Mitä tarkoittaa Kausta, joka on kirjoitettu tutun järvemme nimeen. Kausta on reen sivupuu. Se on reen jalasta ja koria yhdistävien tukipuiden eli ketaroiden eli kaplasten yläpäitä yhdistävä jalaksen suuntainen sivupuu. Muoniossa on Kausta-niminen rakennuspuusepän asennustöitä harjoittava yritys. Liettuassa Kausta- niminen,…
Tekijä: Erkki Lintunen
Emmauksessa
2. pääsiäispäivä jää usein 1. pääsiäispäivän varjoon. Se on ikään kuin lisuke, jatke, jäähdyttelypäivä. Jos tai kun näin on, se on vahinko, sillä 2. pääsiäispäivän evankeliumin kertomus siirtää historiaan jääneen kärsimyksen ja ylösnousemuksen pääsiäisen kirkon aikaan, kirkkovuoteen, juuri nyt elettävään…
Usko on draamaa
Kristillisen uskon tai elämänkatsomuksen avainsana on lihaksi tuleminen. Siitä kertoo Johanneksen evankeliumin alku: Sana tuli lihaksi. Jotta tämä evankeliumin aloitus saisi vuodesta toiseen, ajasta aikaan, yhä uudelleen ja uudelleen esille tulonsa, tarvitaan kirkkovuosi. Adventin aika on odotusta ja valmistautumista kohtaamaan…
Lehtilainaamo kylätalolle
Minulle tulee kolme kertaa vuodessa erinomaisen tasokas lehti, jonka nimi on SUOLA. Lehti saapuu jokaiselle Kotimaa-lehden kestotilaajalle. Lueskelin juuri Suolaa ja sain idean, että toimitan ko. lehden tämän vuoden julkaistut numerot Värtsilän kylätalolle luettavaksi ja lainattaviksi. Lehdet ovat kalliita, mutta…
Värtsilä nousuun Niiralan avulla
Seuraavan valtuustokauden aikana on Tohmajärven kunnanhallinnossa otettava keskiöön Niiralan kehittäminen. Rajanylitysseudun kaavoitus on toteutettava niin, että siellä jo toimivat yritykset ovat pääkulkuväylän välittömässä läheisyydessä. Niiralassa työssä käyville on kaavoitettava houkuttelevia asuntotontteja. Jänisjoen rantamat on otettava tällöin suunnittelussa huomioon. Kunnan on…
Kuntaliitoksista
Olipa minulle uutinen, että Keskustan Värtsilän paikallisyhdistys on 23.3. järjestämässä keskustelutilaisuuden kuntaliitosasiasta! Siksi kirjoitan nyt tässä näkemykseni aiotusta uudistuksesta (muutoksesta). Mielestäni suhteellisen pienehköt kunnat puoltavat paikkaansa, mutta maakuntien muokkaamiseen ja tehtävien määrittelyyn pitäisi kiinnittää huomiota. Sellaiset tehtävät, joita kunnat eivät…
Kirkon kynttilät
Ensi sunnuntaina on kirkkovuodessamme kynttilänpäivä. Luterilainen kirkkomme voisi palauttaa kynttilänpäivän messuun kauniin perinteen. Messun jossain kohdassa voitaisiin siunata edessä olevan vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Tapa antaisi kynttilän symboliselle käytölle syvällistä hengellistä sisältöä. Kirkkoon istuutuva seurakuntalainen katselisi alttarille sytytettyjä kynttilöitä…
Värtsilässä toimi sahoja
Värtsilän kasvun ja kehityksen alkuvaiheissa 1800-luvun alkupuolella oli sahateollisuudella tärkeä merkitys, vaikka se olosuhteiden pakosta vaihtuikin rautateollisuudeksi. Olemme saaneet lukea ansiokkaita ja mielenkiintoisia kirjoituksia kuvineen Uuden-Värtsilän synnystä ja kuihtumisesta. Sahateollisuudenkin värtsiläinen historia voisi olla kiinnostava. Minä muistan siitä jonkin verran…
Ristiäisistä
Kastetilaisuutta nimitetään usein myös ristiäisiksi. Professori Martti Parvio selitti aikoinaan teologian ylioppilaille, että nimitys on syntynyt aikana, jolloin seurakunnat olivat laajoja. Papit eivät hevoskyydillä ennättäneet usein käymään reuna-alueilla, vaikka sinne syntyikin lapsia. Kylissä suoritettiin kuitenkin kasteita. Kun sitten pappi tuli…
Ideat esiin
Verkkovärtsissä voisi toimia ideapankki, jossa tuotaisiin itsekunkin mietintämyssyyn ajatuksia paikkakunnan kaikinpuoliseksi kehittymiseksi. Seuraavassa yksi idea, joka on muhinut mielessäni vuosia, aikoja ennenkuin laadittiin direktiivi Karjalan piirakasta. Idean juuret ovat kaukana menneisyydessä. Kun asuin muutaman vuoden Joutsenossa sikäläisen Piirakkapirtin naapurissa, moitiskelin…
