Kategoria: Lukijoilta

Onko Värtsilää hellitty?

Tällaiseen mielenkiintoiseen kysymykseen huipentuu nimimerkki Ilmarin kirjoitus, jossa hän pohtii Värtsilän sodan jälkeistä historiaa ja hieman nykypäivääkin. Kysymyksellään hän viittaa mm. kuntaliitokseen Tohmajärven kanssa ja sen jälkiseuraamuksiin. Joko tästäkin värtsiläisiä hieman jakaneesta asiasta olisi aika keskustella? EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Kun ollaan…

Share

Ruutipyssy

Olette varmaan kuulleet henkilöstä, joka auton avaimen löydettyään totesi, että ei puutu enää kuin auto. Minulle kävi pojankoltiaisena vähän samaan tapaan. Löysin käyttämättömän pienoiskiväärin panoksen. Sellaisen 22 -kaliiberisen, täyspitkän. Ei tarvita enää kuin ase, niin kovapanosammunnan voi suorittaa. Suunnitelmat olivat…

Share

Kalajuttuja

Olen onnellinen siitä, että sain lapsuudessa viettää aikaa soutumiehenä ukilleni niin Jänisjoella kuin Sääperilläkin. Joskus nämä retket olivat tosin koettelemuksia, ukki oli kovin vaativa eikä voimasanoja välillä säästelty kun en voimakkaassa virrassa aina saanut venettä paikallaan pysymään. Monet keväät sain…

Share

Lintulan pellava

Vanhimman poikani Petrin vanhin tytär Mesi sai ylioppilaslahjaksi pellavaliinan, johon liittyy tiettyjä muistoja. Lintulaan oli majoitettu talvisodan aikana hevoskomppania. Jatkosodan alettua pihapiiriin sijoitettiin autokomppania, jonka miehistö oli kotoisin Ilmajoelta. Komppania aikoi ottaa käyttöön talon vieressä olleen pellavapellon. Kustaava Karvonen, lempeä…

Share

Rotanhäntäviila

Varoitan heti alussa, ettei tämä tarina sovi heikkohermoisille. Tulin kuitenkin maininneeksi rotanhäntäviilan kommentoidessani Värtsin kertomusta Saparoveitsi, joten kerron oman lapsuudenkokemukseni. Vaikka kotieläimet olivat rakkaita, tuli joskus eteen sellainenkin päivä, että eläin oli lopetettava. Karjamme laidunsi metsälaitumella. Nuori hieho ei palannut…

Share

Avoin kirje Lealta

Omalta osaltani kehittäminen Itähuolinnassa on päättynyt ja olen siirtynyt ”rivityöläiseksi” 18 työntäyteisen vuoden jälkeen. Monien asiakkailtani ja ystäviltäni tulleiden yhteydenottojen jälkeen ajattelin, että tavoitan ainakin osan entisistä asiakkaistani parhaiten näin verkkolehden kautta, kun siihen on mahdollisuus. ”Oman kylän tyttönä” moni…

Share

Saparoveitsi

Tapahtumapaikkana on Patsolan vaaran mummola, Karvinen. Eletään ilmeisesti vuoden 1955 loppukesää. Ilmassa väreilee jännitystä. Sika lahdataan tänään. Navetan luona on puukkoa, veistä, kirvestä, kuumaa vettä, puhtaita astioita ja keitettyjä riepuja. Make-eno touhuaa nuorena isäntänä etummaisena, muut olemme apujoukkoina. Nyt se…

Share

Oppikoulun vuodet

Värtsilässä v. 1907 aloittanut oppikoulu on vaihtanut sekä kotipaikkaa että nimeä useasti: Värtsilän Suomalainen Reaaliyhteiskoulu 1907 – 1915 Värtsilän yhteiskoulu 1915 – 1931 Värtsilän keskikoulu 1931 – 1940, 1943 – 1944 Joensuun keskikoulu 1944 – 1958 Pielisensuun yhteislyseo 1958 –…

Share

Venäjän opetus

Värtsilän Suomalainen Reaaliyhteiskoulu aloitti vuonna 1907 Nuorisoseuran talossa ja muutti 29.9.1908 omaan taloonsa. 7.8.1908 vahvistettu opetussuunnitelma kielten opetuksen osalta on mielenkiintoinen, erityisesti venäjänkielen suhteessa muihin kieliin. Taulukossa tuntia viikossa. Oppiaine I lk II lk III lk IV lk V lk…

Share

Airolan huvilalla rikas historia

Airolan huvilaksi nimetyllä rakennuksella on monenlaisten tapahtumien menneisyys. Alunperin värtsiläinen henkilö, Näätänen on rakennuttanut hirsitalon, jossa tupa ja leivinuuni. Vuosilukua ei ole tiedossamme. Näätänen myi tämän tuvan lääkäri Airolalle. Rakennusta laajennettiin ns. huvilaksi, jossa yläkerta, kammari ja veranta. Yläkerran kierreportaat…

