Kirjoittajalta Hilkka Partanen

Sotalapsia saattamassa

Sotalapsista puhutaan jälleen. Omalta kohdaltani voi sanoa, että ”olinhan siellä minäkin”, sotalasten saattajana. Vanhasta Värtsilästä alettiin jatkosodan talven 1942 aikana siirtää lapsia sodan jaloista leveämmän leivän ääreen, rauhallisempiin oloihin. Hyvä ystäväni terveyssisar Helmi Airaksinen, armoitettu tippatätimme, manasi minut, 15-vuotiaan tytön,…

Share

Savusaunaan

Mietteet alkavat joulun kynnyksellä kääntyä saunomiseen, joka suomalaisilla kuuluu perinteeseen. Ilman joulusaunaa on ikävä olla. Ennen oli pirtissä kuin pirtissä erillinen savusauna, jonne hilpaistiin lumisen pihamaan poikki. Saattaa olla, että jossain tehdään niin vieläkin. Kun tulin talvisodan jälkeen Värtsilästä evakkoon…

Share

Tuliperäistä

Nämä tiedot perustuvat ”Pikkujättiläiseen” vuodelta 1942 ja Pienen tietosanakirjan 2. osaan vuodelta 1955. Niitten mukaan Suomessa on kaksi tulivuorenpurkauksissa syntynyttä järveä, Lappajärvi Pohjanmaalla ja Jänisjärvi rajan takana Värtsilässä. Näin on professori Pentti Eskola selittänyt. Kummankin järven saarien pitäisi olla tulivuoren…

Share

Pukinkontti silloin ennen

Jälleen on se aika vuodesta, jolloin päästään oikein ostohysterian makuun. On tulossa joulu, jota ainakin lapset ja lapsenmieliset innolla odottavat. Mikäs on odottaessa, jos vain pukilla varat vyöräävät. Ostettavaa on tarjolla yli äyräiden ja mainoksista pitävät tiedotusvälineet huolen. Tulet varmasti…

Share

Värtsilän laulajapoika

”Pappa lupas talon laittaa Jänisjärven rantaan…”. Näin vanhaa kansanlaulua mukaillen kajautti nuori Teemu Grönberg (1907-1981) Vanhassa Värtsilässä ennen sotia. Ja laittoihan pappa huvilan rannalle, sananmukaisesti. Vastakkaisella puolella lahden rantaa kohosi Kakunvaara. Muuan siellä asunut muistelee vieläkin, kuinka Teemun komea laulu…

Share

Talvisodan tunnelmia

Aloitin syyskuun alussa 1939 keskikoulun. Koulutyö päättyi kuitenkin jo lokakuun puolivälissä, koska rakennusta tarvittiin sotasairaalaksi. Siviiliväestöä varten rakennettiin pommi- ja sirpalesuojia, maahan kaivettuja hirsillä ja laudoilla tuettuja korsuja. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä. Voimaan astuivat mm. pimennysmääräykset. Ikkunat piti peittää…

Share

Kulttuuria tehtaan varjossa

Vanhan Värtsilän kulttuurielämä oli jo 1920-luvulla vireää. Useilla järjestöillä ja yhdistyksillä oli monipuolista toimintaa. Oli laulukuoroa, soittokuntaa, näytelmäkerhoja jne. Kulttuuria siis harrastettiin, ja sitä myös tehtiin. Kirjalliselta saralta ei tiedossani ole kuin kaksi nimeä. Hellin Kaikkonen, ”Rämpsän” kasarmeilta lähtöisin oleva…

Share

Pikkujoulun juuret

Pikkujoulujen vietto on alkuisin Saksasta. Niin myös joulukalenterin, jollainen nähtiin ensi kerran Munchenissä vuonna 1908. Suomeen ne ehtivät vasta 1930. Suomalaisen pikkujoulun taustana ovat adventin ohella kansakoulujen joulujuhlat, joiden keskeinen ohjelmanumero jouluevankeliumin ja virrenveisuun ohella oli satunäytelmä. Kansakoulujen kuusijuhlat olivat…

Share

Markkinarinkeli

Värtsilässäkin pidettiin markkinoita. Lapsuudestani muistan, kuinka tivoli kaikkineen sen ajan ihmeellisyyksineen kuului markkinatunnelmaan. Eläinmarkkinat hevosineen ja lehmineen olivat luku sinänsä. Moni polle ja ynnikki vaihtoi omistajaa tarkan syynäyksen jälkeen. Liekö aina ollut elikoita karvoihin katsomista, no, hampaisiin kuitenkin. Markkinatanssi kuuluivat…

Share

Räätäleitä ja mannekiineja

Vanhassa Värtsilässä oli muistaakseni ainakin kaksi hyvää ammattiräätäliä ja liikkeenharjoittajaa, Kauppinen ja Tenhunen, joista jälkimmäisellä oli myytävänä myös valmisvaatteita. Pukukankaat olivat laadukkaita. Pukua piti käydä sovittamassa useaan kertaan, jotta siitä tuli istuva. Puvun maksun kanssa oli useinkin ongelmia, maksettiin ”pitkän…

Share

Rippikoulussa

Värtsilässä toimi pappina rovasti Karl Julius Karsten kuolemaansa saakka, peräti 62 vuotta. Vanhemmiten hän tuli erittäin huonokuuloiseksi. Appeni kertoi aikoinaan omasta rippikouluajastaan, kuinka rovastille piti lukea katekismusta aina kovalla äänellä. Takapenkin pojat aloittivat lukemisen aivan oikein, mutta kun rovastin seuranta…

Share

Koulussa

Aloitin kouluni 1930-luvun alkupuolella kotini lähellä kaksivuotisessa alakoulussa. Sen jälkeen siirryttiin neljäksi vuodeksi yläkouluun, joka sijaitsi kylän keskellä mäellä olevassa komeassa puutalossa. Yläkoulussa oli monta luokkaa ja paljon oppilaita, joten välitunneilla riitti mekkalaa. Oma opettajani, rouva Nylund, oli tiukka ja…

Share

Osuuskaupan taivalta

1900-luvun alussa Värtsilässä toimi alun toistakymmentä kauppaliikettä. Tehtaan työväestö ei ollut tavaroiden hintoihin tyytyväinen. Niinpä kesällä vuonna 1902 kokoontui joukko tehtaan lähistölle männikköön miettimään, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä. Epäröiden otettiin yhteyttä tehtaan johtoon, koska tehdas piti myös omaa kauppaliikettä. Yllättäen…

Share