Kategoria: Lukijoilta

Vuode ratkaisee unen laadun

Vuode ratkaisee unen laadun Kirjoitus on julkaistu 8.11.2001 Pohjois-Karjala –lehden numerossa 45. ”Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, niin nukkumatti nousee ja ovehen hiljaa lyö. On sillä uniset tossut ja niillä se sipsuttaa, se hiipii ovesta sisään…

Share

Linkku

Tässä hiljattain sain tilaisuuden kylpeä savusaunassa. Rakentaja oli tehnyt saunan oikein viimeisen päälle, kuten tavataan sanoa. Siinä oli useita pieniä yksityiskohtia, joista otan tässä esille vain yhden. Se on “Linkku”. Vanhemmalle väelle sana on varsin tuttu. Saunaan ei pääse ennen…

Share

Juttua murrekirjailijoista

” Meripoikki meit varjelkkon daevas! Vaevaloine on elämän dääll, ko me ansatte leippätän laevas, kaukans seilaile valdmerem bääll.” Tämä on ensimmäinen säkeistö Hj. Nortamon kirjoittamasta Meripoikatten veisusta vuodelta 1925. Hän on yksi kuuluisimmista maamme murrekirjailijoista. Hän syntyi Raumalla v.1860, mutta…

Share

Peijonniemen tansseissa

Peijonniemen ent. koululla tanssittiin perjantaina 15.9.2017. Solisteina olivat Teo Turunen ja Merja Blomberg.   Tanssit järj. Värtsilän Pitäjäyhdistys ry Video ja kuvat: Eira Varonen

Share

Satoa

Kesä on taas mennyt hurjaa vauhtia harrastuksen parissa. Toiset maalaavat tauluja, jotkut urheilevat, onhan näitä erilaisia tekemisiä. Eikä ihmekään, kun ihmisiäkin on niin monenmoisia. Kasvien kimpussa tämäkin kesä hurahti. Ei riitä, että kasvit kasvavat. Tai oikeastaan se ei olekaan kuin…

Share

Seppiä maailmalla

Amerikkalaisilta seppien sivuilta ”anvilfire! News” löytyi mielenkiintoinen liittymä tänne Värtsiin ja Tohmajärvelle. . Vaikka sivut kertovat parhaimmista Amerikan seppämestareista niin sopii mielestäni tämän Hilkan hienon seppä-koosteen jatkoksi. Ensiksikin etusivulla liekehtii sepän alasin niinkuin Värtsilän ja nykyisen Tohmajärven vaakunassa. Sivu on…

Share

Raamattu kannesta kanteen

Lukijan lähettämä lehtileike on julkaistu Tohmajärvi-Värtsilä lehdessä. Jutun julkaisuvuosi eikä päivä ei ole tiedossa. Jussi Pitkänen ollut kirkkoherrana ko. aikana. Värtsin lukijat voivat tarkentaa vuotta ym. tietoja. Lehtileikkeen lähttäjä: Silja Anita Mertanen-Martiskainen   

Share

Ruohonleikkuu

Ruohonleikkuu, arvotonta työtä – vai onko Se on elonkorjuun aika täällä susirajoillakin.. Monenlaista eloa kerätään talteen. Marjoja metsistä ja puutarhoista. Sieniaika parhaimmillaan, keltaisia lehtiä alkaa varista maahan merkkinä kesän muuttumisesta syksyksi. Yhtä asiaa ihmettelen; ruoho innostui kasvamaan niinkuin kesä vasta alkaisi.…

Share

Seppä

Juokse sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma ja taival on pitkänlainen. Eihän se tyttö minun kyytiini tullut, kun olen poika hurjanlainen. Hummani hei, hummani hei, huputiti hummani hei.” Komea suomalainen kansansävelmä, johon Tapio Rautavaara teki mielestäni onnistuneen sanoituksen.…

Share

Kaustajärvi

Kaustajärven kylästä eri ulottuvuuksineen on kirjoitettu ja kommentoitu tämänkin verkkolehden palstoilla vuosien varrella lukuisia ja taas lukuisia kertoja, mutta sallittakoon kaikesta huolimatta aivan omana juttunaan vielä oheinen hengentuote: Kaustajärvi-kirja on nyt luettu sanasta sanaan ja kannesta kanteen. Sain ennakkoon tilaamani…

Share

Suomi 100 Suuriruhtinaskunnasta tasavallaksi

Kaurilan kylätalo keskiviikkona 6.9.2017 klo 13. 00.  Suuriruhtinaskunnasta tasavallaksi – Juhon, Simon ja Feodorin kohtalot vuosien 1917 – 1918 Värtsilässä ja Tohmajärvellä. Näiden kolmen henkilön kautta Jukka Jormanainen kertoo tuon levottoman ajan elämästä ja tapahtumista Värtsilässä ja Tohmajärvellä. Mukana kulkee…

