Kategoria: Lukijoilta

Remmiapelia

Aurinkoisella keväthangella hiihdellessäni muistui mieleen isän onkivapojen katkeaminen. Sakari H kertoi tarinassaan Alen mökki, kuinka hän pamautti isänsä suksilla Alen mökin seinään. Kerron tässä heinäkuisesta sunnuntaipäivästä 1949. Isä oli aamuvarhaisella lähdössä ongelle ja jätti kaksi onkivapaansa portaan viereen pihamaalle ja…

Share

Hevosenkenkiä

Pellon pientareelta, osa 3 Sanotaan että hevosenkengän löytäminen tuo onnea. Näin ollen minun pitäisi olla hyvin onnekas, sillä olen löytänyt kesämökkimme tontilta lukuisan määrän noita taikakaluja. Tarinan edetessä selviää, mistä tämä johtuu, mutta aivan ensimmäiseksi kerron pari tapausta varhaislapsuudestani. Hevoskuiskaaja…

Share

Alen mökki

Tuli mainituksi Hynysen Alen mökki Sääperin rannalla toisena järven rannan tasakattoisista Airolan huvilan lisäksi. Tästä Alen mökistä on käytettävissäni laadultaan surkea valokuva, jonka lähetän ohessa. Kuvasta selviää tämän pienehkön mökin päädyn muoto. Pohjaltaan rakennus oli kutakuinkin neliön muotoinen. Kuvassa oikealla,…

Share

Suuritassuisia

Terveiset taas täältä metsistä! Toissayönä liikkui suuritassuisia elukoita tien yli, toinen jopa tepasteli tiellä satakunta metriä. Oiskohan ollut helpompi liikkua, näytti käyvän kulkusuuntaan sopivasti. Jälkien väliä oli kuitenkin noin 1,5 kilometriä. En arvannut heti katsoa tarkemmin, olivatko molemmat ilveksiä. Lumi…

Share

Airolan huvila?

Jänisjoen pohjoispuoleisessa ja Haponojan idänpuoleisessa kulmauksessa oli aikoinaan ns. Airolan huvila. Liekö ollut sillä parhaimmat käyttöaikansa jo ennen 1950-lukua, koska ainakin 50/60-lukujen vaihteessa pihapiiri vaikutti täysin hiljentyneeltä. Tasakattoinen kaksikerroksinen, muistaakseni lautaverhottu ja maalaamaton kookas rakennus, jonka arkkitehtuuri poikkesi selkeästi muusta…

Share

Feliks Esaias

Kaikkien tunteman Esa Pakarisen (1911-1989) syntymästä tuli helmikuun alkupuolella kuluneeksi sata vuotta. Merkkivuotta on muistettu eri puolilla maata. Tänään sunnuntaina on konsertti Joensuussa. ”Olen syntynyt Rääkkylässä, Pitkälän talon nokisessa savusaunassa. Äitini oli piikana samaisessa talossa”, kertoo Esa itse Maarit Niiniluodon…

Share

Raunioita ja rakentamista

Nyt on vuosi 2006, elokuu. Rajamuodollisuuksista ihme kyllä selvisimme joustavasti, ei tarvinnut kauan odottaa. Tälläkin kertaa oli mukana ensikertalaisia, joille riitti ihmettelemistä. Öljymäellä kahvittelun jälkeen suunnattiin kohti Värtsilän keskustaa. On se vain niin, että käytpä siellä vaikka kuinka monta kertaa…

Share

Ruusut ja iglu

Hei vaan !!Terveiset täältä ”korvesta”. Laitan ruusut Naistenpäivän kunniaksi. Tässä myös ympärivuoden asukkien ihan oikea iglu tuosta puolen kilometrin päästä. Taitaa olla niitä harvoja naapureita. Tommosessa pesässä oli hyvä ja lämmin varmaankin asustella pahimman pakkasjakson yli. Siinä ois kuvat johonkin…

Share

Värtsiläiset evakossa

Osa 1: Nurmo Olin viime kesänä Joensuun maakunta-arkistossa etsimässä pälkjärveläisten evakkoaikaan liittyvää aineistoa. Kuopion lääninhallituksen konttorin II arkiston sarjaan II 9 kuuluvasta Siirtoväen huoltoasiain esittelijän arkistosta löysin Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin komentajalle osoitetun kirjeen, joka oli päivätty Joensuussa 10.10.1944. Kirjeen lähettäjä oli…

Share

Ensin on idea

Värtsilän kylällä on runsaasti ideanikkareita. Joskus aatokset hipovat pilviä, toisinaan ovat hiukan realistisempia. Entisen kunnanviraston vuokraus kuuluu varmaan ensin mainittuun ryhmään. Veijo Tuunanen ainakin ampuu kovilla värtsiläläisten haaveet alas. Kun seuraa näitä ”hulluja” haaveita, huomaa muutamia yhtäläisyyksiä. Jotta idea toteutuisi,…

Share

Onko Toivoa?

