Aurinkoinen, paiste päivän neiti Kevääseen ihastui. Kohta kosimaan kävikin. Suostui sulo neitokainen. Siitä rouvaksi rupesi, nimi neien Kesäks kääntyi. Uusi polvi ponnistihe lämmön, suven liitoksesta. Kesä kersoja keräsi: pesihinsä piipittäjät, koloihinsa ketun pojat, mäyrän pennut mäkitörmään, hirven vasat vailla...
Lue lisää »
Maalis maata näyttää, toivein mielen täyttää: Kohta saadaan mahlaa, mettä, venhe mielii sulaa vettä. Viheriän helman heittää neiti kevät, puut se peittää. Tuoksuu pihka petäjästä, kulkijalla riemu tästä. Tuomipuusta toinen tuoksu, ilon soittaa puron juoksu. Jalka etsii tyhjää tilaa,...
Lue lisää »
Tuli tuolta Tuhkalasta hiillokselta huomaamatta mies pieni, pukinsorkka, sarvet somasti sojossa otsaluusta oienneena. Katselevi kiilusilmin, miten maailma makaapi, kuinka kulkee ihmismieli, aatokset ajassa tässä. Haluaisi haltuhunsa sekä miehet että naiset, kelpaisivat kakaratkin. Keksii keinon, kivan konstin. Pistää pyyntiin pyydyksensä...
Lue lisää »
Pajut kukkivat jo aamu-usvaisella talvipellolla. Nyt tiedän: pakkanen ei jäätänyt sydäntäsi.
Lue lisää »
Pilvet purjeina tuulen mastoissa kuljettaa meri suolainen alla purttani keinuttaa. En sinua löytänyt lauluista seireenien en rannoilta maailman muiden merien. Missä näen kaislain rantaan kasvavan siellä tiedän sinun minua odottavan. Yhä tuttua tulijaa ruorissa kaipaavan tuuliin väsyneet purjeensa laskevan....
Lue lisää »
Kuva: Irene Lämpöä huokuu pellot, jäät, usvan nyt nousevan näät. Sadun hohdetta maisemaan valaa, sitä katsoa mieleni halaa.
Lue lisää »
Värtsiläisten Seuran jouluaterialla Anneli Simonen esitti sisarensa Sinikka Tappuran kirjoittaman Mummoräpin. Muutamat Värtsin lukijat ovat kyselleet saisiko räpin luettavaksi Värtsiin. Annelin luvalla teksti julkaistaan tässä. Mummoräppi Oon eläkemummo kuuskytä plussa. Rauhassa tahtoisin elellä mutta viisaat ne huutaa osallistu jotta...
Lue lisää »
Koppasinpa komerosta hyllyltäni hyppysiini pyyhkeet puhtoiset pitohon. Vähän oli väljähtyneet värit vanhoissa vaatteissa, kovin kulunut kangaskin, melkein harsoksi haihtunut. “Muistatko sie, ukko-kulta, mistä moiset meille matkas?” Siitä aikaa on kulunut viisi jo vuosikymmentä. Seisoi neito nuori, norja valkoisissa vaattehissa,...
Lue lisää »
ennen kun isä oli nuori mies lähti tammikuussa savottahommiin laittoi parireen kuntoon hevoselle heiniä säkkiin reppuun äiti laittoi evästä ja kahvia termokseen savotasta isä palasi pimeän aikaan joskus oli repussa jotain makeaa lapsille joskus pelkkä makkaran pätkä yön selkään...
Lue lisää »
aamulla isä valjasti Ilon kirkkoreen eteen laittoi aisakellon juhlakulkusen siskon ja veljen välissä isä kuskipukilla hirventaljan päällä koko perhe ryijy peittona lumi pöllysi kun ajettiin pimeässä valoja ikkunoissa punaisia pahvitähtiä rovasti puhuu joulun sanomasta nukahdan välillä havahdun kun papin...
Lue lisää »