Kategoria: Ajan patinaa

Suomi 100 Kaurilan kylätalolla 6.9.2017

Värtsiläisten Seura aloitti syyskauden kokoontumalla Kaurilan kylätalolle 6.9.2017 kuulemaan Jukka Jormanaisen esitelmää ”Suurihutinaskunnasta tasavallaksi – Juhon, Simon ja Feodorin kohtalot vuosina 1917 – 1918 Tohmajärvellä ja Värtsilässä.” On ehkä paikallaan muistaa, että Värtsilä oli tuolloin osa Tohmajärven kuntaa ja eroaminen…

Share

Raamattu kannesta kanteen

Lukijan lähettämä lehtileike on julkaistu Tohmajärvi-Värtsilä lehdessä. Jutun julkaisuvuosi eikä päivä ei ole tiedossa. Jussi Pitkänen ollut kirkkoherrana ko. aikana. Värtsin lukijat voivat tarkentaa vuotta ym. tietoja. Lehtileikkeen lähttäjä: Silja Anita Mertanen-Martiskainen   

Share

Koulunkäyntiä 30-luvulla ja talvisodan aikaisia koululaisen tunnelmia

Kirjoitus on osa puheesta mikä esitettiin Kanervalan koulun itsenäisyysjuhlassa perjantaina 4.12.1992. Hyvät koululaiset! Tällä kuluvalla viikolla 6.12.1992, juhlitaan kotoisen Suomemme 75:ttä itsenäisyyden vuotta. Kuluva vuosi on ollut taloudellisesti vaikea. Paljon työttömyyttä. Elintason lasku tunnetaan jo monessa perheessä kipeästi. Sana LAMA…

Share

Hassisen Tasun traktori

Silloin ”ennenvanhaan”, eli minun ”ennenvanha-aika” tarkoitti pari vuosikymmentä sodan päättymisestä. Silloin jokainen yritti selvitä elämässä eteenpäin niin hyvin kuin mahdollista. Uusi aika teki tuloaan kiihtyvällä vauhdilla. Uusia tavaroita ja laitteita alkoi saada kaupoista. Kaikilla ei ollut mahdollisuuksia uutuuksiin vaan piti…

Share

Korujen säihkettä. Ylämaan jalokivimessut.

Ylämaan jalokivimessujen puuhamies, entinen Ylämaan kunnanjohtaja Esko Hämäläinen esittelee suurikokoista spektroliittikiveä,jossa on rusehtava välke. Hän tuumii, että messut ovat pysyneet kiinnostavana kesäkohteena ja vetävät väkeä ympäri maapallon. Olin huomaavinani, että vielä lauantaina ei messuilla ollut ”täysi miehitys”, mutta sunnuntai on…

Share

Polvesta pojat paranee. Niin myös sananlaskut.

Suomalaisten keksimiä uusia sananlaskuja: Ammattiylpeys käy menestyksen edellä. Ei auta ’sitku’ markkinoilla. Joukossa luovuus tiivistyy. Vaatimattomuus haalistaa. Niin netti vastaa kuin sinne huutaa. Joka kuuseen kurottaa, se saattaa latvaan asti ulottaa! Kell’ menestys on, se ylpeästi siitä kertokoon. Nopeat elävät,…

Share

”Näin yhä vuosien takaa, sun tenhos onnea jakaa”

Rikosetsivä Karl Malmstenin ja vaimonsa Eugenien (os. Petroff)  perheeseen Helsingissä syntyi 27.6.1902 pokalapsi, joka sai nimen Georg.  Äidin suku oli venäläistä alkuperää ja sieltä Georg –poika ammensi musikaalisuutensa. Äidillä oli kirkas sopraanoääni ja hän lauloi melkein aina. Suomenlinnan varuskunnassa eräällä…

Share

Kaks rummaa karvalakkia

Penikkana mulla oli valakonen lampaankarvalakki, sydämen muotoinen. Siinä oli flanellivuori ja leviät nauhat, jotka sidottiin leuan alle. Minusta se oli ruma, mutta en siitä kovin välittänyt, olihan se lämmin. Ja sitä rummuuven tuskaa lievitti se, että Väärälän ja Rajaniemen tytöillä,…