Kakkulainen sotalapsi Toivo Parviainen, missä olet nyt? Laitoit minulle kasvinkumppanillesi oheisen Ruotsissa otetun syntymäpäiväkuvan komeine kakkuineen ja lahjoineen. Vuosi lienee 1945. Kuvan takana lukee : Toivo och presenterna. Paavo Immonen Olarista

Share

Rajavyöhykkeellä

Vuoteen 2005 mennessä Värtsiläisten Seuran jäsenet olivat käyneet yli 20 kertaa kurkkaamassa entisiä kotimaisemia. Aina sinne kuitenkin paloi mieli uudelleen. Tällä kertaa oli tavallista jännittävämpi reissu: päästiin rajavyöhykkeen portin taakse. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Pian oltiin Venäjän puolella. Tällä kertaa kovin verkkaisesti veti…

Share

Eka retki Laatokalle

Nokka ylitti valtakunnan rajan. Autoni perässä oli kesälahtelaisen venemestarin kuusimetrinen puuvene. Olin menossa ensi kertaa Laatokalle. Olin odottanut tätä kauan, lukenut kirjoja, haaveillut vuosikausia, valmistautunut kohtaamaan jotain ennen kokematonta. Oli jo syyskuun alku, tarkka päivä oli 4.9.2000. Laskin veneen veteen…

Share

Hääkutsu

Esi-isäni ovat olleet useamman sukupolven ajan Pälkjärvellä Alahovin kartanon torppareina. Tutkiessani sukuni vaiheita, Kansallisarkistossa säilytettävä Alahovin arkisto on ollut minulle varsinainen aarreaitta ja avain menneisyyteen. Alahovi ja Värtsilä liittyvät myös vahvoin sitein toisiinsa. Kenraalimajuri Erik von Fieandt’in (1807-1888) ainoa tytär…

Share

Skypetystä ja muuta viestintää

Värtsilässä ja Tohmajärvellä oli 1980-luvun puolivälissä rotaryklubin kanadalainen vaihto-oppilas Bruce Howes eli Bruke, millä nimellä hänet täällä tunnetaan. Jos muistatte niin paikallislehti julkaisi jonkin aikaa sitten Brukesta pienen jutunkin. Tuon lehtijutun taustalla oli tapahtuma, jossa suomalaiset matkailijat yllätyksekseen saivat Kanadassa…

Share

Hautausmaalla hiljennytään

Lukiessani Erkki Lintusen tunnelmallista ”Kynttilänpäivänä” kirjoitusta tuli mieleeni Vanhan Värtsilän hautausmaat ja omaisemme siellä. Jokakeväisillä retkillämme Vanhassa Värtsilässä ovat kohteinamme olleet myös molemmat hautausmaat, sekä vanha että uusi. Vanhalla löytyy vielä pystyssä joitakin hautamuistomerkkejä, kuten Arppen ja Karstenin kivipaadet, muistojamme…

Share

Kalevalan laulumailla

Haikolan kylä sijaitsee Kepajoen vesistöön kuuluvan Kotijärven saaressa noin 40 kilometrin päässä Uhtualta. Kylä on Kalevalan piirin vanhoista kylistä kaikkein parhaiten säilynyt kokonaisuus. Kylän aikaisempi nimi on ollut Jouhkola, sillä kylän ensimmäinen asukas Jouhko oli Suomessakin tunnetun Karjalan kansalliskirjailijan Ortjo…

Share

Talvista hurmaa

Norjan hiihdot innosti minuakin etsimään paikallisia hiihtäjiä. Näyttihän noita laduilla jo olevan aika paljon. Värtsilässä hiihdetään ja on hiihdetty. Sehän on mukava harrastus, jos pysyy suksilla. Minulle on tehty oma baana talon ympärille, jota kävelen sauvojen kanssa. Ukkokin on jo…

Share

Juuret Kenraalinkylässä

Kertoilen tässä vähän omista sukujuuristani. Isäni puolelta ne ovat jo 1850-luvulta alkaen Kaustajärveltä, jossa siskossarjat kasvoivat ja tietoni mukaan ottivat kantaa kylän asioihin sekä oman kunnan kehitykseen laajemmaltikin. Äitini on taas syntyisin Soanlahdelta Saarivaaran kylästä, jonne suku oli muuttanut jo…

