Värtsilän takojat

Värtsilässä on perinteenä nimetä joka toinen vuosi ansioituneita henkilöitä takojiksi. Jossain vaiheessa, kun oli mietitty tuota takoja –nimitystä, oli sellainenkin esitys nimestä kuin Sepän Sälli, mutta se ei kaikkia miellyttänyt, vaikka onhan Värtsilässä elänyt monta seppää. Takoja oli ehken arvokkaampi.…

Share

”Valtava matkainnostus”

Liisa Lehto (toim.): Kaipaus Karjalaan, matkoja kotiseudulle, SKS 2010, 231 s. ” Karjalan kotiseutumatkat ovat 1990-luvun alusta lähtien muuttuneet osaksi karjalaista elämäntapaa. Rajojen avautuminen ja myöhemmin Niiralan raja-aseman käyttöönotto nostattivat valtaisan matkainnostuksen”, kirjoittaa Liisa Lehto teoksen esipuheessa. Matkakuvauksia on kirjoitettu…

Share

Metro kutsuu

Hiihtokausi käynnistyy vähitellen Värtsilässäkin. Urheilutalolta lähtevää valaistua latua on tampattu kelkalla, ja onpa joku jo suksillakin siellä sivakoinut. Tungosta ei vielä ollut, kuten Helsingin laduilla, joille Hesarin mukaan päästiin tänä syksynä epätavallisen aikaisin. Paikkakuntalaiset ovat ristineet tien alitustunnelin osuvasti Värtsilän…

Share

Maalta löytyy kuvattavaa

Antti Koli: Starttiopas digikuvaukseen, Docendo 2010 Kolin kirja on aloittelevalle kuvaajalle todellinen löytö. Kirjan tyyliin kuuluu selkokielisyys sanan hyvässä merkityksessä. Aluksi käydään läpi kameratyypit, joista ensimmäisenä halvin mahdollinen, eli digipokkari. Hintaluokaltaan vähän kalliimpi on kiinteäobjektiivinen kamera, jossa on pitkä zoom-objektiivi…

Share

Räätäleitä ja mannekiineja

Vanhassa Värtsilässä oli muistaakseni ainakin kaksi hyvää ammattiräätäliä ja liikkeenharjoittajaa, Kauppinen ja Tenhunen, joista jälkimmäisellä oli myytävänä myös valmisvaatteita. Pukukankaat olivat laadukkaita. Pukua piti käydä sovittamassa useaan kertaan, jotta siitä tuli istuva. Puvun maksun kanssa oli useinkin ongelmia, maksettiin ”pitkän…

Share

Arppen aitta

Wärtsilän rautatehtaan perustajan vanhin poika ja hänen työnsä jatkaja Edvart (1841-1897) omisti Niiralan Hovin 1880-luvulla. Hovi siirtyi Värtsilän kunnan omistukseen vuoden 1920 alusta. Sen tiluksilla toimi kunnan maatila, ja sotien jälkeen sinne rakennettiin kunnantoimisto. Pihapiirissä on säilynyt hirsirakennus, jota kutsutaan…

Share

Onnen lahjat

Nils Ludvig Arppe (1803-1861) sai senaatilta 20.11.1850 lupakirjan Värtsilän rautatehtaan perustamiseen. Tehdas aloitti toimintansa pari vuotta myöhemmin. Lupakirjasta on tänään kulunut 160 vuotta. Tasan eivät käy onnen lahjat. Värtsilän rautatehtaasta on kehittynyt menestyvä maailmanlaajuinen yritys, jolla on 160 toimipistettä 70…

Share

Otolle Vuoden Kynä

Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri on palkinnut Otto Rummukaisen Vuoden Kynällä. Palkinto ojennettiin torstai-iltana kirjailijamatineassa Kontiolahdella. Yhdistys luonnehtii Ottoa legendaksi. Rummukaista kiiteltiin sinnikkäästä kirjailijantyöstä. Ukrin tiedotteessa lukee näin: ”Kaikki teoksensa hän on julkaissut omalla kustannuksella. Tässä hän on tullut samalla vahvistaneeksi omakustantamisen…

Share

Mietteliääksi panee

Kuuntelin juuri radiosta aamu-uutisia, joissa puhuttiin kansalaisten kasvavasta verorasituksesta. Joku asiantuntija oli laskenut, että maan korkeimman tuloverotuksen kunnassa Tohmajärvellä tavallisen omakotiasujan menot nousevat vuodessa 250 euroa, kun lasketaan mukaan energiaverot. Ostovoima on kääntymässä laskuun ensimmäisen kerran 2000 -luvulla, eniten juuri…

Share

Maan korkein

Tohmajärven ensi vuoden tuloveroprosentti 21,5 on maan korkein. Samaan yltää vain Vihanti Pohjois-Pohjanmaalla. Veroprosenttiaan nosti 49 kuntaa ja laski kuusi. Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,17.  Alhaisin on Saltvikissa Ahvenanmaalla 16,25. Laskijoita olivat Heinola, Keminmaa, Pelkosenniemi, Puolanka, Eckerö ja Geta.…

Share

Finlandiaehdokas

Mikko Rimminen: Nenäpäivä, Teos 2010 Irma on vähän hurahtanut, elämänuskoinen nainen, joka haluaa tehdä tuttavuutta arkisten ilmiöiden ja toisten ihmisten kanssa. Rimmisen proosaa lukiessa helisevät lukijan mielessä pienet kellot. Hänen proosansa imee voimaa arjen yksityiskohdista ja elämän pienistä iloista. Niinpä…

Share

Otto valmistautuu juhliin

Värtsilän kirjailija ja kotiseutuneuvos Otto Rummukainen valmistautuu satavuotisjuhliinsa, jotka ovat runsaan kuukauden kuluttua. Lähiomaiset ovat suunnitelleet avointa tilaisuutta seurakuntakodilla. Tästä ilmoitetaan aikanaan lehtikutsulla. Julkkis suhtautuu tuleviin ”parin päivän kekkereihin” myötämielisesti. Aikansa kuluksi Otto lämmittelee uunia ja tekaisee silloin tällöin oman…

Share