Share

Remmiapelia

Aurinkoisella keväthangella hiihdellessäni muistui mieleen isän onkivapojen katkeaminen. Sakari H kertoi tarinassaan Alen mökki, kuinka hän pamautti isänsä suksilla Alen mökin seinään. Kerron tässä heinäkuisesta sunnuntaipäivästä 1949. Isä oli aamuvarhaisella lähdössä ongelle ja jätti kaksi onkivapaansa portaan viereen pihamaalle ja…

Share

Hevosenkenkiä

Pellon pientareelta, osa 3 Sanotaan että hevosenkengän löytäminen tuo onnea. Näin ollen minun pitäisi olla hyvin onnekas, sillä olen löytänyt kesämökkimme tontilta lukuisan määrän noita taikakaluja. Tarinan edetessä selviää, mistä tämä johtuu, mutta aivan ensimmäiseksi kerron pari tapausta varhaislapsuudestani. Hevoskuiskaaja…

Share

Alen mökki

Tuli mainituksi Hynysen Alen mökki Sääperin rannalla toisena järven rannan tasakattoisista Airolan huvilan lisäksi. Tästä Alen mökistä on käytettävissäni laadultaan surkea valokuva, jonka lähetän ohessa. Kuvasta selviää tämän pienehkön mökin päädyn muoto. Pohjaltaan rakennus oli kutakuinkin neliön muotoinen. Kuvassa oikealla,…

Share

Suuritassuisia

Terveiset taas täältä metsistä! Toissayönä liikkui suuritassuisia elukoita tien yli, toinen jopa tepasteli tiellä satakunta metriä. Oiskohan ollut helpompi liikkua, näytti käyvän kulkusuuntaan sopivasti. Jälkien väliä oli kuitenkin noin 1,5 kilometriä. En arvannut heti katsoa tarkemmin, olivatko molemmat ilveksiä. Lumi…

Share

Airolan huvila?

Jänisjoen pohjoispuoleisessa ja Haponojan idänpuoleisessa kulmauksessa oli aikoinaan ns. Airolan huvila. Liekö ollut sillä parhaimmat käyttöaikansa jo ennen 1950-lukua, koska ainakin 50/60-lukujen vaihteessa pihapiiri vaikutti täysin hiljentyneeltä. Tasakattoinen kaksikerroksinen, muistaakseni lautaverhottu ja maalaamaton kookas rakennus, jonka arkkitehtuuri poikkesi selkeästi muusta…

Share

Feliks Esaias

Kaikkien tunteman Esa Pakarisen (1911-1989) syntymästä tuli helmikuun alkupuolella kuluneeksi sata vuotta. Merkkivuotta on muistettu eri puolilla maata. Tänään sunnuntaina on konsertti Joensuussa. ”Olen syntynyt Rääkkylässä, Pitkälän talon nokisessa savusaunassa. Äitini oli piikana samaisessa talossa”, kertoo Esa itse Maarit Niiniluodon…

Share

Raunioita ja rakentamista

Nyt on vuosi 2006, elokuu. Rajamuodollisuuksista ihme kyllä selvisimme joustavasti, ei tarvinnut kauan odottaa. Tälläkin kertaa oli mukana ensikertalaisia, joille riitti ihmettelemistä. Öljymäellä kahvittelun jälkeen suunnattiin kohti Värtsilän keskustaa. On se vain niin, että käytpä siellä vaikka kuinka monta kertaa…

Share

Ruusut ja iglu

Hei vaan !!Terveiset täältä ”korvesta”. Laitan ruusut Naistenpäivän kunniaksi. Tässä myös ympärivuoden asukkien ihan oikea iglu tuosta puolen kilometrin päästä. Taitaa olla niitä harvoja naapureita. Tommosessa pesässä oli hyvä ja lämmin varmaankin asustella pahimman pakkasjakson yli. Siinä ois kuvat johonkin…

Share

Värtsiläiset evakossa

Osa 1: Nurmo Olin viime kesänä Joensuun maakunta-arkistossa etsimässä pälkjärveläisten evakkoaikaan liittyvää aineistoa. Kuopion lääninhallituksen konttorin II arkiston sarjaan II 9 kuuluvasta Siirtoväen huoltoasiain esittelijän arkistosta löysin Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin komentajalle osoitetun kirjeen, joka oli päivätty Joensuussa 10.10.1944. Kirjeen lähettäjä oli…

Share

Ensin on idea

Värtsilän kylällä on runsaasti ideanikkareita. Joskus aatokset hipovat pilviä, toisinaan ovat hiukan realistisempia. Entisen kunnanviraston vuokraus kuuluu varmaan ensin mainittuun ryhmään. Veijo Tuunanen ainakin ampuu kovilla värtsiläläisten haaveet alas. Kun seuraa näitä ”hulluja” haaveita, huomaa muutamia yhtäläisyyksiä. Jotta idea toteutuisi,…

Share

Onko Toivoa?