Share

Jos minne lie, polkuni vie, tämä muistissa viel

Hiekkatietä vähän matkaa, vasemmalle käännös, pieni mutka ja kuin hyppäys mäen nyppylän päälle. Ruusupensaita, takana pikkuruinen mökki. Tiilikatto, valkoiset ikkunanpielet. Siisti kuisti. Kauempana pihan toisella laidalla navetta, vasemmalla pellon reunassa sauna, aitta ja puusee. Muutama omenapuu, viinimarjapensaita, raparperit suorassa penkissä,…

Share

Luonnonpäivä

Paikallisradiossa hehkutettiin luonnonpäivän puolesta. Toimittaja sanoi, että vaikka menistit marjaan tai sieneen, niin voit juhlia Luonnon päivää. Jossain toisaalla kannustettiin liputtamaan Luonnonpäivän puolesta. Värtsiläpäivillä jaettiin liputkin melkein tätä tarkoitusta varten. Tässäpä on eräs tapa yhdistää näitä juhlintatapoja. Ja sometus Värtsissä,…

Share

Luonnon Ihmeitä

On käyty keskustelua siitä kuinka kaikki on saanut alkunsa luomakunnassa. Minä haluan kertoa kuinka luonto on täynnänsä ihmeitä, joita emme edes näe. Kaikella on alkunsa, kasvit ovat meidän hoidettavina, mutta osaavat ne ilman meitäkin puolustautua kun vaara uhkaa. Esimerkiksi puuvilla,…

Share

Syksyn kuvasatoa

Moni on liikkunut varmaankin luonnossa ahkerasti, onhan marja ja sienikausi parhaimillaan. Toivottavasti kamerakin olisi ollut jollakulla mukana. Kaikilla luonnossa liikkujilla on yleensä matkapuhelin mukana ja melkeimpä kaikissa nykyajan puhelimissa on kamera, joissakin yllättävän laadukaskin. Joten eikun kuvia nappailemaan. Pistäkäähän kuvia…

Share

Ei tullut suurta urheilijaa

Tällaisia suuria urheilukisoja telkkarista seuratessa palaa muisti pätkittäin jonnekin lapsuus aikoihin -50 luvun alkuun, ja niihin tapahtumiin kun vielä haaveilin tulevani suureksi urheilijaksi minäkin, pikkupoika. Silloin kuunneltiin radiota ja lehdestä leikattiin urheiljoiden kuvia ja liimattiin keitetyllä perunalla vihkoon. Omissa kuvitelmissani…

Share

Huutokaupassa

Tuossa iha lähellä ol yhtenä päivänä huutokauppa. Poikkesin sinne mieki kahtomaa nykystä huutokaupan käyntii, ku aikonaa tul käytyy aika usseinki huutokaupoissa. Tulha sieltä sillon tällön jottai huuvettuuki, en vuan tiijjä, olko se kaikki nii järin tarpeellistakkaa. Muute iha samalaiselta se…

Share

Omalla kylällä ennen vanhaan

En oo ikänäni ollu hirviän paljon oman kylän porukoisa. Tai missään muisakkaan porukoisa. Tai oliko niitä porukoita sen kummemmin olemasakkaan, kaikkihan suurin piirein tunsi toisesa ja jos omalta kylältä kauemmas mentiin vaikka tansseihin, sinne mentiin porukala ja tultiin pois miten…

Share

Terveiset Luutalahdesta

Kuvasatoa täältä Tuupovaarasta. Aukkohakkuun laitamilla oli joku haukka tähystelemässä saalista. Ei jäänyt kuvattavaksi. vain yksi, pikatarkennuskuva, auton ikkunasta. Tässä herkullisen näköinen marjalautanen, vaikka marjamaidoksi. Tuossa näkymä Tohmajärven Kirkkoniemestä, Suomi 100vuotta kamppanja väreissä. Sieniaika on myöhässä. Olen sanut vain muutaman kanttarellin…

Share

Hassisen Tasun traktori

Silloin ”ennenvanhaan”, eli minun ”ennenvanha-aika” tarkoitti pari vuosikymmentä sodan päättymisestä. Silloin jokainen yritti selvitä elämässä eteenpäin niin hyvin kuin mahdollista. Uusi aika teki tuloaan kiihtyvällä vauhdilla. Uusia tavaroita ja laitteita alkoi saada kaupoista. Kaikilla ei ollut mahdollisuuksia uutuuksiin vaan piti…

Share

Pikkujuttua Värtsilästä

Tämän jutun on kirjoittanut isäni Yrjö Vänttinen ehkä vuonna 1937 Värtsilän työväen näyttämön toiminnasta valtakunnallisesti ilmestyneeseen Teatterilehteen. Näyttäisi olevan vuorossa toinen kirjoitus. Isäni kertoo esimerkiksi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -näytelmän suuresta suosiosta. Laitanpa tähän jonkun kuvan todisteeksi. Pelkästään veljesten touhuista…

Share

Kotkan meripäivillä.

