Kategoria: Ajan patinaa

Lapsena itärajalla

Kipittelen paljain jaloin pitkin ojan pohjaa korvaton kuppi kädessä. Ojat ovat pitkiä ja suoria, aina naapurin lehmitarhaan asti ja niitä on monta. Ojat jakavat heinämaan rinnakkaisiin sarkoihin. Ojan varressa kasvaa nurmimättäitä, pieniä pajun vesoja harvakseltaan, karhunsammaltuppaita ja vähän väliä ahomansikan…

Share

Otto ysikymppisenä

Satavuotispäivää lähestyessään Otto Rummukainen on ikäänsä nähden vireässä kunnossa, vaikka kirjoittaminen ei enää entiseen malliin suju. Ysikymppisenä hän oli luomisen voimissa, naputellut kamarissaan jo toistakymmentä teosta, ja tahti jatkui kirja vuodessa -vauhdilla. Tekstiä syntyi varsinkin talvisin. Tein oheisen haastattelun maaliskuussa…

Share

Vauhdin hurmaa

Värtsilässä on perinteitä vuosikymmenien takaa rekikoiraharrastuksessa. Kuvasin Patsolan mäellä ehkä 1970-80 -lukujen vaihteessa opettaja Seppo Pusan koiravaljakkoa, muistaakseni olivat huskyja. Mukana ollut poikani innostui rekiajelusta niin paljon, että alkoi vaatia omia koiria kerrostaloon. Kun ei saanut, hän leikkasi lehdestä kuvia…

Share

Tsupukasmummo

Osaakohan Värtsilässä kuka tehdä tsupukoita? Se oli Laatokan Karjalassa tunnettu ruokalaji, jota valmistettiin uunin hiilloksen päällä riehtilällä eli ohuella paistinpannulla. Ohje löytyy Aino Lampisen Karjalaisesta keittokirjasta. Ohra- tai kaurajauhoista, vedestä ja suolahippusesta tehdään vetelä lettutaikinan vahvuinen seos. Riehtilä kuumennetaan ja…

Share

Aimo annos Arppea

Olof Mustelin: Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja, Wsoy 1973. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta (1969) suomentanut Maini Palosuo. 230 sivua. Turkulainen professori, ylikirjastonhoitaja Olof Mustelin (1924-99) tunnettiin ahkerana kirjoittajana. Arppe-teoksessa selvitellään teollisuuden uranuurtajan työtä, mutta etenkin yksityiselämää laajasti. Käytettävissä on ollut mm.…

Share

Päremestari

Värtsilän Jänisvaaralla eleli aikoinaan päremestari, nimeltään Erkki Laakkonen. Kuva-arkistojani penkoessa löytyi muutama otos hänen työskentelystään. Vähitellen palautui mieleen myös vierailu Laakkosen luona. Oppaana oli muistaakseni opettaja Seppo Pusa. Elettiin 1970-lukua. Miellyttävä käynti se oli kaikin puolin, juttujen teko oli aina…

Share

Arvo, Awo ja Kaz

Kaustajärveläinen Arvo Kahelin, 76, omistaa Awo -merkkisen moottoripyörän vm – 52 ja Kaz -merkkisen kuorma-auton vm -66. Kahelin on ollut kuorma-autoilija vuodesta 1955. Neuvostovalmisteisella Kazilla hän aloitti, kuinkas muuten. Tämä auto ei enää ole tallella, mutta hän osti toistakymmentä vuotta…

Share

Vanha mylly tarinoi

Värtsilä on ollut melkoinen myllypitäjä jo 1600-luvulta lähtien. Keskustassa Jänisjoen sillan kupeella on myllymuseo, jonka esineistö kertoo monipuolisesti tästä elinkeinosta. Pitäjäpäivillä se on mukava käyntikohde. Myllymuseosta löytyy paljon tietoa myös pitäjäyhdistyksen nettisivuilta. Museona oleva Uudenkylän mylly on rakennettu nykyiselle paikalleen…

Share

Rapumuistoja

Tänään alkava ravustus toi mieleen muiston Kaustajärveltä. Hetken penkomisen jälkeen löytyi kuvakin Lauri Partasesta, yksikätisestä metsänvartijasta. Partanen asusteli 1970-luvulla, jolloin häneen tutustuin, Kaustajärven ja Jouhtenuksen välisen Heinäjoen rantamilla. Hän sai rapuja hyvin, myi niitä Joensuun ravintoloihin. Se oli merkittävä tulonlähde.…

Share

Nostalgiaa

Kesämatkailu on kiivaimmillaan. Monen tie suuntautuu näinä viikkoina tutuille paikoille, katselemaan vaikkapa entistä kotiseutua. Nostalgia valtaa mielet. Seuraavan viikonlopun Värtsiläpäiville odotetaan väkeä tuttuun tapaan. Sinne tullaan katselemaan, tapaamaan ja juttelemaan. Muistoja on monenlaisia. Kotikylä on aina kotikylä, ja aika kultaa…

Share

Salaman tuhoja

Viime päivinä on helteiden seurauksena jyrissyt taivaalla, mutta kunnon ukkosmyrskyä ei vielä tänä kesänä ole koettu. 1990-luvun loppupuolella koettiin varsinainen salamasota taivaalla, kun eräänä elokuun yönä ukkosti ja salamoi koko yön. Palokunnan salamayö piti virkeänä ja sähkölaitteiden korjaajat sitten seuraavan…

Share

Yllättävä löytö

Kirjastoista löytyy monenlaisia helmiä. Eräänä päivänä Värtsilän entinen kirjastonhoitaja Arja Pekkarinen näytti Tohmajärvellä teosta, joka oli minulle yllättävä löytö, ilmestynyt jo vuonna 1935. Kirjan nimi oli ”Piirteitä Värtsilän seudun asutuksesta ja teollisuudesta, aikaisempia vaiheita”, kirjoittajana Toivo Kaukoranta ja kustantajana Otava.…

Share

Haravointitalkoot kohta mennyttä perinnettä

Jokakeväiset – ja jokasyksyisetkin – lehtien haravointitalkoot alkavat olla jo kohta katoavaa kansanperinnettä. Haravointitalkoot olivat toki työtäkin, mutta myös tärkeä sosiaalinen tilaisuus. Talkoot olivat aikansa facebookeja, joissa tavattiin tuttuja, vaihdettiin kuulumiset ja viihdyttiin. Värtsilän seurakunnalle talkootyöllä oli suuri merkitys, sillä…

Share