Kirjoittajalta Hilkka Partanen

Värtsiläiset matkoilla

Värtsiläisten Seuran ja Tohmajärven Karjalaisten yhteinen matka Värtsilä – Sortavala – Valamo 18-19.7.1999 Oli varhainen sunnuntaiaamu 18.7.1999 kello 6.00, kun Värtsiläseuralaiset ynnä muut ystävät olivat lähdössä taas kerran kesämatkalle. Tällä kertaa kohteena oli vanha Värtsilä – Sortavala ja Valamon luostari.…

Share

Värtsilän historiaa: Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta

Tämä lehtileike löytyi Aarre Partasen lehtileikekokoelmasta. Jutun on kirjoittanut Kauko Juntunen, lehti sekä päivämäärä tuntemattomat. Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta Talvisota oli alkanut 30.11.39 syksyn kynnyksellä. Ensiksi jouduin Joensuuhun, josta määrättiin Savonlinnaan järjestelykeskukseen. Minun oli määräys mennä 14. divisioonan purkaus-, kuormaus-…

Share

Väinö Linnan Tuntematon sotilas

Hienona romaanina ja nyt jo kolmena kotimaisena elokuvana. Aikanaan, kirjana ilmestyttyään Tuntematon sotilas herätti valtavaa kohua, puolesta ja vastaan. Kirjallisuuskriitikko Toini Havu teilasi ”Tuntemattoman” sitten viimeisen päälle. Muuten tuli kiitosta. Nyt elokuvateattereissa esitetään järjestyksessä kolmas Tuntematon sotilas. Pelkästään kiitosta tämäkin…

Share

Värtsilän historiaa: Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana

Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana Tämä lehtileike kertoo talvisodan alkamisesta tkmiehen (lehtimiehen) kertomana. Löytynyt Värtsiläseuran arkistoista. Värtsiin lähettänyt Hilkka Partanen. (Tk. rintamakirjeenvaihtajalta) Iltapäivällä klo 17 alkoivat tykkimme suitsuttaa savua ja kuolemaa venäläisten keskuuteen Värtsilässä. Muutamaan tuntiin ei kuulunut muuta…

Share

Matkailua

”Pohjois-Karjalan karjalaisseurojen piirin naisjaoston järjestämä retki Ämmänsaareen kylpylä ”Kiannon kuohuun” 12-15.2.1990”. Varhainen maanantaiaamu 12.2.1990, Iloista väkeä eri karjalaisseuroista on odottamassa bussia Koskikatu 1:n kohdalla. Oppaamme Riitta Pirttijärvi VR:n matkapalvelusta on paikalla ja huolehtii, että kaikki mukaan ilmoittautuneet ovat saapuneet. Sitten…

Share

Matkoilla

Matkoilla – “Karjala-viikot m/s Kalypsolla” Muistiin merkitsi Hilkka Partanen esitettäväksi Joensuun Värtsilä-Seuran kokouksessa v. 1993. Mitä on olla karjalainen tänä päivänä Suomessa ja mitä tunnelmaa se meihin itse kuhunkin vielä luo, vaikka suurin osa kaunista Karjalaamme on tuolla rajan takana.…

Share

Sota-ajan lauluja sanoitti naisetkin

Sota-ajan lauluja sanoitti naisetkin Kirjoitus on julkaistu Pohjois-Karjala -sanomalehdessä 9.5.1997. Naispuolisia sanoittajia oli muun muassa Eine Laine, nimimerkki ”Ela”, tunnettu näyttelijättäremme. ”Eron kyyneleet” –valssi oli yksi hänen monista hienoista sanoituksistaan. Kerttu Mustonen, nurmeslainen sanaseppo, lahjakas viulistikin, teki kolmatta sataa sanoitusta…

Share

Vuode ratkaisee unen laadun

Vuode ratkaisee unen laadun Kirjoitus on julkaistu 8.11.2001 Pohjois-Karjala –lehden numerossa 45. ”Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, niin nukkumatti nousee ja ovehen hiljaa lyö. On sillä uniset tossut ja niillä se sipsuttaa, se hiipii ovesta sisään…

Share

Seppä

Juokse sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma ja taival on pitkänlainen. Eihän se tyttö minun kyytiini tullut, kun olen poika hurjanlainen. Hummani hei, hummani hei, huputiti hummani hei.” Komea suomalainen kansansävelmä, johon Tapio Rautavaara teki mielestäni onnistuneen sanoituksen.…

Share

Koulunkäyntiä 30-luvulla ja talvisodan aikaisia koululaisen tunnelmia

Kirjoitus on osa puheesta mikä esitettiin Kanervalan koulun itsenäisyysjuhlassa perjantaina 4.12.1992. Hyvät koululaiset! Tällä kuluvalla viikolla 6.12.1992, juhlitaan kotoisen Suomemme 75:ttä itsenäisyyden vuotta. Kuluva vuosi on ollut taloudellisesti vaikea. Paljon työttömyyttä. Elintason lasku tunnetaan jo monessa perheessä kipeästi. Sana LAMA…

