Kategoria: Ajan patinaa

Mies, joka oli Wärtsilä

Wilhelm Wahlforss. Benedict Zilliacus kertoo Wärtsilän voimamiehestä Julkaistu: Sanomalehti Karjalainen 1984, Reino Parkkulainen Lukija myös avaa teoksen kunnioituksen tuntein, jotka vain kasvavat sivujen myötä. Teoksen syntyyn on tarvittu toistasataa haastattelua eri puolilla Suomea ja laajasti lähdekirjallisuutta. Sisältö ulottuu satoihin kotimaisiin…

Share

Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa.

Kohoaa hitaasti mutta varmasti sille kuuluvaan klassillisen teoksen korkeaan asemaan! Aina häikäilemätön ILMARI KIANTO sanoo selvän totuuden Maiju Lassilasta. Nyt kun meillä (Suomen Kuvalehdessä) on viritetty avoin arviointi kulmakivi-kirjallisuudesta, on täysi syy vetää esille myös Algoth Untola (eli Tietäväinen) vainajan,…

Share

Algot Untola, Algoth Tietäväinen, Maiju Lassila

Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamala. Syntyi 28. marraskuuta 1868 Tohmajärvellä, kuoli 21. toukokuuta 1918 Helsingissä. Hän oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Tietäväisten sukuun syntyneelle pojalle annettiin nimeksi Algoth, mutta hän muutti nimensä myöhemmin…

Share

Osuusliike Yhteishyvä r.l. Värtsilän historiaa v. 1917-1927

18.12.1923 Kansan Voima Osuusliike Yhteishyvä r. l. Värtsilä Kuten on tunnettua, tapahtui Värtsilän ja sen ympäristön osuuskauppaväen keskuudessa v. 1916 hajaannus. Osa osuuskauppaväkeä katsoi mahdottomaksi pitemmän yhteistyön silloisessa Värtsilän Osuuskaupassa niistä syistä, jotka seutukunnalla yleisesti tunnetaan, ja jotka sen tähden…

Share

Liikkeitä Värtsilässä – Kansan Voima v. 1923

18.12.1923 Kansan Voima no 143 Tämän lehden lukijain opastukseksi, esittelemme seuraavassa liikkeitä ja toiminimiä Värtsilässä. Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike r.l. on kuluttajain oma, reippaasti edistyvä suurliike, jonka monipuolisesta varastosta kuluttajat voivat saada tarvkkeensa ostetuksi edullisesti. Erikoisesti, suosittelemme liikkeen säästökassaa, joka…

Share

Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi

17.12.1921 Karjalainen Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi. Wärtsilän rautatehtaan hallitus on koettanut pitää huolta työmiestensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo tehtaan ensimmisinä toimintavuosina tehtiin sopimus Tohmajärven kunnanlääkärin kanssa joka otti tutkiakseen ja hoitaakseen myöskin Wärtsilän tehtaan sairaita…

Share

Suomen naisapteekkarit – Vivi Nyman

Suomen naisapteekkarit Voiko olla alaa, joka sopii naisille paremmin kuin apteekkiala. Sehän on juuri sellaista tarkkuutta, täsmällisyyttä ja kätevyyttä kysyvää pikku hypistelyä, jota naiset vuosisatoja ovat harjoittaneet, joka ihankuin on mennyt heille veriin perintönä. Niitä jo onkin maita, joissa naiset…

Share

Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta ja Kunnalliset asiat Värtsilässä, Kansan Voima 1923

Kansan Voima no 143 18.12.1923, Värtsilän paikallisnumero Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta. Värtsilä on yksi huomattavimpia tehdasasutuksia maassamme. Eikä ihmekään, sillä on Värtsilä teollisuuspaikkakuntana ollut jo lähes 100 vuotta. Jo v. 1783 aiottiin paikkakunnalle perustaa sahalaitos, mutta kuoli tämä suunnitelma alkuunsa, kunnes sen…

Share

Niiralan kartanoa koskevia sanomalehti ilmoituksia vuosilta 1891-1920

Kansalliskirjaston digitoidut aineistot sivusta hakusanalla Niiralan kartano Värtsilä. Useita ilmoituksia Niiralan kartanosta. ************************************************* 20.06.1891 Laatokka no 49 *************************************************************** 30.09.1909 Laatokka no 109 *************************************************************** 05.04.1917 Sortavalan Sanomat no 3 *************************************************************** 19.06.1917 Laatokka no 18 *************************************************************** 20.08.1918 Laatokka no 93 *************************************************************** 06.11.1919 Suomen…

Share

Värtsilä 1991

Paljon on vettä virrannut Jänisjoessa kahteenkymmeneen seitsemään vuoteen… Palaamme nyt muisteloissa vuoteen 1991 ja teemme tutustumiskierroksen sen aikaiseen Värtsilään. Lähdetekstinä on Otto Rummukaisen kuvaus kylämiljööstä. Tiedot ja kuvat ovat lainatut Värtsilän kotiseutuyhdistyksen julkaisemasta ”Värtsilän vaiheita” kirjasta. Tutustumiskierros Kaurilasta päin saavuttaessa…

Share

Värtsilän Ruukilla sarja suuronnettomuuksia 1800-luvulla

Tämä käteeni sattunut vanha lehtileike pitää sisällään Värtsilän rautaruukilla tapahtuneita suuronnettomuuksia. Iho meni kananlihalle lukiessani järkyttävää tekstiä. Tuohon aikaan ei liene ollut työturvallisuudesta paljon tietoakaan, niin kuin toimittaja Laurimokin toteaa. Tietokirjan mukaan Värtsilän rautatehdas on perustettu vuonna 1834. Tehtaan alkuaikoina…

