Värtsilässä näyttää toimineen partiolippukunta Viiriäiset. Vanhoista lehtileikkeistä löytyi vuosikokousuutinen vuodelta 1961. Kokous oli pidetty lippukunnan mökillä. Viiriäisten lippukunnanjohtajaksi valittiin ”yleisen kannatuksen tuloksena” Maija Majoinen ja apulaisjohtajaksi Kirsti Lintunen. Sihteeriksi tuli A-L Lintunen, rahastonhoitajaksi Eeva Väänänen, kalustonhoitajaksi Sirkka Niiranen, kokoonkutsujaksi Ritva…
Kategoria: Ajan patinaa
Raatajasukua
Selailen aina silloin tällöin digitaalista sanomalehtiarkistoa. Joskus jutuissa vilahtelee tuttuja ihmisten tai paikan nimiä. Tämän Mikko Grönbergistä ja hänen hautajaisistaan kertovan jutun löysin 20. helmikuuta 1909 ilmestyneestä Karjalan Sanomista. Tuonaikaiset lehdet on kirjoitettu enimmäkseen fraktuuralla. Kieliasu eroaa melkoisesti nykyisestä. Tässäkin…
Maito laiturille
Nykyisin kun on kaikkea, on myös kuin ei mitään olisi. Ei ole enää maaseudun maanläheistä elämänmenoa. Kaikki on niin suurta ja koneellista että. Parempi niinkin kuin ei ollenkaan. Toista se oli ennen, varsinkin 50-luvulla Värtsilän Patsolanmäellä. Lehmät, joita oli…
Helmi
Omakohtaisia muistoja ystävästäni Helmistä: Helmi oli Vanhan Värtsilän kunnan terveyssisar, ”tippatäti”. Hän oli ihana ihminen ja kaikinpuolin mahtava persoona sekä hyvä ystäväni. Jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä ja rintamalinjojen siirryttyä kauemmas Itä-Karjalan puolelle pääsimme palaamaan takaisin vanhaan Värtsilään. Sodan jäljet näkyivät kaikkialla.…
Raudanvalajat
Sota ja rauha sodan jälkeen ajoi Värtsilän väen maailmalle. Iso osa rautatehtaan väestä siirtyi eteläiseen Suomeen Wärtsilän muille tuotantolaitoksille. Jonkin verran väkeä jäi Peijonniemen kylään perustettuun Uusi-Värtsilään rautasulattimon töihin. Ajan myötä tämän Wärtsilä-Yhtymän rautasulattimon toimintakin päättyi, muistini mukaan vasta 60-luvulla.…
Elettyä elämää
Terveyden- ja sairaudenhoitoa 2/2 Rempoista ja niiden hoidosta viisikymmentäluvulla on mieleen jäänyt monenlaisia vanhempien ihmisten lausahduksia: kyllä Kivuton auttaa / Hotapulveri auttaa / Ukko -linimentti auttaa / kuumat kääreet auttaa / kylmät kääreet auttaa / Valeriaana tai Kamfertti-tipat sokerissa auttaa……
Selvää kauraa
Selvää kauraa, sanotaan täysin selvistä asioista vailla vaihtoehtoja. Näin olivat myös ruokailut Tepon kanssa, vaikka en sitä itse kymmeniin vuosiin muistanutkaan. Toosasta tulee sarja, jossa kerrotaan Kadonneiden jäljillä olemisesta. Outoa, kerrotaan siis kadonneiden jäljillä olemisesta. Värtsissä kerrotaan paikallisista asioista eri…
Leivätön pöytä
Viikonloppuna jouduimme aivan tahtomattamme karppaajiksi, kun leipäpussi halusi jäädä mökin leipälaatikkoon, vaikka itse siirryimme kaupunkiin. Tuutin täydeltä hehkutetaan nyt karppauksesta, mutta meikäläiselle tämä aate ei meinaa mennä jakeluun, ei sitten millään. Ymmärrän kyllä, jos joku noudattaa terveydellisistä taikka itselleen muuten…
Terveyssisar
Nimimerkki Johanneksen eilisessä kirjoituksessa mainittiin terveyssisar Helmi Airaksinen. Saman nimen olen kuullut lukuisia kertoja Värtsilässä ihmisten kanssa keskustellessa. Airaksinen (1898-1961) teki pääosan elämäntyöstään Värtsilässä. Hän toimi täällä useita vuosia jo ennen sotia terveyssisarena ja evakoitten keskuudessa hänet muistetaan työstään ihmisten…
Elettiin ennenkin
Terveyden- ja sairaudenhoitoa 1/2 Muistelen parin jakson verran neljäkymmentä- ja viisikymmentäluvun terveyden- ja sairaudenhoitoa Kaustajärvellä. Pikkulapsilla oli usein kuumeilua, jonka syistä ei ollut tietoa. Itselläni oli noin kahdeksanvuotiaana niin kova kuume, että tunsin hetkellisesti irtoavani olemuksestani ja katselevani hätääntyneiden hoitureiden…
Valtiopäivämies
Värtsilästä valittiin vuosien 1760-62 Ruotsin valtiopäiville Pohjois-Karjalan edustajaksi talonpoikaissäädystä Juhana (Juho) Partanen. Hän oli kylän toiseksi suurimman tilan Tolkkolan poikia, syntynyt isonvihan aikaan vuonna 1718, naimisissa Elisabeth Immosen (s. 1720) kanssa. Partanen kuoli 1764. Partasen suku oli Värtsilän kylän laajimpia.…
Kukkolammen nuotiolla
Tämä kuva lienee vuodelta 1964. Kokoontumisen syy ei ollut tuojalla enää mielessä, muistaisiko joku kuvassa olevista. Kuka lie ollut kameran takana? Nimetkin ovat hieman hakusessa, mutta yritetään. Takarivissä vasemmalta: Sirpa Määttänen (os. Niiranen), Riitta Asikainen, kuvan omistaja (os. Turunen), Reijo…
Tummat ikkunat
Värtsin lukijoilla saattaa olla muistoja ns. rintamamiestaloista. Savonlinnalainen Ensio Immonen lähetti muutamia aiheeseen liittyviä valokuvia, jotka ovat 1960-luvun puolivälistä. Lastenlapsia on vierailulla ukin luona Kenraalinkylässä. ”Rintamamiesmallisia taloja rakennettiin Kenraalinkylään muutama, vaikka sinne ei varsinaisia rintamamiestiloja muodostettukaan. Kymin maatkin olivat perin…
Historiaa
Tämä ei ole politiikkaa, vaan historiaa. Eduskuntavaalit 1924, Värtsilässä annetut äänet: Kokoomuspuolue 198 Edistyspuolue 93 Maalaisliitto 156 Sos.dem puolue 840 Kommunistit 11 Lähde: Suomenmaa-teos, osa 8, 1927. nimim. Äänestäkää
Kukkotornin raput
Kukkovaaran kolmiomittaustorni Jouko Näätäsen tornin kuvat lisätty 25.1.2021AR Linkki artikkeliin ”Korkealta näkee kauas” Kukkovaaran kolmiomittaustorni oli 60-luvulla nuorison suosima retkikohde. Jyrkät portaat kulkivat tornin ulkosyrjää pitkin. Latvaosassa portaat siirtyivät tornin sisäosaan. Kuva on otettu vanhasta 6×6 negatiivista. Kuvassa Eila P…
Sota sotki
Apteekkaria muistellen, osa 3/3 Talvisodan syttyessä Helve aavisti tulevaa ja alkoi perustaa lääkevarastoa Turun Taivassaloon. Kaikki meni kuitenkin niin yllättäen, että häneltä jäi melkein täysinäinen apteekki Värtsilään, kun joutui lähtemään evakkomatkalle. Taivassalossa ollessaan hän perusti apteekin Sysmään. Siellä hän toimi…
Seitsemän ajokoiraa
Apteekkaria muistellen, osa 2/3 Isä oli aikoinaan pojan lähtiessä koulutielle epäillyt, ettei ”tule sinusta koiran elättäjää”. Apteekkariksi päästyään poika hankki seitsemän jäniskoiraa ja muutaman lintukoiran. Aina niitä oli vähintään seitsemän. Helve metsästeli viikonloppuisin muiden Värtsilän herrojen kanssa Järventakana, Tervavaarassa, Härkövaarassa,…
Apteekkaria muistellen
Osa 1/3 Tämä tarina perustuu Aino Jormanaisen muisteluun Vanhan Värtsilän apteekkarista Ville Helveestä (1892-1966). ”Hän itse kertoi, kun olin heillä kotiapulaisena.” Helve syntyi Mantsinsaarella luotsi-maanviljelijän poikana. Sukunimi oli silloin Heikkurinen. Helveeksi hän muutti nimensä saatuaan apteekkarin viran. ”Hän oli pienestä…
Juomalakossa
Wärtsilän Oluttehdas, osa 2 Värtsilän oluttehdas ei ollut kaikkien mieleen. Raittiusaate alkoi voimistua. Sen johtohahmoihin kuului poliisikonstaapeli Sakari Häkkinen, joka lähetti kuvernöörinvirastolle useita vaatimuksia toiminnan kieltämisestä. Kuvernööri oli voimaton, sillä tehdas oli kaikin puolin lainvoimainen. Yksi vaatimus tuli hyväksytyksi: tehtaan…
Kippis
Wärtsilän Oluttehdas, osa 1 Värtsilässä sijaitsi aikoinaan oluttehdas. Sen perusti maanmittari Axel Oliwier Nordlund, joka sai luvan 1872. Tehtaan suunnitteli, rakensi ja toteutti oluenpanija Matti Martelius. Tuotanto aloitettiin vuoden 1873 alussa. Laitoksen valmistuttua kokonaisuudessaan kellareineen ja varastoineen vuoden 1874 toukokuussa…
Korsuradiot ja tanssikielto
Sota-ajan musiikkia, osa 3/3 Evakkopaikassani ei ollut sähköjä. Radiot toimivat akkujen ja paristojen voimalla. Kun akusta virta loppui, niin reppu selkään ja pyörällä tai suksilla lähimmälle voima-asemalle sitä lataamaan. Pakollinen katkos kuunteluun kismitti. Tunteellisuutta, rakkaimman ja kotiseudun kaipuuta ne sota-ajan…
Kodin kynttilät
Sota-ajan musiikkia, osa 2/3 Teemu Grönberg, Värtsilästä lähtöisin oleva laulaja levytti 21 levyä, joukossa ”Kielon jäähyväiset” ja ”Säkkijärven polkka”. Hänet tunnettiin myöhemmin mieskuorolaulajana. Lukuisista laulusolisteista mainitsen vielä Matti Jurvan, Veli Lehdon ja Kauko Käyhkön. Reino Hirviseppä eli Palle lauloi myös.…
Ääninen ja Eldankajärvi
Sota-ajan musiikkia, osa 1/3 Sota-ajan musiikki tuntuu olevan uudessa nosteessa Äänisen aaltoineen ja Eldankajärven jäineen. Jatkosodan alkamisen 70-vuotismuisto lienee tähän osaltaan vaikuttanut. Esimerkiksi Seppo Hovi on lähdössä yhtyeineen kiertueelle ympäri maata, vahinko vain, ettei ulotu Pohjois-Karjalaan. Vuotuinen veteraanikonsertti oli 16.10.…
Tekun muistolle
Jutussa ”Juuret Värtsilässä” muisteltiin Wärtsilän Teknillisen oppilaitoksen lakkauttamista 1998. Oppilaitoshan siirtyi silloin Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun hallintaan. Insinööri- ja hieman myöhemmin myös teknikko- ja rakennusmestarikoulutus jatkuivat. Koulun opettajakunta halusi muistaa opetuksen päättymistä pystyttämällä koulun pihalle muistokiven. Kuva muistokiven pystytystilaisuudesta.
Suoneniskentää
Konstit olivat monet, osa 5 Suoneniskentä oli eräs hoitomuoto. Katselin kerran vierestä, kun tärkeä toimitus alkoi. Isku renkipojan nilkkaan erityisellä tarkoitukseen sopivalla veitsellä, ja veri alkoi suihkuta pesuvatiin. No, se minulle riittikin. Suonta on kuulemma isketty jopa otsasta. Niin kertoi…
Sipulimaitoa, huh
Konstit olivat monet, osa 4 Noin vuonna 1930 oli Värtsilässä paha hinkuyskäepidemia, johon minäkin nelivuotiaana sairastuin. Kuumaa sipulimaitoa pidettiin parhaana lääkkeenä siihen tautiin. Maitoa en juo vieläkään ja sipuli on saanut minusta ystävän vasta muutama vuosi sitten. Jatkosodan aikaan 1943…
Kamferitippoja
Konstit olivat monet, osa 3 Kamferitippoja annettiin maitoon sekoitettuna mitä moninaisimpiin vaivoihin. Menee se sokeripalaan tiputettuna vieläkin. Sydämen pompottelua sillä rauhoitettiin. Valeriaana tunnettiin ja tunnetaan edelleenkin hyvänä rauhoituslääkkeenä. Suolaa pidetään nykyisin terveydelle haitallisena. Ennen vanhaan parannettiin kurkkukipua suolavedellä kurlaamalla. Silmätulehduksia…
Savua korvaan
Konstit olivat monet, osa 2 Ennen vanhaan lapsen korvakipuun puhallettiin tupakin savua. Lääke mikä lääke. Ruukkukukkien tuholaisiin auttoi Jymy -merkkinen piipputupakka. Sitä vain mullan sekaan, niin johan pysyivät ötökät loitolla. Nykyisin Jymyä ei liene saatavissa. Lapamato taitaa nykyisellään olla miltei…
Hiljan kammarissa
Lapsia ja aikuisia, osa 4 Suomalainen kansantarina, olisiko peräti Hölmöläissatuihin kuuluva, kertoo mitä kaikkea hassua tapahtuukaan kun Ukko ja Akka vaihtavat töitään. Oikeassa elämässä olosuhteet saattavat olla sellaiset, että roolijako on kertakaikkiaan unohdettava ja tartuttava työhön kuin työhön. Kaustajärvellä asunut…
Konstit olivat monet
Vanhassa Värtsilässä asunut joensuulainen Hilkka Partanen aloittaa viisiosaisen sarjan vanhan kansan parannusmenetelmistä ja lääkkeistä, joita entisaikaan käytettiin vaivojen ja sairauksien hoitoon. Lukekaa omalla vastuullanne, eikä Värtsi kehota kaikkea kokeilemaan. EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Osa 1 Hammassärky oli lapsuudessa tuttu. Yleisimmin apua etsittiin…