Share

Pikkujuttua Värtsilästä

Tämän jutun on kirjoittanut isäni Yrjö Vänttinen ehkä vuonna 1937 Värtsilän työväen näyttämön toiminnasta valtakunnallisesti ilmestyneeseen Teatterilehteen. Näyttäisi olevan vuorossa toinen kirjoitus. Isäni kertoo esimerkiksi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -näytelmän suuresta suosiosta. Laitanpa tähän jonkun kuvan todisteeksi. Pelkästään veljesten touhuista…

Share

Joensuun kaupungin- ja sotateatterin vaiheet tuovat mieleen monia muistoja

Joensuun kaupunki perustettiin Venäjän keisari Nikolai ensimmäisen armollisella asetuksella marraskuun 29. päivänä 1848. Asukkaita Joensuussa oli tuolloin noin 600. Reilut 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1859, on aikakirjoihin merkitty Joensuussa pidetyksi ensimmäinen suomenkielinen teatteriesitys, Pietari Hannikaisen ”Silmänkääntäjä”, rouvasväen yhdistyksen hyväksi. Teatteriesitykset…

Share

”Näin yhä vuosien takaa, sun tenhos onnea jakaa”

Rikosetsivä Karl Malmstenin ja vaimonsa Eugenien (os. Petroff)  perheeseen Helsingissä syntyi 27.6.1902 pokalapsi, joka sai nimen Georg.  Äidin suku oli venäläistä alkuperää ja sieltä Georg –poika ammensi musikaalisuutensa. Äidillä oli kirkas sopraanoääni ja hän lauloi melkein aina. Suomenlinnan varuskunnassa eräällä…

Share

Harmony Sisters

  Arkistoni uumenista (kirjoitus 9.12. 1988) löysin tämän juttuni Kotkalaisista Valtosen sisaruksista, Raija, Veera ja Maire, upeista laulavista kulttuurilähettiläistämme. Nykyajan ihmisille saattavat olla tuntematon käsite, mutta meille sota-ajan kokeneille he tekivät uskomattoman hienoa musiikkia. Alkuperäiset levytykset olivat vuonna 1938, 1939…

Share

Muistoja jatkosodan Värtsilästä

Löysin taas arkistoistani mielestäni mielenkiintoisen lehtileikkeen jatkosodan ajalta. Kirjoittaja on Jouko Parviainen, Kakun poikia. Soitin hänelle etelä-suomeen, että tämmöisen löysin ja että saako julkaista uudelleen? Lupa tuli ja tässäpä silloisen kolmetoistavuotiaan pojan muistelot teille Värtsiin luettavaksi  

Share

Laulu lentäjälle

Suomi 100 vuotta Totuuden nimessä, näinhän se on! Taidetaanpa juhlia kotimaatamme monin eri tavoin, pitkin vuotta. Ulkomaita myöten on tullut runsaasti onnitteluja. Sotiemme ajat on nostettu vahvasti esille niin sanallisesti kuin musiikillakin. Tässä tulee mukana mielestäni tunteisiin vetoava Laulu lentäjälle.…

Share

Kulttuuria vanhan Värtsilän aikaan

  Värtsilän kulttuurielämä oli jo 1920-luvulla varsin vireää. Useilla järjestöillä ja yhdistyksillä oli monipuolista toimintaa. Oli laulukuoroa, soittokuntaa, näytelmäkerhoja ja niin edelleen. Kulttuuria siis harrastettiin, mutta sitä myös tehtiin. Kulttuurin tekijöistä kirjalliselta saralta ei tiedossani ole varsinaisesti kuin kaksi nimeä.…

Share

Posti kulkee ja Kusti polkee

Kulunut vanha sanonta, kuitenkin jollakin tavoin vielä nykyisinkin voimassa olevaa tekstiä. Palvelu pelaa postin kohdalla vielä kohtalaisesti, vaikka purnaustakin kuullaan. Päivänä muutamana sain ilokseni Järvenpäästä kirjeen, jossa oli valokuvia vanhasta Värtsilästä. Kirjeen lähettäjä oli Kari Haglund. Karin äiti oli edesmennyt…

Share

Runoilija kotikulmilta, koulupojat sotatiellä

Helmikuu helistää, sanottiin ennen vanhaan. Lieneekö tuo tarkoittanut vaikkapa pakkanen paukkuu, mene tiedä. Niitä paukkupakkasia ei ole täällä Pohjois-Karjalassa pahemmin tuntunut eikä kuulunutkaan, onneksi. Siitä sitä koht sillään kevättä kohti käännytään. Pian alkaa vaalikuumekin nousta, kun eteen tulevat kunnallisvaalit. Mietittävää…

Share

Kalle Viherpuuta muistellen

  Joitakin aikoja sitten luin Värtsistä mielenkiintoisen, naishenkilön lähettämän pienen kirjoituksen, joka koski Malmin hautausmaalla olevaa Kalle Viherpuun uutta muistokiveä. Jäi silloin panematta muistiin lähettäjän nimi ja aika. Asia jäi kaivamaan mieltäni ja niinpä sitten ryhdyin tuumasta toimeen kyselemään sieltä…

Share

Ätsshii, terveyveks!

