Kategoria: Lukijoilta

Mämmi

”Mämmi oli sellainen ruoka, jonka valmistamiseen tarvittiin vain vettä ja ruisjauhoja. Kun vesi oli rautapadassa lämmennyt sikäli, että se alkoi poreilla, alettiin siihen hiljalleen panna jauhoja hierimellä hämmentäen. Kun seos oli tullut sakeahkoksi velliksi, jätettiin se lämpöiselle hellalle tai lämpiävän…

Kaikella on aikansa

Aika rientää. Ajankulkua ei voi käsin koskettaa, mutta ajanhampaan työn näkee vaikkapa vilkaistuaan omaa peilikuvaansa. Pian on aika siirtyä talviajasta kesäaikaan. Vanhaan hyvään aikaan talouksissa riitti yksikin kello ajannäyttäjäksi, mutta nykyisin kelloja on kaikissa mahdollisissa laitteissa. Meilläkin on kello joka huoneessa, jopa useitakin…

Väri- ja kukkaterapiaa

On lauantaiaamupäivä. Pilvettömältä taivaalta loistava aurinko valaisee kotini nurkkia myöten ja paljastaa viikon aikana kertyneen pölykerroksen. Pitäisi ryhtyä imuroimaan. Kaikenlaista muutakin kotiaskaretta olisi. Yhtäkkiä iskee ihan mieletön vihreän nälkä ja tunnen hiljaa kuiskivan talvipuutarhan kutsun. Eiväthän nämä pölyt täältä lukkojen takaa mihinkään karkaa,…

Yhteistyö on voimaa

”Yhteistyö on voimaa !”  Kukahan lie aikoinaan tuonkin lauseen tullut sanoneeksi? Joitakin aikoja sitten posti toi Hammaslahden suunnalta Saimalta, lapsuuden ystävältäni, kirjeen ja tuon hiukan epätarkan valokuvan. Tällä kuvalla jos millä aion todistaa, että lause, yhteistyö on voimaa,  pitää paikkansa…

Pääsiäisaskartelua

Pääsiäisaskartelua Värtsilän koululla Pääsiäisen aikaa vietetään kahden viikon kuluttua ja Palmusunnuntai on jo ensi sunnuntaina. Niinpä torstai-iltana pidettiin perinteinen Mannerheimin Lastensuojelu Liiton ja seurakunnan järjestämä lasten pääsiäisaskartelutapahtuma. Paikkana oli tällä kertaa Värtsilän koulu. Virpomavitsojen lisäksi malleja ja ohjeita oli myös…

Näkymiä Timanfayan tulivuorelta

Tässä on joitakin näkymiä Timanfayan tulivuorelta Lanzarotella tammikuussa. Nämä vaatimattomalla kamerallani otetut kuvat eivät oikein tuo oikeutta vuoren näkymille. Unohtumaton elämys tämä 1730-1736 purkautunut tulivuori oli. Vaikka aikaa on paljon kulunut, on maanpinnan lähellä silti vielä todistettavasti jälkilämpöä tallella. Onkaloon tungettu kuiva heinätuppo…

Kiikkustuoli

Vähäiset ne ovat työmiehen pojan perintökalut. Minulle on tärkein lapsuudenkodistani peräisin oleva keinutuoli. Se oli ainoa ostettu huonekalu nuoren parin kodissa 1910-luvulla. Muut huonekalut oli nuori aviomies kai nikkaroinut itse. Eikä niitä pieneen asuntoon paljon mahtunutkaan. Siihen yhteen kiikkustuoliin, niin kuin sitä meillä kutsuttiin,…

Talvilomailua

Jo viikkoja ennen loman alkamista, alkoi koulun käytävillä kuulua suunnitelmia talviloman viettämisestä. Talviloma oli odotettu monille oppilaille, miksipä ei myös henkilökunnalle. Suunnitelmia oli tehty monenmoisia; jotkut perheet menivät kylpylään, toiset sukuloimaan toiselle puolelle Suomea, laskettelu- ja uimahalliretket kuuluivat useiden oppilaiden…

Tallukkaat

Silloin kun täällä Värtsin sivuilla keskusteltiin saappaista, lapikkaista, jatsareista ym. oli minulla tilaisuus osallistua tallukkakurssille. Kurssi oli Vapaaopiston ns. lyhytkurssi, kaksi päivää viikonloppuna, yht. 10 tuntia. Kukaan kurssilaisista ei saanut tallukkaita ihan valmiiksi mutta siihen vaiheeseen kuitenkin että kotona tehtiin loppuun. Itse tein…

