Revon Santun reitillä

Teksti ja kuvat: Alpo Rummukainen
ellei ole toisin ilmoitettu

Kartat: Maanmittauslaitos, Vanhat kartat

eli Kumpulantien kierros
Omistettu erityisesti Niiralasta aikoinaan maailmalle lähteneille

Joku viikko sitten täällä Värtsin verkkolehdessä muisteltiin Värtsilän Niiralassa asunutta persoonallista hevosmiestä, Santeri Repoa. Tuttavallisemmin Revon Santtua. Hänen mökin paikkaansa etsiessä tuli selviteltyä myös kaikki muutkin alueen vanhat asumukset. Osa taloista elää vieläkin ja voi hyvin, osa on jäänyt ajan hoidettavaksi ja joku on kadonnut kokonaan. Asujat lienevät vaihtuneet, mutta kartalla tilojen vanhat nimet ovat säilyneet ennallaan.

Kommenteista tarkentui tieto (tai muistikuvat) reilun kilometrin mittaisen tien asumuksista. Tietä on paikallisesti nimitetty ”Hyrsylän mutkaksi.” Oikeastaan siinä on vain kolme suoraa ja loivat kaarteet välissä. Nykyiseltä nimeltään Kumpulantie.
Tie on osa vanhaa Joensuu-Sortavala valtatietä.

Joensuu- Sortavala valtatie kulki Värtsilän kohdalla nykyistä tienpohjaa Kaurilasta Patsolankosken sillan yli Värtsilän keskustan kautta Uuteenkylään, jossa nykyisen Värtsilän koulun kohdalta kääntyi rajalle päin ja edelleen Sortavalaan. Toinen reitti kulkee Sääperin järven vieritse Värtsilän taajaman kautta.
Kartta lienee vuodelta 1932.

Kävin katsomassa tämän Hyrsylän mutkaisen tien ja otin muutamia kuvia vaikkapa kauenpana asuvien katsottaviksi.

Suoraan tien päässä oikealla oleva ensimmäinen talo, kartassa ”Marjamaa” ja vasemmanpuolimmainen ”Lopotti”

Kumpulantien kierrokselle lähtö Värtsilän tieltä, koulun kohdalta

Marjamaan talo jää oikealle

Yllä toinen talo, ”Lopotti”
Alla kolmas talo ”Kumpula”

Neljäs talo ”Yömaja”
Tässä katselin ympärilleni, mutta missään ei näkynyt kylttiä, jossa olisi tarjottu kulkijalle yöpymispaikkaa. Joku saattaisi tietää mistä tuo tilan nimi on saanut alkunsa. ”Ennenvanhaan” näillä suurilla valtateillä on ollut tietyin välein kievareita, yöpaikkoja ja hevosten vaihtopaikkoja

Oikealla pitäisi kartan mukaan olla ”Välisuo” niminen talo (5), mutta ei ole. Tien vasemmalla puolen punainen Alasuo niminen talo ( 6 ).

Vasemmalla puolen, noin sadan metrin päässä, kynnetyn pellon takana kynnetyn pellon takana näkyy Taunola (no 13). Hiljaiselta näyttää tämäkin asumus. Käyn siellä paluumatkalla.

Mielenkiintoinen talon paikka.

Verkkoaidan takana on Suomi – Venäjä rautatie. Rajavyöhykkeen raja on myös tässä. Kuva Jussi Raerinne

Tie jatkuu rautatien vieressä vasemmalle. Oikealla kaksi taloa.

Talot 7a ja 7 b Tilan nimi ei ole tiedossa, kommentoijat puhuivat Vuojolaisesta. Talo painuu suohon

Nähtävästi tämä on ulkorakennus. Kartan mukaan kuvien 7a ja 7b rakennukset kuuluvat eri tonteille

Pienen matkan päässä tien ja radan varressa on vielä kaksi asumusta 8a ja 8b

Ovi on auki. Asumattomalta näyttää tämäkin talo

Kumpulantien viimeiset talot 8a ja 8b Kuvat Jussi Raerinne

Kumpulantien päässä

Ollaan tämän tien päätepisteellä. Aidan takana on rautatie sekä EU-Venäjä maantie. Ompelija Jenny Mämmin ja Revon Santun mökki olisivat tuossa suoraan edessä radan takana, vajaan sadan metrin päässä, mutta sinne ei täältä suunnasta pääse.

