Kirjoittajalta Hilkka Partanen

Haapsalun kylpyläretki 29.5.1999

Taisipa olla kohdallani ensi kertaa, kun lomabussimatka aloitettiin illalla kello 23.45. Päivä oli lauantai 29.5.1999, ja meitä joensuulaisia oli lähdössä 15 henkeä Viroon Haapsaluun kylpylämatkalle. Bussissa oli kaksi kuljettajaa, jotka jättivät kohteliaasti alkumatkasta esittäytymättä! Matkan varrella tuli mukaan Pärnun kylpylään…

Share

Värtsilän vaakuna ja ryijy

Vaakunakuviot: Alasin esiintyy Jokioisten, Noormarkun, Nurmon, Raution ja Värtsilän vaakunoissa Värtsilän kunnan vaakuna: Suunnitellut taiteilija Olof Eriksson vuonna 1958. Vaakunaselitys: Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska. Vaakuna-aihe: Viittaa vanhaan rautateollisuuteen. Suomen vaakunan on uudelleen piirtänyt 1978 Olof Eriksson. Vaakunan…

Share

Valoilmiöitä Joensuun taivaalla

Sattuipa penkomisieni tuloksena käteeni taas tällainen Karjalaisessa ollut juttu, julkaistu ehkä reilut 50 vuotta sitten. Sain luvan pojaltamme Heikiltä, nyt jo eläkkeellä olevalta VR:n mieheltä, tosin ”pitkin hampain”. Kuvat eivät ole mitenkään laadukkaita, itse ovat kuvanneet. Matolaatikoksi sitä kameraa, Kodakkia,…

Share

Matka Lappiin Ylläsjärvelle 11.10.1992

Aamulla jo kukonlaulun aikaan, 11.10.1992 kello 5.00 lähdimme me retkeläiset Karjalaisseurojen Pohjois-Karjalan piirin järjestämälle ruskamatkalle Lappiin, Ylläsjärvelle. Väkeä oli muun muassa Joensuusta, Outokummusta ja Liperistä. Matkaan oli ilmoittautunut tasan 30 henkeä ja kaikilla oli mukana sitä iloista karjalaista mieltä. Mikäpä…

Share

Värtsilän Ruukilla sarja suuronnettomuuksia 1800-luvulla

Tämä käteeni sattunut vanha lehtileike pitää sisällään Värtsilän rautaruukilla tapahtuneita suuronnettomuuksia. Iho meni kananlihalle lukiessani järkyttävää tekstiä. Tuohon aikaan ei liene ollut työturvallisuudesta paljon tietoakaan, niin kuin toimittaja Laurimokin toteaa. Tietokirjan mukaan Värtsilän rautatehdas on perustettu vuonna 1834. Tehtaan alkuaikoina…

Share

Länsi-Laatokan retki 22-24.7.1998

  Aamulla 22.7.1998 kello 7 kokoontui iloinen joukko värtsiläseuralaisia ja muitakin matkalaisia Joensuussa Koskikatu 1:een lähtemään Värtsiläisten seuran järjestämälle Länsi-Laatokan kierrokselle. Kamppeet autoon, Tähkäpään Teuvo auton rattiin, (on ollut mukanamme ennenkin, kiitokset vielä kerran turvallisesta kyydistä) ja niin lähdettiin köröttelemään…

Share

Värtsiläiset matkoilla; Sortavala v. 2005

Värtsiläisten Seuran matka Värtsilä – Sortavala 14.07.2005 Kesä on matkailun ja retkeilyn aikaa, niin kotimaassa kuin entisillä rajantakaisilla kotiseuduilla. Noin reilut 20 kertaa me Värtsiläisten seuralaisetkin olemme käyneet kurkkaamassa entisiä kotimaisemia valtakunnan rajan takana. Aina sinne kuitenkin mieli palaa uudelleen.…