Muisto vuodelta 1940

Pian tulee kuluneeksi 73 vuotta tämän valokuvan ottohetkestä. Kuva on sen taakse tehdyn merkinnän mukaan kopio armeijan tallentamasta tilanteesta Kaurilan aseman lähiympäristöstä kaksi viikkoa (25.3.1940) talvisodan päättymisen jälkeen. Taustalla näkyvä talo on Yhtyneitten Paperitehtaitten toimihenkilöiden asunto- ja virkatalo. (Virmantalo) Talon,…

Kauppareissu

Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike oli rakennuttanut uuden liiketalon Notkolle vähän ennen talvisodan syttymistä. Muutaman kerran ehdin asioida uudessa kaupassa. Siellä myytiin muistaakseni eri osastoilla maitoa, lihaa, kankaita ja siirtomaatavaroita. Se oli silloin Värtsilän uudenaikaisin kauppaliike. Kerran kotona äitipuoleni aikoi valmistaa aladoopia. Liivatelehdet olivat päässeet…

Vietnamilaista lähiruokaa

Finnair avaa uuden suoran lentoreitin Helsingin ja Hanoin välille kesällä 2013. Onneksi niin, koska nykyiset vaihtoehdot ovat kovin raskaita. Lähdin kotoa lauantaiaamuna 23.2., lento HEL-Pariisi, siellä vaihto ja perillä Hanoissa sunnuntaiaamuna. Matka-aika aikaero huomioiden oli 19 tuntia kotoa hotelliin. Ei…

Eläimellisiä tarinoita

Kuinkahan se jutustelu luiskahtikaan eläimiin. Kertoja sanoi, että sodan aikana ja sen jälkeen oli paljon rottia. Ne olivat tulleet sotilaiden mukana rintamalta heidänkin kyläänsä, kun sotilaat olivat olleet majoitettuina eräässä talossa. Siellä rotat sikisivät rauhassa ja pian oli koko kylän…

Toukka Tollero

Siippa sai männäviikolla onnittelukortin jossa oli runo toukka tollerosta. Kortin lähettäjä – samoin kuin muukin lähipiiri – on kuullut kyseisen runon useinkin siippani esittämänä, se on hänen bravuurinsa. Runo on posoteltu ulkoa jo Kaustan kansakoulun lukukirjasta ja hyvin se on…

Verkkolammen kämppä 10

Osa 10 Vierailijoita Vaikka Verkkolammen kämppä oli syrjässä tolppatieltä niin silloin tällöin jokunen vieras saattoi piipahtaa tervehtimässä. ”Hirvi-Koponen” Hän oli naapuri noin parin kilometrin päästä. Mökki korkealla mäellä Pirtajärvelle päin. Hän tuli kävellen tai hevosella. Hänellä oli oma tapansa istua. Hän istui…

Kevään tuntua

Helmikuun viimeisenä sunnuntaina täällä etelärannikolla taivaalle ilmestyi harvinainen valoilmiö. Koko talvena ei ole paljon päivä paistanut eikä kuu kumottanut. Pisin yhtenäinen jakso, jolloin aurinko loisti poissaolollaan, kesti peräti 23 päivää. Ei siinä auttanut muu kuin antaa sisäisen valonsa loistaa. Uusi viikko alkoi loistavissa…

Petäjänpäristäjä

  Lusikoimme aamupuuroamme ja hörppäsimme kahvit päälle. ” Se on nyt petäjänpäristäjän aika, ” sanoi elämäntoveri vierelläni. Sää oli tuulinen, jopa myrskyisä. Se huojutti reippaannäköisesti pihanärettä, joka nöyrästi taipui tuulen suuntaan. ” Niin on,” vastasin ja muistelin jo useana päivänä…

Tullitintit

Tulli käyttää perinteisesti huumekoiria apunaan. Mutta venäjän tullissa tapasin ahkeria ja uteliaita huumetinttejä. Ne olivat kyllä lahjottavissa pullanpaloilla.  