Share

Harmony Sisters

  Arkistoni uumenista (kirjoitus 9.12. 1988) löysin tämän juttuni Kotkalaisista Valtosen sisaruksista, Raija, Veera ja Maire, upeista laulavista kulttuurilähettiläistämme. Nykyajan ihmisille saattavat olla tuntematon käsite, mutta meille sota-ajan kokeneille he tekivät uskomattoman hienoa musiikkia. Alkuperäiset levytykset olivat vuonna 1938, 1939…

Share

Huolsimme Tolvajärven sankarivainajat

Ryhmä Talvelan uljas taistelu vaati myös raskaat uhrit, jotka olivat nähtävissä kaatuneiden huollon työkentällä. Jätin uudenvuoden aaton aamuna 1939 turvallisen ”kotipatterini” (2./I/KTR 13) Syskyjärvellä juuri ennen silloisen seurakuntani Ristiinan poikien vastahyökkäystä Ruhtinaanmäelle. Patterin mikkeliläisistä pojista oli ehtinyt tulla minulle kahdessa…

Share

Laulu lentäjälle

Suomi 100 vuotta Totuuden nimessä, näinhän se on! Taidetaanpa juhlia kotimaatamme monin eri tavoin, pitkin vuotta. Ulkomaita myöten on tullut runsaasti onnitteluja. Sotiemme ajat on nostettu vahvasti esille niin sanallisesti kuin musiikillakin. Tässä tulee mukana mielestäni tunteisiin vetoava Laulu lentäjälle.…

Share

Pyhäkoululaisia ja muita entisiä nuoria

Jokin aika taapäin Värtsissä oli kuva pyhäkoululaisista. Joku lukija ja kommentoija taisi tunnistaa itsensä kuvasta ja muistaa suurimman osan kuvan koululaisista, joku toinen ehkä vain arvuutteli. Entiset nuoret ovat saaneet lisää ikää ja aika tekee tepposia niin, että joskus tuttavaakin…

Share

Posti kulkee ja Kusti polkee

Kulunut vanha sanonta, kuitenkin jollakin tavoin vielä nykyisinkin voimassa olevaa tekstiä. Palvelu pelaa postin kohdalla vielä kohtalaisesti, vaikka purnaustakin kuullaan. Päivänä muutamana sain ilokseni Järvenpäästä kirjeen, jossa oli valokuvia vanhasta Värtsilästä. Kirjeen lähettäjä oli Kari Haglund. Karin äiti oli edesmennyt…

Share

Rovasti Uskin reessä.

Lauri Emerik Uski oli pappina Värtsilässä vuosina 1947-1956. Muistelmat pitäisi kirjoittaa aikanaan, kun vielä jotain muistaa. Nyt pitää niin moni asia muistutella tai peräti arvuutella. Muutama Uskiin liittyvä hatara muisto on minullakin.  Muistan ensi tapaamisen Uskin kanssa. Oli 29.4.1948 kun Uski…

Share

Laulu se on ollut …

”Laulu se on ollut päivieni ratto ja laulu se on ollut minun työni.” Otin tämän laulun sanoitusta tähän pienen jutun otsikoksi ja motoksi laulua ylistävän tekstin vuoksi. Se kuvaa oivallisesti sitä henkeä ja tunnelmaa, joka täytti salin, kun värtsiläistenseuralaiset olivat…

Share

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua !

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua! Enpä muista kuka aikanaan tuon lauseen sanoiksi virkkoi. Tottahan se on, kun siellä Riossa eri lajeissa urakoidaan sitten viimeisen päälle. Meidän tytöillä ja pojilla on tuo alkupuoli sujunut hieman kangerrellen, mutta jospa se siitä kirkastuisi…

Share

Sirkkua muistellen

Muutamia päiviä sitten pirahti kännykkäni soimaan. Toisessa päässä kuului nuoren naisen ääni. Hän ilmoitti äitinsä Sirkku Lehtovaaran os. Toivari nukkuneen pois juuri ennen 90-vuotis päiväänsä. Oli odottanut kovasti juhliaan. Tyttären ääni muistutti Sirkun ääntä puhetyyliä myöten.   Sirkku oli hyvä…

Share