Kirkkojen historiaa
Värtsilän ensimmäisen kirkon rakensi rautatehdas. Kirkko vihittiin pyhäinpäivänä 1867. Tehdasseurakunta kuului Tohmajärven seurakuntaan itsenäistyen v. 1909. Kirkko oli tämän jälkeen Värtsilän seurakunnan, kunnes se paloi Värtsilän takaisin valtauksessa 10.7.1941. Seurakunnan evakkoaikana ja jatkosodan aikana kokoonnuttiin jumalanpalveluksiin Uudenkylän maamiesseuran talossa 16.11.1941…
Autopaperit
Olen monta kertaa tyrinyt Venäjän tullissa, kun ruksi on osunut väärään kohtaan. Venäjänkielen taito kun ei ole kovin hääppönen. Verkkovärtsistä löysin sitten nettiosoitteen, josta voi tulostaa suomenkielisen lomakkeen. Maanantaiaamuna klo 5 läksin kokeilemaan, onnistuuko rajan ylitys suomenkielellä. Olin varannut ylimääräistä…
Lintutornin polulta
Pitkästä aikaa kävelin – tai oikeastaan kahlasin – Sääperin lintutornille. Heinää oli melkein partaan asti. Osa nokkosia. Muutaman päivän kuluttua pöllyää ohdakkeen siemeniä pelloille. Muistelin, että joskus vallin päällä kulkeva polku oli niitetty. Mutta nyt se oli varsinkin lapsille lähes…
Tämän päivän helluntai
Helluntain juhla-aihe jää liiaksi kauas historiaan. On tietysti tärkeää, että kuunnellaan Apostolien tekojen kertomusta ensimmäisestä helluntaista. Mutta entä tämä päivä, meidän aikamme? Miten Pyhä Henki toimii nyt keskellämme? Vastaus on korkeahenkisille epäilyttävä, mutta meille tavallisille tallaajille lohdullinen. Pyhä Henki toimii,…
Helamessu
Viime lauantaina kävin Ilmajoella hautaamassa anoppini. Sieltä jatkoin matkaa Lappeenrannan kyljessä sijaitsevalle Lemille, jossa sunnuntaina oli juhlapäivä. Ensin kokoonnuttiin Euroopan arvokkaimpiin kuuluvaan puukirkkoon klo 10. Kirkko täyttyi messuun saapuneista. Klo 15 alkoi Etelä-Karjalan kirkkomusiikkipiirin laulujuhla, jonka yhteydessä Lemin kirkkokuoro vietti…
Puita kaatui
Tohmajärven kunta kaatoi Kaustajärven hautausmaan laidalta puita tänään maanantaina ja siten teki lisätilaa. Nyt seurakunta voi poistaa kannot ja tasoittaa maata. Enää ei tarvitse parkkeerata autoja tien reunalle. Puiden kaataminen osui sopivaan aikaan, kun kunta muutenkin tekee hatausmaan läheisyydessä savottaa.…
Kirje hallitukselle
Pienten sateiden välissä ja aikanakin haravat suihkivat ja kottikärry hyrräsi Kaustajärven hautausmaalla keskiviikkona. Tarvittiin kuitenkin paikallisen asukin kärry lainaksi, kun seurakunnan väline oli hävinnyt. Siistiä tuli ja rattoisaa oli. Kyllä talkoot ovat hyvä perinne tai niinkuin pohojalaaset sanovat: kökkä. Tilaisuudessa…
Kausta kutsuu
Keskiviikkona 25.5. klo 9 alkaen kokoonnutaan Kaustajärven hautausmaalle paikkoja siistimään. Mukaan oma harava. Myös raivaussahalle on töitä. Talkoiden yhteydessä keskustellaan parkkialueen laajentamisesta. Alue kuuluu kuntaliitoksen jälkeen Tohmajärven kunnalle, joka on äskettäin tehnyt vieressä savottaa, mutta on aiempien toivomusten vastaisesti jättänyt…
Valinnan vaikea ymmärtäminen
Kirkon ajattelua on kautta aikojen vaikeuttanut kysymys valinnasta. Onko Jumala ennalta valinnut jotkut seuraajikseen ja pelastukseen? Vai onko ihmisellä vapaa tahto alkaa uskoa tai olla uskomatta. Ennalta määräämisen oppia nimitetään predestinaatioksi. Se on hyvin ahdistava oppi. Toisaalta taas sellainen mielipide,…
Ihanaa, leijonat, ihanaa
Olen mykkänä onnesta! Otsake olkoon juttuni sisältö! Ihanaa!!! Hä, hää…ruotsi (pienellä R:llä) kaatui. ”Vellihousut”! Ihanaa! Ei tämä silti ole mikään ”jytky”. ”Heija Finland”!!! Toimittaja käänsi: ”Heilukoon Sverige”! klappar Erik Hoppsson