Oikealla talo (8b) Muisteltiin Lindin taloksi. Kartan mukaan vasemmalla puolen pitäisi olla talo no 9, jossa rajavartioasema on ollut sodan jälkeen. Rakennusta ei enää ole. Tähän asti kuvatut talot tai rakennusten paikat ovat olleet jo vuoden 1932 kartassa. Tarkkasilmäinen voi nähdä pikkukartasta pisteet punaisen tieviivan vieressä.

Takaisin

Tässä kuvaaja on selkä junanrataan päin. Talo kartalla Suonperus (12 )
postilaatikossa nimi Kaikko

Tuosta talojen 11 ja 12 valistä, auton suuntaan pitäisi kartan mukaan mennä tie tai polku Taunolan talolle ( 13 )

Hiukan kauenpana tästä entisestä ”Sortavalan tolppatiestä” on yksi torppa Taunola (13 ) Se näkyi tulomatkalla pellon yli ja näytti asumattomalta. Siksi käyn kurkistamassa mitä sinne kuuluu. Rajavyöhykkeen takaraja kiertää kaikkien asumusten rajan puolelta, joten voin luvallisesti käydä sielläkin.

Tie on päässyt ruohottumaan umpeen
Mielenkiintoisen näköinen, kaunis rakennus. Kenties aikansa luksusta
Taunolan talon päädyssä on ollut lipputanko! Harvinaista

Takaisin paluu

Nyt ajaa körötellään takaisin. Oikealla talo 6 . Lötjönen

Taas yömaja, ajelen ohi, tuskin pyytävät yöksi
Marjamaa, eli ensimmäinen talo toisesta suunnasta katsottuna

Koulu näkyy Värtsiläntien takana

Kumpulantien kierros on päättynyt.
Kiitos mukavasta matkaseurasta ja mukanaelämisestä.
Alpo
Share

16 comments for “Revon Santun reitillä

  1. Pertti Hurskainen
    4.12.2019 at 13:50

    Neljäs talo ”Yömaja”
    Muistaakseni isäni vain keksi sen nimen silloin kun osti tuon talon.
    Ehkä sillä ei aiemmin ollut nimeä.
    Ei siis mitään ”majatalo taustaa”.

  2. erkki lintunen
    4.12.2019 at 15:07

    Kiitos, Alpo! Tämä pitäisi liittää tekeillä olevaan Tohmajärven historian jatko-osaan (Värtsilä). Mutta kyllä se on paikallaan myös verkkolehdessämme. Taisi olla autossasi nastarenkaat, kun perille pääsit ja vielä takaisinkin.

  3. Sakari H
    4.12.2019 at 15:44

    ”Kuukkelimappi” kalpenee tämän loiston rinnalla.

  4. Tapani Näätänen
    4.12.2019 at 16:20

    Toivottavasti Alpo ei ajanut pitkät päällä!

  5. jore
    4.12.2019 at 17:14

    Mitä mitä,piharatamoiden nyhtöpaikalla on kynnöspelto!🤨

    Alpolle kiitos ja kumarrus!

  6. Pertti Hurskainen
    4.12.2019 at 17:52

    ” Tietä on paikallisesti nimitetty ”Hyrsylän mutkaksi.” ”

    Kyllähän siinä ennen tullin tuloa oli myös kunnon mutka.
    Radan yli ja sitten takaisinpäin Niiralan asemalle.

  7. jussi pietikäinen
    4.12.2019 at 19:10

    mahtaako lopotin nykyinen bygge olla täysin uusi sitten huomannien ?miust ei tullut värtsiläinen,kävin auralan rannassa,valintani on kemie.

  8. S Anita
    5.12.2019 at 9:50

    Jussi Pietikäiselle. Ei ne ko rakennukset (1 ja 2) kyllä siltä näytä että ne olisivat entisessä kunnossaan jatkosodan jälkeen. Ei ainakaan se mökki missä enoni perheineen asui.
    En muista tarkkaan kummassa mökissä enoni perhe asui, mutta asuivat 💯% , niin kauan kun heille valmistui oma kotitalo 1950 luvulla Niiralaan.