Share

Värtsilän historiaa: Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta

Tämä lehtileike löytyi Aarre Partasen lehtileikekokoelmasta. Jutun on kirjoittanut Kauko Juntunen, lehti sekä päivämäärä tuntemattomat. Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta Talvisota oli alkanut 30.11.39 syksyn kynnyksellä. Ensiksi jouduin Joensuuhun, josta määrättiin Savonlinnaan järjestelykeskukseen. Minun oli määräys mennä 14. divisioonan purkaus-, kuormaus-…

Share

Värtsilän historiaa: Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana

Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana Tämä lehtileike kertoo talvisodan alkamisesta tkmiehen (lehtimiehen) kertomana. Löytynyt Värtsiläseuran arkistoista. Värtsiin lähettänyt Hilkka Partanen. (Tk. rintamakirjeenvaihtajalta) Iltapäivällä klo 17 alkoivat tykkimme suitsuttaa savua ja kuolemaa venäläisten keskuuteen Värtsilässä. Muutamaan tuntiin ei kuulunut muuta…

Share

Matkailua

”Pohjois-Karjalan karjalaisseurojen piirin naisjaoston järjestämä retki Ämmänsaareen kylpylä ”Kiannon kuohuun” 12-15.2.1990”. Varhainen maanantaiaamu 12.2.1990, Iloista väkeä eri karjalaisseuroista on odottamassa bussia Koskikatu 1:n kohdalla. Oppaamme Riitta Pirttijärvi VR:n matkapalvelusta on paikalla ja huolehtii, että kaikki mukaan ilmoittautuneet ovat saapuneet. Sitten…

Share

Matkoilla

Matkoilla – “Karjala-viikot m/s Kalypsolla” Muistiin merkitsi Hilkka Partanen esitettäväksi Joensuun Värtsilä-Seuran kokouksessa v. 1993. Mitä on olla karjalainen tänä päivänä Suomessa ja mitä tunnelmaa se meihin itse kuhunkin vielä luo, vaikka suurin osa kaunista Karjalaamme on tuolla rajan takana.…

Share

Suomi 100 Kaurilan kylätalolla 6.9.2017

Värtsiläisten Seura aloitti syyskauden kokoontumalla Kaurilan kylätalolle 6.9.2017 kuulemaan Jukka Jormanaisen esitelmää ”Suurihutinaskunnasta tasavallaksi – Juhon, Simon ja Feodorin kohtalot vuosina 1917 – 1918 Tohmajärvellä ja Värtsilässä.” On ehkä paikallaan muistaa, että Värtsilä oli tuolloin osa Tohmajärven kuntaa ja eroaminen…

Share

Raamattu kannesta kanteen

Lukijan lähettämä lehtileike on julkaistu Tohmajärvi-Värtsilä lehdessä. Jutun julkaisuvuosi eikä päivä ei ole tiedossa. Jussi Pitkänen ollut kirkkoherrana ko. aikana. Värtsin lukijat voivat tarkentaa vuotta ym. tietoja. Lehtileikkeen lähttäjä: Silja Anita Mertanen-Martiskainen   

Share

Koulunkäyntiä 30-luvulla ja talvisodan aikaisia koululaisen tunnelmia

Kirjoitus on osa puheesta mikä esitettiin Kanervalan koulun itsenäisyysjuhlassa perjantaina 4.12.1992. Hyvät koululaiset! Tällä kuluvalla viikolla 6.12.1992, juhlitaan kotoisen Suomemme 75:ttä itsenäisyyden vuotta. Kuluva vuosi on ollut taloudellisesti vaikea. Paljon työttömyyttä. Elintason lasku tunnetaan jo monessa perheessä kipeästi. Sana LAMA…

Share

Hassisen Tasun traktori

Silloin ”ennenvanhaan”, eli minun ”ennenvanha-aika” tarkoitti pari vuosikymmentä sodan päättymisestä. Silloin jokainen yritti selvitä elämässä eteenpäin niin hyvin kuin mahdollista. Uusi aika teki tuloaan kiihtyvällä vauhdilla. Uusia tavaroita ja laitteita alkoi saada kaupoista. Kaikilla ei ollut mahdollisuuksia uutuuksiin vaan piti…

Share

Korujen säihkettä. Ylämaan jalokivimessut.

Ylämaan jalokivimessujen puuhamies, entinen Ylämaan kunnanjohtaja Esko Hämäläinen esittelee suurikokoista spektroliittikiveä,jossa on rusehtava välke. Hän tuumii, että messut ovat pysyneet kiinnostavana kesäkohteena ja vetävät väkeä ympäri maapallon. Olin huomaavinani, että vielä lauantaina ei messuilla ollut ”täysi miehitys”, mutta sunnuntai on…

Share

Polvesta pojat paranee. Niin myös sananlaskut.

Suomalaisten keksimiä uusia sananlaskuja: Ammattiylpeys käy menestyksen edellä. Ei auta ’sitku’ markkinoilla. Joukossa luovuus tiivistyy. Vaatimattomuus haalistaa. Niin netti vastaa kuin sinne huutaa. Joka kuuseen kurottaa, se saattaa latvaan asti ulottaa! Kell’ menestys on, se ylpeästi siitä kertokoon. Nopeat elävät,…

Share

”Näin yhä vuosien takaa, sun tenhos onnea jakaa”

Rikosetsivä Karl Malmstenin ja vaimonsa Eugenien (os. Petroff)  perheeseen Helsingissä syntyi 27.6.1902 pokalapsi, joka sai nimen Georg.  Äidin suku oli venäläistä alkuperää ja sieltä Georg –poika ammensi musikaalisuutensa. Äidillä oli kirkas sopraanoääni ja hän lauloi melkein aina. Suomenlinnan varuskunnassa eräällä…

Share