Kakkulainen sotalapsi Toivo Parviainen, missä olet nyt? Laitoit minulle kasvinkumppanillesi oheisen Ruotsissa otetun syntymäpäiväkuvan komeine kakkuineen ja lahjoineen. Vuosi lienee 1945. Kuvan takana lukee : Toivo och presenterna. Paavo Immonen Olarista

Share

Rajavyöhykkeellä

Vuoteen 2005 mennessä Värtsiläisten Seuran jäsenet olivat käyneet yli 20 kertaa kurkkaamassa entisiä kotimaisemia. Aina sinne kuitenkin paloi mieli uudelleen. Tällä kertaa oli tavallista jännittävämpi reissu: päästiin rajavyöhykkeen portin taakse. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Pian oltiin Venäjän puolella. Tällä kertaa kovin verkkaisesti veti…

Share

Eka retki Laatokalle

Nokka ylitti valtakunnan rajan. Autoni perässä oli kesälahtelaisen venemestarin kuusimetrinen puuvene. Olin menossa ensi kertaa Laatokalle. Olin odottanut tätä kauan, lukenut kirjoja, haaveillut vuosikausia, valmistautunut kohtaamaan jotain ennen kokematonta. Oli jo syyskuun alku, tarkka päivä oli 4.9.2000. Laskin veneen veteen…

Share

Hääkutsu

Esi-isäni ovat olleet useamman sukupolven ajan Pälkjärvellä Alahovin kartanon torppareina. Tutkiessani sukuni vaiheita, Kansallisarkistossa säilytettävä Alahovin arkisto on ollut minulle varsinainen aarreaitta ja avain menneisyyteen. Alahovi ja Värtsilä liittyvät myös vahvoin sitein toisiinsa. Kenraalimajuri Erik von Fieandt’in (1807-1888) ainoa tytär…

Share

Skypetystä ja muuta viestintää

Värtsilässä ja Tohmajärvellä oli 1980-luvun puolivälissä rotaryklubin kanadalainen vaihto-oppilas Bruce Howes eli Bruke, millä nimellä hänet täällä tunnetaan. Jos muistatte niin paikallislehti julkaisi jonkin aikaa sitten Brukesta pienen jutunkin. Tuon lehtijutun taustalla oli tapahtuma, jossa suomalaiset matkailijat yllätyksekseen saivat Kanadassa…

Share

Hautausmaalla hiljennytään

Lukiessani Erkki Lintusen tunnelmallista ”Kynttilänpäivänä” kirjoitusta tuli mieleeni Vanhan Värtsilän hautausmaat ja omaisemme siellä. Jokakeväisillä retkillämme Vanhassa Värtsilässä ovat kohteinamme olleet myös molemmat hautausmaat, sekä vanha että uusi. Vanhalla löytyy vielä pystyssä joitakin hautamuistomerkkejä, kuten Arppen ja Karstenin kivipaadet, muistojamme…

Share

Kalevalan laulumailla

Haikolan kylä sijaitsee Kepajoen vesistöön kuuluvan Kotijärven saaressa noin 40 kilometrin päässä Uhtualta. Kylä on Kalevalan piirin vanhoista kylistä kaikkein parhaiten säilynyt kokonaisuus. Kylän aikaisempi nimi on ollut Jouhkola, sillä kylän ensimmäinen asukas Jouhko oli Suomessakin tunnetun Karjalan kansalliskirjailijan Ortjo…

Share

Talvista hurmaa

Norjan hiihdot innosti minuakin etsimään paikallisia hiihtäjiä. Näyttihän noita laduilla jo olevan aika paljon. Värtsilässä hiihdetään ja on hiihdetty. Sehän on mukava harrastus, jos pysyy suksilla. Minulle on tehty oma baana talon ympärille, jota kävelen sauvojen kanssa. Ukkokin on jo…

Share

Juuret Kenraalinkylässä

Kertoilen tässä vähän omista sukujuuristani. Isäni puolelta ne ovat jo 1850-luvulta alkaen Kaustajärveltä, jossa siskossarjat kasvoivat ja tietoni mukaan ottivat kantaa kylän asioihin sekä oman kunnan kehitykseen laajemmaltikin. Äitini on taas syntyisin Soanlahdelta Saarivaaran kylästä, jonne suku oli muuttanut jo…

Share