Pilkille

Voi olla, että olette jo olleetkin kalassa. Mutta, jos ette toivon auringonpaistetta teille jäälle menijöille. Itse olen ollut aika huono pilkkijä syystä, että olen viluinen siellä jäällä. Vaikka tiedän, että se on pukeutumisasia vain, mutta jos kalaakaan ei tule se…

Kalevalan päivänä 2013

Kuurat kun on kuusikoissa, helmet jäiset heinikoilla, valopallo pellon päässä, taivas öinen tähtisenä, paukkuu pakkanen pihalla, kylmä kyykkii kynnyksellä. Lumimatto järven jäällä, hanki paksu hiihtäjällä. Tanssii tuisku tanterilla, pyörii pyry piiriänsä kinoksissa kotipolun, nietoksissa lähiniityn. Vilu varsin varpusella, horkka kova…

Värtsilän valtaus v. 1918

Kertomuksen kirjoittaja Otto Asikainen syntyi Liperissä 1898 Ja osallistui sotatoimiin aluksi Pohjois-Karjalan alueella. Muistelmansa hän on kirjoittanut ilmeisesti 1970 luvun alkupuolella ja kirja on painettu 1976. Kirjan jakelu suvun piiriin, mutta ei kaikille. Hänen useita vuosia nuorempi veljensä Unto sanoi kirjasta, ”olisi saanut…

Heppa-ahven

Näyttää hevosenlihakohu vain laajenevan. Ystäväni Juhani Leminen kävi pilkillä ja sieltähän tuli tämän näköinen ahven. Juhani miettii, että pitäiskö liha laittaa tarkastettavaksi. 🙂

Viestintävirasto

Sain kirjeen viestintävirastosta. Siinä ilmoitettiin, että olen maksanut televisiolupamaksun etukäteen jonkun verran myös 2013 puolelle, liikaa maksettu osuus palautettaisiin tililleni jos ilmoittaisin virastolle pankkitilini numeron, palautuskuori oli mukana. Vuoden alusta eteenpäin maksu perittäisiin veromuotoisena. Miksiköhän viestintävirasto käyttää näin vanhanaikaista menetelmää?…

Hiihtojännitystä

MM-hiihtokisat oat parhaillaan meneillään. Me penkkiurheilijat Aarre Armas ja Hilkka jännitämme kovasti sinivalkoisten värien puolesta, kuinka tytöt ja pojat pärjäävät. Varmasti kaikki tekevät kaikkensa, valmentajat, huoltajat ja ketä lieneekään. Miellyttävä naiskisapappikin, entinen huippu-urheilija kuulema hänkin. Jäämme odottamaan mitä tuleman pitää.…

Tare tarinaillassa

Pälkjärven pitäjäseura sai helmikuun tarina-iltaansa vieraaksi kokki Tarmo Waseniuksen. Rakkalla lapsella sanotaan olevan monta nimeä. Myös hyvällä kokilla on monta ammattinimikettä. Tarmo Waseniuksella niitä ovat ainakin opettaja, kouluttaja ja valmentaja jonka valmennettavat ovat pärjänneet kansainvälisissä kilpailuissakin. Tämä hitaaksi hämäläiseksi itseään…

Riijuureissulla

Sinä vuonna oli hyvä pihlajanmarja vuosi. Meillä oli Masan kanssa pahvilaatikot polkupyörien tavaratelineillä marjoja varten. Parhaat keruupaikat olivat asemalta rajalle päin. Sairaseen menevän tien varrella olevat kalliot. Siellä oli runsasoksaisia pihlajoita täynnä marjoja. Marjojen kerääminen ei ollut aina helppoa. Oksia…

Savosta Karjalaan ja takaisin!?

1600-luvulla siirtyi merkittävä määrä savolaisia Karjalaan. Ruotsinvallan politiikan ja luterilaisuuden tieltä. Niin minunkin sukuni ensimmäinen Matti 1640-luvulla, kun ilmestyi Kiteen Muljulaan. Eikä Karjalan taival vielä siihen päättynyt. Jatkoi 18 vuotta myöhemmin Tohmajärven Peijonniemeen. 1700-luvulla suku laajeni vielä Patsolaan ja Uuteenkylään. Ensimmäinen sinilintu oli…

”Armi ja Danny”

  Juu,  kyllä kyllä,  kävivät meillä oikein laulamassa – minähän tykkään musiikista. Oikein pyysin heitä laulamaan vielä ennen kotiin lähtöä. Olis kiva, jos laulaisivat joskus Värtsiläisten  Seuran kokouksessa. Luulen , että niin tapahtuukin. Toivotan heidät jo tässä vaiheessa tervetulleeksi ja…

Parkkinahkaa ja suutarintyötä

Vuonna 1929 kokkolalainen Slotten suku perusti omistamansa ”Vuota ja Nahkakomppania” nimisen liikkeen haaramyymälän Värtsilään. Joensuulaisetkin tunsivat ”Vuota ja Nahka” -liikkeen miellyttävänä kenkien ostopaikkana. Värtsilässä, siellä vanhassa, se kenkämyymälä sijaitsi aivan kotiani vastapäätä. Sen hoitajiksi tuli Melkon pariskunta, Anton ja Lyyli.…