Kategoria: Ajan patinaa

Rajan muistot

Sain ensimmäisen kosketuksen valtakunnanrajaan vajaan kahdeksan vuoden ikäisenä. Silloin muutimme synnyinpaikkakunnaltani Tuupovaarasta Värtsilään. Muistikuvissani on näky siitä, kun asuimme Patsolan alueella ja isä kertoi että kun katsot tuonne kauas, siellä näkyy Värtsilän alkuperäinen kylä, se kuuluu nyt Neuvostoliitto -nimiselle valtiolle.…

Share

Postia Wärtsilästä

Alma Amanda Ellilä oli Värtsilän postinhoitajana 19.6.1919 – 21.1.1926. Alma on lähettänyt oheisen ehiökortin vastausosalla 10.4.1923 tohtori Fiendt`lle Helsinkiin, mutta Fieandt ei ole käyttänyt vastausosaa. Kortin sisältö kertoo pari mielenkiintoisia historian yksityiskohtaa. Vaasanmallin postimerkkien käyttö kiellettiin  1.5.1923 alkaen ja Värtsilän postitalon…

Share

Värtsilän kirkkokuoro

Terveiset Ylöjärveltä! Edesmenneen tätini Toini Holopaisen valokuva-albumissa on tämä kuva Värtsilän kirkkokuorosta. Tunnistin kuvasta kymmenkunta kuorolaista, mutta Värtsin lukijat varmaan tunnistavat kaikki. Hyvää kevään jatkoa! Paavo Raerinne

Share

Raittikuvia vanhasta Värtsilästä

Jore toivoi kommentissaan Hilkalta raittikuvia vanhasta Värtsilästä tänne Värtsin sivulle.  Vanhassa Värtsilässä oli valokuvaamo Ikonen, joka myöhemmin jatkoi Outokummussa nimellä Foto Ikonen. Värtsiläisten seura on saanut Ikoselta lahjoituksena diasarjan, josta  nämä tässä olevat kuvat ovat peräisin. Saattaa hyvinkin olla, että jotkut…

Share

Minna

Perjantaina 13.3. klo 20 tuli televisiosta Suuri Journalistipalkinto – gaalajuhla, jossa oli ilo olla mukana ruudun välityksellä. Kirjallisuuspalkinnon saajaksi oli kolme ehdokasta, joista palkituksi tuli kirjailija Minna Rytinsalon Rouva C. Kirja kertoo Minna Canthin elämästä. Jo kirjan kansi on mielestäni…

Share

CHAMONIX  1924

  Ensimmäiset virallisiksi nimetyt talviolympiakisat pidettiin Ranskan Chamonixissa vuonna 1924. Siis 95 vuotta sitten. Kisoihin osallistui 294 urheilijaa 16 maasta. Urheilumuotoina olivat pohjoismaiset hiihtolajit,  pikaluistelu, kaunoluistelu, kelkkailu ja jääkiekko. Lisäksi kilpailtiin sotilaspartiohiihdossa ja curlingissa . Suomi menestyi parhaiten luistelussa. Clas…

Share

Maataloustuotteita Venäjälle

MAATALOUSTUOTTEITA VENÄJÄLLE Sanomalehti Karjalan Maa uutisoi 26.4.1924: – Eilen lähetti ”Valio” ensimmäisen vaunulastin maitoa Pietariin, noin 6000 l. Maito käytettäneen Pietarin sairaalain tarpeisiin – Tämä uutinen on ajalta ennen Krimin miehitystä, joka tapahtui v. 2014 – siis 90 vuotta myöhemmin.…

Share

Tuberkuloosista

On taas  kaunis ja aurinkoinen päivä kun tätä juttua näin aamutuimaan kirjoittelen. Palaisin vielä edelliseen sepustukseeni, Värtsilän Työväen näyttämön käsiohjelmaan. Sen mainostekstit olivat tyyliltään erikoisia, tuntuvat nykylukijasta jopa huvittavilta. Yksi, joka pysähdytti, oli Osuuskunta Maidon ilmoitus: ”Ostakaa maito, kerma ja…

Share

Värtsilän pitäjäesittely 23.1.1995 Karjalatalolla Helsingissä

Vakuuttavana osoituksena karjalaispitäjien esittelysarjan saavuttamasta suuresta suosiosta oli järjestyksessä 20. tilaisuus Karjalatalolla tammikuisena maanantaina. Silloin koko eteläinen Suomi kamppaili raivoisan myrskyn kourissa. Se ei kuitenkaan säikyttänyt yleisöä, vaan sitä oli ihan normaaliin tapaan salin täydeltä. Läpi tuulten ja tuiskujen kuulijakuntaa…

Share

Mies, joka oli Wärtsilä

Wilhelm Wahlforss. Benedict Zilliacus kertoo Wärtsilän voimamiehestä Julkaistu: Sanomalehti Karjalainen 1984, Reino Parkkulainen Lukija myös avaa teoksen kunnioituksen tuntein, jotka vain kasvavat sivujen myötä. Teoksen syntyyn on tarvittu toistasataa haastattelua eri puolilla Suomea ja laajasti lähdekirjallisuutta. Sisältö ulottuu satoihin kotimaisiin…

Share

Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa.