Näin se vaan tuo jokasyksyinen flunssan poikanen yrittää kysyä yösijaa. Pärskeitä kuuluu kaupungilla liikkuessa tämän tästä. Onneksi on keksitty nämä flunssarokotukset. Taitaa olla ihan itsestä kiinni, tuleeko homma hoidettua. Meille vanhuksille käydään kotona piikki pistämässä, hienoa palvelua kaupungin terveydenhuollon puolelta.…

Share

Puutarhailoa

  Jospa nyt tällä kertaa olisi Hilkan vuoro tehdä kuvakavalkaadia vaikkapa entiseltä kotipihalta Matarakadulta.Tasan 50 vuotta ehdittiin siellä asua kunnes tuli aika muuttaa palvelujen lähelle keskustaan.Vanhin poikamme Hannu perheineen jatkaa entisellä kotipaikalla. Silloin alkuun Matarakatu oli melkeinpä kinttupolku. Komea metsikkö…

Share

Do re mi fa …

  Lämmin kiitos Alpo Aatokselle, hyvälle kuorokaverilleni komeasta kuvakavalkadista Värtsissä, ja tietenkin tanskalaisesta tutusta kesälaulusta. Nyt jo kellastuneesta Sinkosen laulukirjasta se heti löytyi. Kesälaulu johdatteli minut taas omaan kouluaikaan vanhassa Värtsilässä juuri ennen sotia, ja opettajaani Lydia Nylundiin, joka taisi…

Share

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua !

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua! Enpä muista kuka aikanaan tuon lauseen sanoiksi virkkoi. Tottahan se on, kun siellä Riossa eri lajeissa urakoidaan sitten viimeisen päälle. Meidän tytöillä ja pojilla on tuo alkupuoli sujunut hieman kangerrellen, mutta jospa se siitä kirkastuisi…

Share

Sirkkua muistellen

Muutamia päiviä sitten pirahti kännykkäni soimaan. Toisessa päässä kuului nuoren naisen ääni. Hän ilmoitti äitinsä Sirkku Lehtovaaran os. Toivari nukkuneen pois juuri ennen 90-vuotis päiväänsä. Oli odottanut kovasti juhliaan. Tyttären ääni muistutti Sirkun ääntä puhetyyliä myöten.   Sirkku oli hyvä…

Share

Vielä ilmoituspeilistä

Pitkästä aikaa toivottelen Värtsin lukijoille lämpenevää kesää ja kaikkea muuta mukavaa mitä kunnon kesäviettoon kuuluu. Oma vointini rupesi reistailemaan tammikuun lopulla. Terveet jalat, ne ovat todella tärkeät vaikkapa ei ole kyse kuin kahden henkilön huushollista. Toivon koko sydämestäni, että tehdyt…

Share

Herkutellen

Hyvää uuden vuoden jatkoa ystäville, tutuille, ”kylänmiehille”. Niin se vuosi on taas vaihtunut, juhlimalla tai sitten ei, kukin tavallaan. Mistähän johtunee, että juuri jouluna ”mässäillään” viimeisen päälle, emännät valmistavat herkkuja hiki hatussa. Itsekin syyllistyn siihen aina, vuodesta toiseen. Eihän joulu…

Share

Soitellaan

Heippa vaan Jouko Varonen. Olinpa iloisesti yllättynyt kirjoituksestasi 22.11.15 ”Harmonikkamestareiden seurassa”. Olen tainnut mainita jo useaan kertaan omasta kiinnostuksestani harmonikkamusiikkiin neljän haitaristi -enoni myötä. Heistä yksi, Yrjö nimeltään, asui kotonani jonkin aikaa juuri ennen sotia. Palaan muistoissani sinne rakkaaseen vanhaan Värtsilään taas kerran.…

Share

Kirjoittamisiin

Olipahan pitkästä aikaa kiva lukea viikolla 46 Värtsiin kirjoittaneiden kannanottoja nimenomaan kirjoittamisesta. Aikamoinen saavutus – taisi olla kolmisen kymmentä osallistujaa. Pussinpohjan Masalle kiitokset pisterivistöstä. Niitä pisteitä ja ”pilekkujakin” (savolaisittain sanottuna) tarvitaan. Kirjoittaminen on kivaa harrastuksenakin. Antaahan se toki aivoille ajateltavaa…

Share

Evakkotarinaa

Pohjois-Karjalan karjalaisseurat järjestivät sunnuntaina 2. marraskuuta kekrijuhlan jokavuotiseen perinteiseen tapaan. Liki parisataa vierasta oli ollut paikalla. Juhla näyttää olleen anniltaan arvokas ja perinteinen, sultsina tarjoiluineen. Lämmin kiitos toimittaja Matti Siippaiselle ja sanomalehti Karjalaiselle mukana olosta. Karjalaliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Matti Puhakka sanoi puheessaan mm. ”Karjalan…

Share