Syrjäseutujen asialla

Juhani Suomi: Lohen sukua, Otava 2010 Juhani Suomi mainitsee, että entisten Kekkos-kirjojen painolasti oli niin suuri, että kokonaisteoksen tekemiseen ei oikein riittänyt paukkuja. Mutta hetki teoksen syntymiseen koitti kuitenkin varsin pian. Teokseen Suomi on koonnut pikakatsauksen Kekkosen vaiheista poliitikkona ja…

Share

Kirkko ja alttaritaulut

Erkki Lintunen: Värtsilän kirkot, Ilias 2005, 102 sivua Vanhaan Värtsilään saatiin kirkko 1867 ja Pietarissa asuvat värtsiläläiset lahjoittivat alttaritaulun 1907. Samana vuonna alkoi kiista kirkon muutostöistä. Se kesti vuoteen 1911, jolloin tuntemattoman venäläisen taiteilijan ”Kristus ristillä” sai paikkansa kirkossa. Lintusen…

Share

Hoivasairaala?

Kuluvalla viikolla olen ensi kertaa eläissäni törmännyt sellaisiin nimityksiin kuin terveyskeskussairaala ja hoivasairaala. Viime mainittu aloitti tietojeni mukaan Tohmajärvellä marraskuun alussa. Mitä ne pitävät sisällään? Kumpaanka minä mahdan joutua? Uusia nimiä tulee niin tiuhaan tahtiin, ettei tämmöinen fossiili kestä perässä.…

Share

Äitimuorin leivät mieleen

Heléne Johansson: Leipä, Tammi 2010 Monet seikat, jopa leipurin mieliala, voivat vaikuttaa siihen, ettei taikina käyttäydy samalla tavalla joka päivä. Myös huoneen lämpötila, jauhojen ja hiivan laatu ja tuoreus, jopa ulkoilman kosteus ja ilmanpaine, ym. voivat vaikuttaa leivän onnistumiseen. Kirjan…

Share

Värtsilässä pyörii susia

Susiasia on tullut kovin tutuksi viime aikoina koiraharrastukseni myötä. Olen vanhinta koiraani tavannut treenata kohti talven raskaita valjakkokoitoksia useiden kilometrien lenkeillä pitkin metsäteitämme. Niin omat havainnot kuin muidenkin tukevat sitä, että hyvinkin lähellä kyläämme liikkuu ja elelee susia. Eipä ole…

Share

Ilveksellä menee hyvin

Ilveksistä puhutaan jälleen, sillä niitten määrä on noussut viime vuosina nopeasti. Värtsilässäkin niitä on talven jäljistä päätellen kohtalainen kanta, vaikka itse eläintä näkee harvemmin kuin karhua. Itse olen tavannut ilveksen vain kerran, runsas vuosi sitten Kiteen Närsäkkälässä Pyhäjärven rantamilla. Sienireissulla…

Share

Viitatiaisia nyt tunnistamaan!

Tämän päivän paikallislehti Uutis Alasimessa oli hyvä juttu viitatiaisista mainion Tuomo Erosen kuvan kera. Tämä ennen näkemättömän vaelluksen keskeisin paikka on, mikäpäs muu kuin, oma Värtsilämme. Siis koko valtakunnassa! Viime viikonvaihteessa Tuomon kanssa tapaamiemme lintujen ja muilta saamieni havaintojen mukaan…

Share

Valjakkoja Värtsilän lumille

Kuten aiemmin jo on kirjoiteltu, asustaa Sääperin rantamailla nyt kolme alaskanmalamuuttia. Koirat ovat puhtaasti vetokoiraharrastukseen, vanhimman kanssa kokeilimme myös kanalintumetsästystä, mutta huonoin tuloksin. Koira kyllä haki linnun ja ajoi sen puuhun, mutta kun ei hauku niin eipä siitä paljon iloa…

Share

Roima kasvu ylityksissä

Niiralan kansainvälisellä rajanylityspaikalla rajan ylitti lokakuussa lähes 92 000 henkilöä, missä on kasvua edellisvuoteen noin 20 prosenttia. Kasvu aiheutuu venäläisten ja suomalaisten lisääntyneestä liikkumisesta rajan yli. Venäläisiä rajanylittäjistä oli noin 40 prosenttia, kun viime vuonna heidän osuutensa vastaavana ajankohtana oli…

Share

Varastettuja autoja Niiralassa

Rajavartiosto on paljastanut Niiralassa kuusi varastettua henkilöautoa 26.8.-19.10. välisenä aikana. Ajoneuvot oli varastettu Venäjällä, ja ne oli rekisteröity venäläisten henkilöiden omistukseen. Ilmiö on laadultaan ensimmäinen Niiralassa paljastunut. Ajoneuvot jäivät kiinni rajatarkastusten yhteydessä. Epäilykset heräsivät, kun rekisteriotteita tutkittiin tarkemmin. Niiden epäillään…

Share

Illallinen lammella

Kahviputeli, leipäpalat, lenkkimakkaran pätkä, puukko, kirveennysä, tulitikut, sateenvarjo, taskulamppu… Tarkoituksena oli nautiskella syyslesken yksinäinen illallinen Kukkolammella. Painoin päättäväisesti jääkaapin oven kiinni. Sinne jäivät emännän varaamat salaattikulho ja vähäkalorinen kasviskeitto. Omaatuntoa ei kolkuttanut yhtään. Eipä siinä mitä. Ilta jo hämärsi kummasti,…

Share

Osuuskaupan taivalta

1900-luvun alussa Värtsilässä toimi alun toistakymmentä kauppaliikettä. Tehtaan työväestö ei ollut tavaroiden hintoihin tyytyväinen. Niinpä kesällä vuonna 1902 kokoontui joukko tehtaan lähistölle männikköön miettimään, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä. Epäröiden otettiin yhteyttä tehtaan johtoon, koska tehdas piti myös omaa kauppaliikettä. Yllättäen…

Share