Share

Postin painajainen

Tässäkö yksi syy postinjaon hidastumiseen: hoitamattomat, mutta jokapäiväisessä käytössä olevat postilaatikot. Tosin kuvan laatikko on mallia kirjelaatikko, eihän tuohon taitaisi edes Hesari mahtua. Heino Turunen

Share

Kirjavinkkausta

Helmikuisena pakkaspäivänä suuntasin askeleeni taas Joensuun seutukirjastoon. Tarkoitukseni oli tutkia kirjaston varastossa säilytettäviä Värtsilän Suomalaisen Reaaliyhteiskoulun vuosikertomuksia. Niiden pohjalta olen tehnyt jo yhden tarinan, joka on julkaistu Värtsissä nimellä ”Äitinkieli”. Siinä kerroin koulun alkuvaiheista vv. 1907 – 1908. Nyt suunnittelin…

Share

Byrokratian kukkasia

Vuoden 2003 heinäkuu ja ties jo kuinka monennen kerran reissulla kohti vanhaa Värtsilää ja Sortavalaa. Meillä on aina ollut matkoillamme mukana kosolti iloista mieltä ja niin tälläkin kertaa. Venäjän tullissa oletimme, ettei matkatavaroita enää tarvitse raahata näytille. Mitä vielä, kaikki…

Share

Hiiriä ja muita hirveitä

Edellisestä mökillä käynnistä oli vierähtänyt pari viikkoa. Pakkasesta huolimatta – tai juuri siksi – aviomies lähtikin aamulla sinne tekemään ”kiinteistötarkastusta”, kuten hän asian ilmaisi. Lunta oli sadellut käyntimme jälkeen aika reilusti. Viimeisen kilometrin hän oli ihmetellyt runsaita jälkiä, jotka näyttivät…

Share

Nuoruusmuistoja

Värtsilässä pitkään asuneella Mirja Pusalla oli kulttuuriharrastuksia nuoruuden aikana Joensuussa. Hän kertoo oheisista valokuvista, että kaksi ensimmäistä on näytelmästä Rinaldo Rinaldini eli Rosvoliitto tyttölyseoajalta. ”Pusan Mirja oli näytelmässä rosvo. Liekö isältä tarttunut harrastus, sillä hänkin näytteli vapaaopiston ryhmässä aikoinaan”, hän…

Share

Yhdeksän haudan rivi

Tervehdys täältä Etelä-Suomesta, Riihimäeltä. Olisiko teidän kautta mahdollista saada tietoa ja selvyys mieltäni askarruttavasta asiasta. Eira Varonen kirjoitti Värtsi-lehdessä aiheesta, joka käsitteli paikallisten res. upseerien keräystä Pro-Patria taulun aikaansaamiseksi. Koti-Karjala -lehdessä 9.1.2011 oli juttu Tohmajärvi-Värtsilän reserviupseerien 70 v. juhlasta. Siinä…

Share

Kirkon muistomerkki

Oli elokuinen sunnuntaiaamu 1992. Viimeistään silloin, kun bussi alkoi heittelehtiä laijasta laitaan tiesimme olevamme vanhan Värtsilän puolella. Tuossa juuri vilahti tuttuakin tutumpi rautatieasema ohitsemme. Suorastaan henkeä pidätellen – kestääkö vai ei – ylitimme jonkun matkan päässä olevan vanhan ja huteron…

Share

Patsaan tarina

Verkkolehden toimitus on löytänyt hienon kuvan Arppen patsaasta Värtsilän rautatehtaan konttorin edessä todennäköisesti vuodelta 1934. Kun minulla oli onni lähes 60 vuotta myöhemmin Värtsiläisten Seuran puheenjohtajana olla mukana patsaan myöhemmissä vaiheissa, kerron tässä niistä Värtsin lukijoille. Karjalan Liitolla oli tapana…

Share

Menneen talven lumia

On taas nautittu talvipäivistä pikku pakkasineen. Ulkona liikkumisen kannalta olisi tietysti mukavampaa, jos näinä ihanina talvipäivinä olisi mittari noin miinus kymmenessä Celsiusta. Ulkona liikkuvalle se on vain ja ainoastaan pukeutumiskysymys vielä näissä pakkasissa. Lunta kyllä riittää. Kun poikkeat hankeen ei…

Share

Ystävillä yhteinen sävel

Tämän vanhan kortin välityksellä toivotan hyvää ystävänpäivää kaikille Värtsin ystäville. Korttia ei ole alunperin tarkoitettu ystävänpäiväkortiksi. Siihen aikaan kun kortin sain, ei Suomessa edes tunnettu koko ystävänpäivää. Ystävänpäivä rantautui Suomeen 1980-luvulla ja kalenteriin se on merkitty 1987. Sain muitten korttien…

Share