  9. jussip
    5.12.2019 at 16:24

    s anitalle:vuoteen -46 lopotti ja marjamaa oli ida ja heikki turusen paikka ,tytär hulda ingrid ,inkeri ,maamoni sekä poika tauno,enoni.lopotilla olivat rakennukset,marjamaa oli viljelyksiä,ei rakennuksia. äitini möi lopotin jenny verttu huomannille,marjamaan eno möi ,luovutti asutusmaaksi,papereissa mainittu turusen-palsta.huomnnit jossain vaiheessa rakensi uutta,mahdollisesti mainitsemasi enos asumus on voinut olla se vanha äitini koti,sijaitsi nykyisen navetan paikkeilla javanha navetta nykyisen asunnan paikalla.onko kuvia niistä vanhoista?

  10. S Anita
    5.12.2019 at 16:55

    Jussip. Ei ole kuvia. Jollain muulla saattaa olla kuvia, ehkä, jos on, mutta harvinaistahan se saattaa olla.
    Ei ole kuvia minunkaan ukin mökistä.

  11. Alpo
    5.12.2019 at 20:25

    Kyllä on mukava kun on löytynyt tänne palstalle entisiä paikkakuntalaisia kirjoittamaan muistojaan.

    S Anitalle sanoisin, että on hyvä, etteivät rakennukset ole ”entisessä kunnossaan” muutenhan ne olisivat saattaneet lahota olemattomiin. Nuo kantatilojen nimet nähtävästi pysyvät samoina, vaikka omistajat vaihtuvat tai talot tehdään uusiksi.

  12. Alpo
    8.12.2019 at 0:50

    Kovasti kiinnostaisi tietää.. Miksi linja-autokin ajoi jossain vaiheessa tuota Kumpulantien lenkkiä ?? Olin siihen aikaan ”polvihousupoika” ja linjukat olivat Ruposia ja ruskeita. Varmaan elettiin silloin 50 luvun alkua.

    Niiralan rautatieasema oli tehty jo 1948
    Kiinnostaisi myös tietää, eikö Niiralasta ollut Kaurilaan ajokelpoista tietä koskapa ”valtatie” kiemurteli Kaurilasta Patsolankosken kautta Värtsilään.

  13. S Anita
    8.12.2019 at 10:00

    Varmaan matkustajien takia.
    Siihen aikaan ei ollut autoja.
    Hevospelillä ne kulki.
    Linja-autoilla ja postiautoilla, sekä junalla kuljettiin. Itse olen kulkenut maantietä pitkin Niiralasta Kaurilaan ja siitä eteenpäin ko autoilla vähän isompana.

  14. Pertti Hurskainen
    9.12.2019 at 15:04


    Kiinnostaisi myös tietää, eikö Niiralasta ollut Kaurilaan ajokelpoista tietä koskapa ”valtatie” kiemurteli Kaurilasta Patsolankosken kautta Värtsilään.

    Ainakin -50 luvulla se tie jo oli. Voi olla vanhempikin mutta minun muistoni ei kanna kauemmas.

  15. Tapani Näätänen
    9.12.2019 at 17:22

    Jussi P:lle tiedoksi,että Huomanin Vertun paikka on edelleen ”suvun” hallussa.Nimi on eri.Talo restauroitu viimeisen päälle,vaikka vanha runko jäi ”sisälle”.Huomanin talon ja Jaatisen Topin talon välissä oli ollut myös torppa.Purettu varmaan 50-luvulla.Ruposen ruskea ei kulkenut ainakaan 60-luvun vaihteessa.Olisko ollut joku kokeilu vähän aikaa.Kulkeehan siitä nyttenkin Petroskoi-Joensuu bussi Venäläisin kilvin.Juttelin erään paikallisen asujan kanssa ja kyllä siellä Hyrsylän mutkassa asui vielä muitakin asujia kuin mitä on tullut ilmi.Eikö se Mannerheim ottanut sakemannit vastaan Kaurilassa,kun ne sitten marssi Niiralan kautta ulkomaille?

  16. jussip
    9.12.2019 at 21:15

    mahtaako olla päivisiä,talon kaija-tyttären jälkeisiä?joulu-uuvenvujen toivotukst taloon !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *