankertoja oli Koljosen Pentti ja toisetkin ovat kuulleet samaa tarinaa Santun saunasta. Nyt Gamgler muistaa rajamiesten kertoneen saunan nousseen yhdessä yössä ! Eli taitaa niissä kuulopuheissa olla sittenkiin jotain perää.

    Jänisjoen siltatyömaa oli talvella 1959-60. Minäkin olin kaksi päivää. Eli jos Santeri Repo keräili saunatarpeita pitkin talvea ja seuraavaa kesää, niin ehkä sitä ei oltu vielä rakennettu Pertti Hurskainen muutti pois paikkakunnalta.

    Laitoin uuden kartan, toivottavasti se on vähän selvempi.

  43. S Anita
    26.11.2019 at 12:19

    Kenenkä taloja, mökkejä lie ollut Niiralan rautatieaseman ja venäjän rajan välisen junaradan ja maantien oikealla puolella.
    Kyllä niitä siellä oli muutama.
    Tuli penskana käveltyä siellä maantietä pitkin rajalle ja radan yli tietä myöten nykyiselle koululle jne.
    Ei kai kukaan tiedä, muista.
    Nythän niitä rakennuksia ei enää ole ollut pitkiin aikoihin. Ne on hävinneet kuin tina tuhkaan. Samoin vartion rakennukset. Ne kun rakensi uudet rakennukset vartiolle Niiralan keskustaan ja niistäkin ensimmäisenä rakennettu rakennus on purettu pois muutama vuosi taaksepäin.
    Mikä lie syy ollut.
    Muistot on vain jälelä

  44. Alpo
    26.11.2019 at 19:30

    Raino Kaikko aiemmissa kommenteissa kertoi ymmärtääkseni juuri noista puretuista taloista jotka olivat Revon kohdalla. Kartan numero 14

  45. S Anita
    28.11.2019 at 9:32

    Minun eno asui perheineen jonkun aikaa talossa joka oli Niirala Värtsilä välisen maantien oikealla puolella, nykyisen koulun lähettyvillä, rauhan tultua.
    Heidän asuessaan siellä heille syntyi neljäs lapsi.
    Oiskohan ollut talo 1 tai 2.

  46. Alpo Rummukainen
    1.12.2019 at 21:59

    Tarinaa Revon Santun saunan purkamisesta on kuullut jotkut muutkin ja kertojaksi ja saunan purkajaksi muistetaan Pentti Koljonen Niiralasta. Lämmöllä muistamme Penttiä sinne jonnekin ”tuonilmaisiin.”

    Pentin poismenosta on ollut Värtsissä

    http://www.vartsi.net/2015/09/17/yhteisadressi-pentti-koljosen-muistolle/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *