Kategoria: Ajan patinaa

Mottitalkoisiin

Kun kylän miehet olivat ”siellä jossakin”, podettiin työvoimapulaa. Niinpä joutui myymälän henkilökuntakin maataloustöihin. Keskiviikkoisin olivat liikkeet suljettuina. Henkilökunta aamusella kuorma-auton lavalle ja nokka kohti uudenlaisia työtehtäviä maalaistaloihin eri puolille pitäjää. Oli viljankorjuuta, aiv:n tekoa ym. Se hyvä puoli siinä oli,…

Share

Ilmahälytyksiä ja desantteja

Sota-aika kun oli, niin ilmahälytyksiä oli usein, niin myös pommituksia. Kesken kaupanteon säntäsimme, asiakkaat ja myyjät, pommisuojaan talon kellariin, josta sitten vaara ohi –merkin kuultuamme tulimme ylös ja palasimme päiväjärjestykseen. Aivan kotini lähellä virtasi Ryösiönjoki, johon olimme saaneet hyvän uimapaikan…

Share

Kaupantekoa

Ensimmäinen työpaikkani Notkon Osula Vanhassa Värtsilässä 1942 oli kolmiosastoinen: sekatavara, leipä ja liha. Kun etenkin lihaa oli vähän myytävänä, otettiin lihaosasto armeijan käyttöön toimistotiloiksi. Yläkerrassa asuva liikkeen johtajakin joutui luovuttamaan asuntonsa upseerien asunnoksi. Osastojen välissä oli suuret lasi-ikkunat. Ne soivat…

Share

Ensimmäiseen työpaikkaan

Jatkosotaa oli käyty reilun vuoden verran. Marraskuisena aamuna 1942 astelin sydän pamppaillen ensimmäiseen työpaikkaani Notkon Osulaan. Valkeasta lakanasta ommeltu työtakki oli kainalossa. Myymälänhoitaja Leo Partanen, pitkä, hoikka ja totinen mies vei minut leipäosaston kassan ääreen. Vilkaisin ulos ikkunasta. Jono asiakkaita…

Share

Tehdasturmia 1800-luvulla

Wärtsilän rautatehtaalla sattui vuonna 1870 kuukauden sisällä kaksi suuronnettomuutta, joissa kuoli seitsemän henkilöä. Näin ovat tienneet kertoa aikansa sanomalehdet, joita on tutkaillut Jukka Laurimo. Tämä kirjoitus perustuu hänen lehtiartikkeliinsa. Ensimmäinen turma oli syyskuussa ja toinen lokakuussa. Ensimmäisessä palossa menehtyi kaksi…

Share

Värtsiin mainoksia

Kyllä kunnon verkkolehdessä pitää mainoksia olla. Värtsikin retkahtaa nyt kapitalismin pauloihin. Julkaisemme jatkossa silloin tällöin mainoksia juttujen joukossa. Vanhemmille lukijoille ne saattavat tuoda muistoja mieleen. Aikanaan kerromme Värtsissä, mistä oli kysymys ja paljonko nettosimme.

Share

Uusi-Värtsilä ja Värtsilä

Uusi-Värtsilä putkahti kartalle jokunen päivä sitten, kun siellä jouduttiin lopettamaan talojen pihoilla liikuskellut karhuperhe. Seutu on aina kuulunut Tohmajärveen. Mitä tekemistä sillä on Värtsilän kanssa, siitä tekee selkoa Hilkka Partanen, joka sotien jälkeen asui kylässä. Siellä on syntynyt ja lapsuutensa…

Share

Lämpimiä muistelmia

Värtsilää sivuavista kirjoista on esittelyvuorossa Erkki Lintusen toimittama ”Värtsilän paimenmuisto” (2002, 65 sivua).  Siinä ovat esillä Värtsilän kirkkoherrat. Elossa olleet ovat muistelleet menneitä aikoja itse, muilta on ”tyylinäytteinä” kirjeitä tai otteita seurakuntakertomuksista. Värtsilän itsenäisellä seurakunnalla oli vv. 1909-2002 eli 93 vuoden…

Share

Vuosipäivä

Värtsilä luovutettiin syyskuun 23. päivänä 1944, tasan 66 vuotta sitten. Raja halkoi pitäjän kahtia. Kenraalinkylä jäi kokonaisuudessaan Suomen puolelle, samoin se osa Patsolaa, mikä kuului Värtsilään. Tälle puolelle jäi myös osa Uuttakylää ja osa Kaustajärveä. Näissä kylissä laskettiin asukkaita olleen…

Share

Lapsena itärajalla

Kipittelen paljain jaloin pitkin ojan pohjaa korvaton kuppi kädessä. Ojat ovat pitkiä ja suoria, aina naapurin lehmitarhaan asti ja niitä on monta. Ojat jakavat heinämaan rinnakkaisiin sarkoihin. Ojan varressa kasvaa nurmimättäitä, pieniä pajun vesoja harvakseltaan, karhunsammaltuppaita ja vähän väliä ahomansikan…

Share

Otto ysikymppisenä

Satavuotispäivää lähestyessään Otto Rummukainen on ikäänsä nähden vireässä kunnossa, vaikka kirjoittaminen ei enää entiseen malliin suju. Ysikymppisenä hän oli luomisen voimissa, naputellut kamarissaan jo toistakymmentä teosta, ja tahti jatkui kirja vuodessa -vauhdilla. Tekstiä syntyi varsinkin talvisin. Tein oheisen haastattelun maaliskuussa…

Share

Vauhdin hurmaa

Värtsilässä on perinteitä vuosikymmenien takaa rekikoiraharrastuksessa. Kuvasin Patsolan mäellä ehkä 1970-80 -lukujen vaihteessa opettaja Seppo Pusan koiravaljakkoa, muistaakseni olivat huskyja. Mukana ollut poikani innostui rekiajelusta niin paljon, että alkoi vaatia omia koiria kerrostaloon. Kun ei saanut, hän leikkasi lehdestä kuvia…

Share

Tsupukasmummo

Osaakohan Värtsilässä kuka tehdä tsupukoita? Se oli Laatokan Karjalassa tunnettu ruokalaji, jota valmistettiin uunin hiilloksen päällä riehtilällä eli ohuella paistinpannulla. Ohje löytyy Aino Lampisen Karjalaisesta keittokirjasta. Ohra- tai kaurajauhoista, vedestä ja suolahippusesta tehdään vetelä lettutaikinan vahvuinen seos. Riehtilä kuumennetaan ja…

Share

Aimo annos Arppea

Olof Mustelin: Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja, Wsoy 1973. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta (1969) suomentanut Maini Palosuo. 230 sivua. Turkulainen professori, ylikirjastonhoitaja Olof Mustelin (1924-99) tunnettiin ahkerana kirjoittajana. Arppe-teoksessa selvitellään teollisuuden uranuurtajan työtä, mutta etenkin yksityiselämää laajasti. Käytettävissä on ollut mm.…

Share

Päremestari

Värtsilän Jänisvaaralla eleli aikoinaan päremestari, nimeltään Erkki Laakkonen. Kuva-arkistojani penkoessa löytyi muutama otos hänen työskentelystään. Vähitellen palautui mieleen myös vierailu Laakkosen luona. Oppaana oli muistaakseni opettaja Seppo Pusa. Elettiin 1970-lukua. Miellyttävä käynti se oli kaikin puolin, juttujen teko oli aina…

Share

Arvo, Awo ja Kaz

Kaustajärveläinen Arvo Kahelin, 76, omistaa Awo -merkkisen moottoripyörän vm – 52 ja Kaz -merkkisen kuorma-auton vm -66. Kahelin on ollut kuorma-autoilija vuodesta 1955. Neuvostovalmisteisella Kazilla hän aloitti, kuinkas muuten. Tämä auto ei enää ole tallella, mutta hän osti toistakymmentä vuotta…

Share

Vanha mylly tarinoi

Värtsilä on ollut melkoinen myllypitäjä jo 1600-luvulta lähtien. Keskustassa Jänisjoen sillan kupeella on myllymuseo, jonka esineistö kertoo monipuolisesti tästä elinkeinosta. Pitäjäpäivillä se on mukava käyntikohde. Myllymuseosta löytyy paljon tietoa myös pitäjäyhdistyksen nettisivuilta. Museona oleva Uudenkylän mylly on rakennettu nykyiselle paikalleen…

Share

Rapumuistoja

Tänään alkava ravustus toi mieleen muiston Kaustajärveltä. Hetken penkomisen jälkeen löytyi kuvakin Lauri Partasesta, yksikätisestä metsänvartijasta. Partanen asusteli 1970-luvulla, jolloin häneen tutustuin, Kaustajärven ja Jouhtenuksen välisen Heinäjoen rantamilla. Hän sai rapuja hyvin, myi niitä Joensuun ravintoloihin. Se oli merkittävä tulonlähde.…

Share

Nostalgiaa

Kesämatkailu on kiivaimmillaan. Monen tie suuntautuu näinä viikkoina tutuille paikoille, katselemaan vaikkapa entistä kotiseutua. Nostalgia valtaa mielet. Seuraavan viikonlopun Värtsiläpäiville odotetaan väkeä tuttuun tapaan. Sinne tullaan katselemaan, tapaamaan ja juttelemaan. Muistoja on monenlaisia. Kotikylä on aina kotikylä, ja aika kultaa…

Share

Salaman tuhoja

Viime päivinä on helteiden seurauksena jyrissyt taivaalla, mutta kunnon ukkosmyrskyä ei vielä tänä kesänä ole koettu. 1990-luvun loppupuolella koettiin varsinainen salamasota taivaalla, kun eräänä elokuun yönä ukkosti ja salamoi koko yön. Palokunnan salamayö piti virkeänä ja sähkölaitteiden korjaajat sitten seuraavan…

Share

Yllättävä löytö

Kirjastoista löytyy monenlaisia helmiä. Eräänä päivänä Värtsilän entinen kirjastonhoitaja Arja Pekkarinen näytti Tohmajärvellä teosta, joka oli minulle yllättävä löytö, ilmestynyt jo vuonna 1935. Kirjan nimi oli ”Piirteitä Värtsilän seudun asutuksesta ja teollisuudesta, aikaisempia vaiheita”, kirjoittajana Toivo Kaukoranta ja kustantajana Otava.…

Share

Haravointitalkoot kohta mennyttä perinnettä

Jokakeväiset – ja jokasyksyisetkin – lehtien haravointitalkoot alkavat olla jo kohta katoavaa kansanperinnettä. Haravointitalkoot olivat toki työtäkin, mutta myös tärkeä sosiaalinen tilaisuus. Talkoot olivat aikansa facebookeja, joissa tavattiin tuttuja, vaihdettiin kuulumiset ja viihdyttiin. Värtsilän seurakunnalle talkootyöllä oli suuri merkitys, sillä…

Share