Lupaus
Kaatuneitten muistopäivän aattoiltana, ennen euroviisujen riehuntaa, TV 2 esitti elokuvan Lupaus. Iltapäivällä olin lukenut Karjalaisesta elokuvan arvioinnin: ”Tyyliltään vanhentunut ja persumaisen kansallismielinen…Lopputulos on suorastaan suloisen kömpelö.” Niinpä asennoiduin elokuvan katseluun ennakkoluuloisesti. Sitten minulla jäi tunti aikaa miettiä toimittajan mielipidettä, ennen…
Muistellaan
Minua kiinnostaisi muistelut seuraavista asioista: 1. Urheiluseurat: Uudenkylän Terä, Kaurilan Kisa ja Värtsilän Kisa 2. Pesäpallo-ottelut Kusti Löppösen pellolla sijainneella kentällä. Aarre Partanen voisi kertoa. 3. Uudenkylän Terän tanssilava 4..Kaurilan Kisan tanssilava 5..Laulukilpailut Kaurilan lavalla, kun Katri Helena voitti ne…
Lapsuuden autot
Jokin aika sitten Värtsissä kerrottiin Kahelinin autosta ja poikien askartelemista puisista autoista. Kuvan auton sain enoltani Pentti Väänäseltä, joka muisteli, että sen oli tehnyt joku puuseppä Värtsilässä ennen sotia Pentin nuoremmalle veljelle Laurille. Auto on syntynyt 1930-luvulla ennen sotia ja…
Ilo, valo, juhla
Noilla sanoilla kuvasi Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra radiohaastattelussa pääsiäistä. Luterilainen kirkkomme on kilvoitellut pari vuosikymmentä samaan pääsiäistunnelmaan. Minun liturginen tietämykseni heräsi jo vähän aikaisemmin. Ollessani Hämeenlinnan nuorisopappina kieltäydyin palvelemasta pitkäperjantaina perinteen mukaiseen ehtoollisjumalanpalvelukseen. Samalla ihmettelin, että tuohon aikaan monissa seurakunnissa…
Kaksi palvelusta
Kiirastorstai on Pyhän Ehtoollisen asettamisen päivä. Perinteisesti kiirastorstain messussa on runsaasti väkeä. Ehtoolliselle polvistuvat ovat ymmärtäneet oikein aterian tarkoituksen: jokainen halukas saa tulla. Muistammehan, että Jeesus jakoi leivän ja viinin ensimmäisellä aterialla kavaltaja Juudakselle, kieltäjä Pietarille, epäilijä Tuomaalle sekä parhaita…
Palmu, paju ja virpo
Suomessa on ollut jo kauan tapana tuoda palmusunnuntaiksi kotiin pajunoksia. Meillä kun eivät palmut kasva, jotta niillä voisimme ilmentää Jeesuksen ratsastusta Jerusalemiin palmunoksilla koristeltua tietä. Kuitenkin suomenkielessä tämän sunnuntain nimi on palmusunnuntai. Venäjänkielessä päivän nimi on suomennettuna pajusunnuntai. Jo hyvin…
Lintulan pellava
Vanhimman poikani Petrin vanhin tytär Mesi sai ylioppilaslahjaksi pellavaliinan, johon liittyy tiettyjä muistoja. Lintulaan oli majoitettu talvisodan aikana hevoskomppania. Jatkosodan alettua pihapiiriin sijoitettiin autokomppania, jonka miehistö oli kotoisin Ilmajoelta. Komppania aikoi ottaa käyttöön talon vieressä olleen pellavapellon. Kustaava Karvonen, lempeä…
Lintulan historiaa
Osa 2 Navetta- ja liiterirakennuksen Jänisjoen puoleisessa päässä on vanha aitta, joka ennen oli pihan vastakkaisella reunalla sijainneen rakennuksen, myöskin joen puoleisessa päässä, Irtolan kaupan jatkeena. Aitta on rakennettu v. 1777, samana vuonna kuin körttijohtaja Paavo Ruotsalainen syntyi Pielavedellä, yhdessä…
Lintula ennen Sinilintua
Osa 1 Isäni Toivo Lintusen serkuilla oli ennen sotia tapana kokoontua silloin tällöin Lintulaan hauskaa pitämään. Keskushenkilö oli kuulemma ollut Helena-mummo, joka kuoli v. 1934. Serkuksia oli saapunut aina Sortavalasta saakka. Sotien jälkeen tuvassa kokoontuivat useat Värtsilän yhdistykset. Maija-äitini sai…
Oppikoulun vuodet
Värtsilässä v. 1907 aloittanut oppikoulu on vaihtanut sekä kotipaikkaa että nimeä useasti: Värtsilän Suomalainen Reaaliyhteiskoulu 1907 – 1915 Värtsilän yhteiskoulu 1915 – 1931 Värtsilän keskikoulu 1931 – 1940, 1943 – 1944 Joensuun keskikoulu 1944 – 1958 Pielisensuun yhteislyseo 1958 –…