Kohoaa hitaasti mutta varmasti sille kuuluvaan klassillisen teoksen korkeaan asemaan! Aina häikäilemätön ILMARI KIANTO sanoo selvän totuuden Maiju Lassilasta. Nyt kun meillä (Suomen Kuvalehdessä) on viritetty avoin arviointi kulmakivi-kirjallisuudesta, on täysi syy vetää esille myös Algoth Untola (eli Tietäväinen) vainajan,…

Share

Algot Untola, Algoth Tietäväinen, Maiju Lassila

Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamala. Syntyi 28. marraskuuta 1868 Tohmajärvellä, kuoli 21. toukokuuta 1918 Helsingissä. Hän oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Tietäväisten sukuun syntyneelle pojalle annettiin nimeksi Algoth, mutta hän muutti nimensä myöhemmin…

Share

Osuusliike Yhteishyvä r.l. Värtsilän historiaa v. 1917-1927

18.12.1923 Kansan Voima Osuusliike Yhteishyvä r. l. Värtsilä Kuten on tunnettua, tapahtui Värtsilän ja sen ympäristön osuuskauppaväen keskuudessa v. 1916 hajaannus. Osa osuuskauppaväkeä katsoi mahdottomaksi pitemmän yhteistyön silloisessa Värtsilän Osuuskaupassa niistä syistä, jotka seutukunnalla yleisesti tunnetaan, ja jotka sen tähden…

Share

Liikkeitä Värtsilässä – Kansan Voima v. 1923

18.12.1923 Kansan Voima no 143 Tämän lehden lukijain opastukseksi, esittelemme seuraavassa liikkeitä ja toiminimiä Värtsilässä. Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike r.l. on kuluttajain oma, reippaasti edistyvä suurliike, jonka monipuolisesta varastosta kuluttajat voivat saada tarvkkeensa ostetuksi edullisesti. Erikoisesti, suosittelemme liikkeen säästökassaa, joka…

Share

Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi

17.12.1921 Karjalainen Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi. Wärtsilän rautatehtaan hallitus on koettanut pitää huolta työmiestensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo tehtaan ensimmisinä toimintavuosina tehtiin sopimus Tohmajärven kunnanlääkärin kanssa joka otti tutkiakseen ja hoitaakseen myöskin Wärtsilän tehtaan sairaita…

Share

Suomen naisapteekkarit – Vivi Nyman

Suomen naisapteekkarit Voiko olla alaa, joka sopii naisille paremmin kuin apteekkiala. Sehän on juuri sellaista tarkkuutta, täsmällisyyttä ja kätevyyttä kysyvää pikku hypistelyä, jota naiset vuosisatoja ovat harjoittaneet, joka ihankuin on mennyt heille veriin perintönä. Niitä jo onkin maita, joissa naiset…

Share

Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta ja Kunnalliset asiat Värtsilässä, Kansan Voima 1923

Kansan Voima no 143 18.12.1923, Värtsilän paikallisnumero Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta. Värtsilä on yksi huomattavimpia tehdasasutuksia maassamme. Eikä ihmekään, sillä on Värtsilä teollisuuspaikkakuntana ollut jo lähes 100 vuotta. Jo v. 1783 aiottiin paikkakunnalle perustaa sahalaitos, mutta kuoli tämä suunnitelma alkuunsa, kunnes sen…

Share

Niiralan kartanoa koskevia sanomalehti ilmoituksia vuosilta 1891-1920

Kansalliskirjaston digitoidut aineistot sivusta hakusanalla Niiralan kartano Värtsilä. Useita ilmoituksia Niiralan kartanosta. ************************************************* 20.06.1891 Laatokka no 49 *************************************************************** 30.09.1909 Laatokka no 109 *************************************************************** 05.04.1917 Sortavalan Sanomat no 3 *************************************************************** 19.06.1917 Laatokka no 18 *************************************************************** 20.08.1918 Laatokka no 93 *************************************************************** 06.11.1919 Suomen…

Share

Värtsilä 1991

Paljon on vettä virrannut Jänisjoessa kahteenkymmeneen seitsemään vuoteen… Palaamme nyt muisteloissa vuoteen 1991 ja teemme tutustumiskierroksen sen aikaiseen Värtsilään. Lähdetekstinä on Otto Rummukaisen kuvaus kylämiljööstä. Tiedot ja kuvat ovat lainatut Värtsilän kotiseutuyhdistyksen julkaisemasta ”Värtsilän vaiheita” kirjasta. Tutustumiskierros Kaurilasta päin saavuttaessa…

Share

Värtsilän Ruukilla sarja suuronnettomuuksia 1800-luvulla

Tämä käteeni sattunut vanha lehtileike pitää sisällään Värtsilän rautaruukilla tapahtuneita suuronnettomuuksia. Iho meni kananlihalle lukiessani järkyttävää tekstiä. Tuohon aikaan ei liene ollut työturvallisuudesta paljon tietoakaan, niin kuin toimittaja Laurimokin toteaa. Tietokirjan mukaan Värtsilän rautatehdas on perustettu vuonna 1834. Tehtaan alkuaikoina…

Share