Share

Värtsiläiset matkoilla; Sortavala – Valamo v. 1999

Värtsiläisten Seuran ja Tohmajärven Karjalaisten yhteinen matka Värtsilä – Sortavala – Valamo 18-19.7.1999 Oli varhainen sunnuntaiaamu 18.7.1999 kello 6.00, kun Värtsiläseuralaiset ynnä muut ystävät olivat lähdössä taas kerran kesämatkalle. Tällä kertaa kohteena oli vanha Värtsilä – Sortavala ja Valamon luostari.…

Share

Värtsilän historiaa: Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta

Tämä lehtileike löytyi Aarre Partasen lehtileikekokoelmasta. Jutun on kirjoittanut Kauko Juntunen, lehti sekä päivämäärä tuntemattomat. Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta Talvisota oli alkanut 30.11.39 syksyn kynnyksellä. Ensiksi jouduin Joensuuhun, josta määrättiin Savonlinnaan järjestelykeskukseen. Minun oli määräys mennä 14. divisioonan purkaus-, kuormaus-…

Share

Väinö Linnan Tuntematon sotilas

Hienona romaanina ja nyt jo kolmena kotimaisena elokuvana. Aikanaan, kirjana ilmestyttyään Tuntematon sotilas herätti valtavaa kohua, puolesta ja vastaan. Kirjallisuuskriitikko Toini Havu teilasi ”Tuntemattoman” sitten viimeisen päälle. Muuten tuli kiitosta. Nyt elokuvateattereissa esitetään järjestyksessä kolmas Tuntematon sotilas. Pelkästään kiitosta tämäkin…

Share

Värtsilän historiaa: Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana

Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana Tämä lehtileike kertoo talvisodan alkamisesta tkmiehen (lehtimiehen) kertomana. Löytynyt Värtsiläseuran arkistoista. Värtsiin lähettänyt Hilkka Partanen. (Tk. rintamakirjeenvaihtajalta) Iltapäivällä klo 17 alkoivat tykkimme suitsuttaa savua ja kuolemaa venäläisten keskuuteen Värtsilässä. Muutamaan tuntiin ei kuulunut muuta…

Share

Matkailua

”Pohjois-Karjalan karjalaisseurojen piirin naisjaoston järjestämä retki Ämmänsaareen kylpylä ”Kiannon kuohuun” 12-15.2.1990”. Varhainen maanantaiaamu 12.2.1990, Iloista väkeä eri karjalaisseuroista on odottamassa bussia Koskikatu 1:n kohdalla. Oppaamme Riitta Pirttijärvi VR:n matkapalvelusta on paikalla ja huolehtii, että kaikki mukaan ilmoittautuneet ovat saapuneet. Sitten…

Share

Matkoilla

Matkoilla – “Karjala-viikot m/s Kalypsolla” Muistiin merkitsi Hilkka Partanen esitettäväksi Joensuun Värtsilä-Seuran kokouksessa v. 1993. Mitä on olla karjalainen tänä päivänä Suomessa ja mitä tunnelmaa se meihin itse kuhunkin vielä luo, vaikka suurin osa kaunista Karjalaamme on tuolla rajan takana.…

Share

Sota-ajan lauluja sanoitti naisetkin

Sota-ajan lauluja sanoitti naisetkin Kirjoitus on julkaistu Pohjois-Karjala -sanomalehdessä 9.5.1997. Naispuolisia sanoittajia oli muun muassa Eine Laine, nimimerkki ”Ela”, tunnettu näyttelijättäremme. ”Eron kyyneleet” –valssi oli yksi hänen monista hienoista sanoituksistaan. Kerttu Mustonen, nurmeslainen sanaseppo, lahjakas viulistikin, teki kolmatta sataa sanoitusta…

Share

Vuode ratkaisee unen laadun

Vuode ratkaisee unen laadun Kirjoitus on julkaistu 8.11.2001 Pohjois-Karjala –lehden numerossa 45. ”Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, niin nukkumatti nousee ja ovehen hiljaa lyö. On sillä uniset tossut ja niillä se sipsuttaa, se hiipii ovesta sisään…

Share

Seppä

Juokse sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma ja taival on pitkänlainen. Eihän se tyttö minun kyytiini tullut, kun olen poika hurjanlainen. Hummani hei, hummani hei, huputiti hummani hei.” Komea suomalainen kansansävelmä, johon Tapio Rautavaara teki mielestäni onnistuneen sanoituksen.…

Share

Koulunkäyntiä 30-luvulla ja talvisodan aikaisia koululaisen tunnelmia

Kirjoitus on osa puheesta mikä esitettiin Kanervalan koulun itsenäisyysjuhlassa perjantaina 4.12.1992. Hyvät koululaiset! Tällä kuluvalla viikolla 6.12.1992, juhlitaan kotoisen Suomemme 75:ttä itsenäisyyden vuotta. Kuluva vuosi on ollut taloudellisesti vaikea. Paljon työttömyyttä. Elintason lasku tunnetaan jo monessa perheessä kipeästi. Sana LAMA…

Share

Pikkujuttua Värtsilästä

Tämän jutun on kirjoittanut isäni Yrjö Vänttinen ehkä vuonna 1937 Värtsilän työväen näyttämön toiminnasta valtakunnallisesti ilmestyneeseen Teatterilehteen. Näyttäisi olevan vuorossa toinen kirjoitus. Isäni kertoo esimerkiksi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -näytelmän suuresta suosiosta. Laitanpa tähän jonkun kuvan todisteeksi. Pelkästään veljesten touhuista…

Share

Joensuun kaupungin- ja sotateatterin vaiheet tuovat mieleen monia muistoja

Joensuun kaupunki perustettiin Venäjän keisari Nikolai ensimmäisen armollisella asetuksella marraskuun 29. päivänä 1848. Asukkaita Joensuussa oli tuolloin noin 600. Reilut 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1859, on aikakirjoihin merkitty Joensuussa pidetyksi ensimmäinen suomenkielinen teatteriesitys, Pietari Hannikaisen ”Silmänkääntäjä”, rouvasväen yhdistyksen hyväksi. Teatteriesitykset…

Share

”Näin yhä vuosien takaa, sun tenhos onnea jakaa”

Rikosetsivä Karl Malmstenin ja vaimonsa Eugenien (os. Petroff)  perheeseen Helsingissä syntyi 27.6.1902 pokalapsi, joka sai nimen Georg.  Äidin suku oli venäläistä alkuperää ja sieltä Georg –poika ammensi musikaalisuutensa. Äidillä oli kirkas sopraanoääni ja hän lauloi melkein aina. Suomenlinnan varuskunnassa eräällä…

Share

Harmony Sisters

  Arkistoni uumenista (kirjoitus 9.12. 1988) löysin tämän juttuni Kotkalaisista Valtosen sisaruksista, Raija, Veera ja Maire, upeista laulavista kulttuurilähettiläistämme. Nykyajan ihmisille saattavat olla tuntematon käsite, mutta meille sota-ajan kokeneille he tekivät uskomattoman hienoa musiikkia. Alkuperäiset levytykset olivat vuonna 1938, 1939…

Share

Muistoja jatkosodan Värtsilästä

Löysin taas arkistoistani mielestäni mielenkiintoisen lehtileikkeen jatkosodan ajalta. Kirjoittaja on Jouko Parviainen, Kakun poikia. Soitin hänelle etelä-suomeen, että tämmöisen löysin ja että saako julkaista uudelleen? Lupa tuli ja tässäpä silloisen kolmetoistavuotiaan pojan muistelot teille Värtsiin luettavaksi  

Share

Laulu lentäjälle

Suomi 100 vuotta Totuuden nimessä, näinhän se on! Taidetaanpa juhlia kotimaatamme monin eri tavoin, pitkin vuotta. Ulkomaita myöten on tullut runsaasti onnitteluja. Sotiemme ajat on nostettu vahvasti esille niin sanallisesti kuin musiikillakin. Tässä tulee mukana mielestäni tunteisiin vetoava Laulu lentäjälle.…

Share

Kulttuuria vanhan Värtsilän aikaan

  Värtsilän kulttuurielämä oli jo 1920-luvulla varsin vireää. Useilla järjestöillä ja yhdistyksillä oli monipuolista toimintaa. Oli laulukuoroa, soittokuntaa, näytelmäkerhoja ja niin edelleen. Kulttuuria siis harrastettiin, mutta sitä myös tehtiin. Kulttuurin tekijöistä kirjalliselta saralta ei tiedossani ole varsinaisesti kuin kaksi nimeä.…

Share

Posti kulkee ja Kusti polkee

Kulunut vanha sanonta, kuitenkin jollakin tavoin vielä nykyisinkin voimassa olevaa tekstiä. Palvelu pelaa postin kohdalla vielä kohtalaisesti, vaikka purnaustakin kuullaan. Päivänä muutamana sain ilokseni Järvenpäästä kirjeen, jossa oli valokuvia vanhasta Värtsilästä. Kirjeen lähettäjä oli Kari Haglund. Karin äiti oli edesmennyt…

Share

Runoilija kotikulmilta, koulupojat sotatiellä

Helmikuu helistää, sanottiin ennen vanhaan. Lieneekö tuo tarkoittanut vaikkapa pakkanen paukkuu, mene tiedä. Niitä paukkupakkasia ei ole täällä Pohjois-Karjalassa pahemmin tuntunut eikä kuulunutkaan, onneksi. Siitä sitä koht sillään kevättä kohti käännytään. Pian alkaa vaalikuumekin nousta, kun eteen tulevat kunnallisvaalit. Mietittävää…

Share

Kalle Viherpuuta muistellen

  Joitakin aikoja sitten luin Värtsistä mielenkiintoisen, naishenkilön lähettämän pienen kirjoituksen, joka koski Malmin hautausmaalla olevaa Kalle Viherpuun uutta muistokiveä. Jäi silloin panematta muistiin lähettäjän nimi ja aika. Asia jäi kaivamaan mieltäni ja niinpä sitten ryhdyin tuumasta toimeen kyselemään sieltä…

Share

Ätsshii, terveyveks!

Näin se vaan tuo jokasyksyinen flunssan poikanen yrittää kysyä yösijaa. Pärskeitä kuuluu kaupungilla liikkuessa tämän tästä. Onneksi on keksitty nämä flunssarokotukset. Taitaa olla ihan itsestä kiinni, tuleeko homma hoidettua. Meille vanhuksille käydään kotona piikki pistämässä, hienoa palvelua kaupungin terveydenhuollon puolelta.…

Share

Puutarhailoa

  Jospa nyt tällä kertaa olisi Hilkan vuoro tehdä kuvakavalkaadia vaikkapa entiseltä kotipihalta Matarakadulta.Tasan 50 vuotta ehdittiin siellä asua kunnes tuli aika muuttaa palvelujen lähelle keskustaan.Vanhin poikamme Hannu perheineen jatkaa entisellä kotipaikalla. Silloin alkuun Matarakatu oli melkeinpä kinttupolku. Komea metsikkö…

Share

Do re mi fa …

  Lämmin kiitos Alpo Aatokselle, hyvälle kuorokaverilleni komeasta kuvakavalkadista Värtsissä, ja tietenkin tanskalaisesta tutusta kesälaulusta. Nyt jo kellastuneesta Sinkosen laulukirjasta se heti löytyi. Kesälaulu johdatteli minut taas omaan kouluaikaan vanhassa Värtsilässä juuri ennen sotia, ja opettajaani Lydia Nylundiin, joka taisi…

Share