Vilskettä Kotkan meripäivillä Valtavista purjealuksista leijoihin ja trubaduureihin Helteinen sunnuntaipäivä oli omiaan vierailulle maineikkailla Kotkan meripäivillä. Tutun tuulahduksen toivat eurooppalaiset herkkukauppiaat, jotka olivat rantautuneet meripäivien ajaksi Lappeenrannan kautta Kotkaan. Tuli siinä kahviteltua ja maistettua paikan päällä valmistettuja herkkuja. Sitten suunnattiin…

Share

Joensuun kaupungin- ja sotateatterin vaiheet tuovat mieleen monia muistoja

Joensuun kaupunki perustettiin Venäjän keisari Nikolai ensimmäisen armollisella asetuksella marraskuun 29. päivänä 1848. Asukkaita Joensuussa oli tuolloin noin 600. Reilut 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1859, on aikakirjoihin merkitty Joensuussa pidetyksi ensimmäinen suomenkielinen teatteriesitys, Pietari Hannikaisen ”Silmänkääntäjä”, rouvasväen yhdistyksen hyväksi. Teatteriesitykset…

Share

RIISTAKAMERAN KERTOMAA

Tiistai-iltana parkkipaikkaamme kuvannut riistakamera kuvasi erilaisia liikkujia. Ensin tulin minä autolla puoli yhdeksän seutuvilla. Seuraavissa kahdessa kuvassa näkyy Mörri-kissamme, joka tuli minua tervehtimään. Ja sitten kuvaan tuleekin vähän isompi kissa; seuraavassa kolmessa kuvassa ilves kävelee rauhallisesti kohti autokatosta ja pihaa.…

Share

Polvesta pojat paranee. Niin myös sananlaskut.

Suomalaisten keksimiä uusia sananlaskuja: Ammattiylpeys käy menestyksen edellä. Ei auta ’sitku’ markkinoilla. Joukossa luovuus tiivistyy. Vaatimattomuus haalistaa. Niin netti vastaa kuin sinne huutaa. Joka kuuseen kurottaa, se saattaa latvaan asti ulottaa! Kell’ menestys on, se ylpeästi siitä kertokoon. Nopeat elävät,…

Share

”Näin yhä vuosien takaa, sun tenhos onnea jakaa”

Rikosetsivä Karl Malmstenin ja vaimonsa Eugenien (os. Petroff)  perheeseen Helsingissä syntyi 27.6.1902 pokalapsi, joka sai nimen Georg.  Äidin suku oli venäläistä alkuperää ja sieltä Georg –poika ammensi musikaalisuutensa. Äidillä oli kirkas sopraanoääni ja hän lauloi melkein aina. Suomenlinnan varuskunnassa eräällä…

Share

Kaks rummaa karvalakkia

Penikkana mulla oli valakonen lampaankarvalakki, sydämen muotoinen. Siinä oli flanellivuori ja leviät nauhat, jotka sidottiin leuan alle. Minusta se oli ruma, mutta en siitä kovin välittänyt, olihan se lämmin. Ja sitä rummuuven tuskaa lievitti se, että Väärälän ja Rajaniemen tytöillä,…

Share

Lämmin kiitos muistamisesta!

LÄMMIN KIITOS värtsiläisille yhdistyksille: – Värtsilän Pitäjäyhdistys, Värtsilän Nuorisoseura, Värtsilän Sosiaalidemokraatit, Värtsilän Kisa, Suomi-Venäjä Ystävyysseuran Värtsilän Osasto, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Värtsilän Yhdistys, Värtsilän Kotiseutyhdistys, Keskustan Värtsilän Paikallisyhdistys, Eläkeliiton Värtsilän Yhdistys – ja seitsemälle ystävälle, joiden nimen julkaisemiseen en ole pyytänyt lupaa.…

Share

Iltarasteilla

  Mieluisimpia muistoja nuoruusvuosien urheilumuomuodoista on jäänyt suunnistuksesta. Tietysti Värtsilässä harrastettiin myös yleisurheilua, mutta minua luonnossa liikkuminen kiinnosti enemmän. Silloin alkuaikoina, siis minun muistin alkuaikoina, käytössä oli vain sotilaskarttoja, ne oli piirretty tai kuvattu joskus 1930 luvulla. Niitä käytettiin peruskartoitukseen…

Share