Muistojen Värtsilä

Liisa Lukkarinen – Risto Turunen (toim.): Muistojen Värtsilä, Värtsiläisten Seura ry 2009, 186 sivua. Onpa osuva ja naseva nimi kirjalla, tuli ensimmäiseksi mieleen, kun pitelin Värtsiläisten Seuran melko tuoretta aikaansaannosta hyppysissäni. Kannessa oleva kuva Vanhasta Värtsilästä herättää monessa lukijassa muistoja.…

Share

Eläväinen seura

Joensuun reissulla tuli pistäydyttyä Värtsiläisten Seuran esitelmätilaisuudessa, kun hollille sattui. Niin paljon tykästyin, että laitoin jäsenhakemuksen vireille, vaikka en yhdistysihmisiä ole vähimmässäkään määrin. Päällimmäisiksi tuntemuksiksi jäi, että porukka oli iloista. Ventovieraaseenkin suhtauduttiin ennakkoluulottomasti, kuten karjalaisilla on tapana. Pienen kylän verran…

Share

Tsupukasmummo

Osaakohan Värtsilässä kuka tehdä tsupukoita? Se oli Laatokan Karjalassa tunnettu ruokalaji, jota valmistettiin uunin hiilloksen päällä riehtilällä eli ohuella paistinpannulla. Ohje löytyy Aino Lampisen Karjalaisesta keittokirjasta. Ohra- tai kaurajauhoista, vedestä ja suolahippusesta tehdään vetelä lettutaikinan vahvuinen seos. Riehtilä kuumennetaan ja…

Share

Perinneruokapäivä

Katoavat perinneruuat voisimme esiintuoda vaikkapa syksyisillä ”perinneruokapäivillämme” joka olisi luontevaa järjestää esimerkiksi jo vakiintuneen Rajan Ryssäyksen yhteydessä. Kukkoset, sultsinat, piirakat, padat, paistit, laatikot tulisivat tutuiksi rikkaasta ruokaperinteestämme ehkäpä vieraantuneelle nuoremmalle polvelle kuin myös kylältämme poismuuttaneille kaupunkieläjille joita tällainen tarjonta varmasti…

Share

Tuhansia peippoja

Värtsilän sänkipelloilla ja pensaikoissa on kuhissut viime viikkoina peipposia. Niitä lienee tuhansia. Asiantuntijat pitävät niiden määrää ja muuttoparveutumisen ajankohtaa poikkeuksellisena. Syyksi epäillään Venäjän elokuisia metsäpaloja. Peipposten muutto on kolmisen viikkoa etuajassa. Tätä on ihmetelty ainakin Keski-Karjalan alueella. Lintuharrastajat eivät ole…

Share

Ylityksiä 100 000

Niiralassa ylitti elokuussa rajan 100 000 henkilöä, missä oli lisäystä edellisvuoteen kahdeksan prosenttia. Venäläisten osuus oli 43 prosenttia. Viisi henkilöä käännytettiin. Luvattomia ylityksiä ei ollut koko P-KR:n alueella. Liikenne- ja ajoneuvorikkomuksia oli elokuussa 54, ulkomaalaisrikkomuksia 10 ja viisi muiden säännösten…

Share

”Huastellaan mukavii”

”No nyt myö huastellaan mukavii, ei oo pitkiin aikoihin nähty”, heläyttelivät entiset värtsiläläiset toisilleen, kun saivat kahvikupposen eteensä. Juttua viriteltiin keskiviikkona Värtsiläisten Seuran jäsentilaisuudessa Joensuussa. Ortodoksisen kulttuurikeskuksen tiloihin oli saapunut noin 40 henkilöä tapaamaan toisiaan ja kuuntelemaan professori Veijo Saloheimon…

Share

Aimo annos Arppea

Olof Mustelin: Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja, Wsoy 1973. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta (1969) suomentanut Maini Palosuo. 230 sivua. Turkulainen professori, ylikirjastonhoitaja Olof Mustelin (1924-99) tunnettiin ahkerana kirjoittajana. Arppe-teoksessa selvitellään teollisuuden uranuurtajan työtä, mutta etenkin yksityiselämää laajasti. Käytettävissä on ollut mm.…

Share

Syksyn best-seller ilmestyi jälleen

Postiluukusta kolahti jälleen jokavuotinen ja jokasyksyinen best-seller, pyytämättä ja maksutta, vaikkakaan ei yllätyksenä. Kyse on tietysti kansalaisopiston kurssitarjonnasta. Takavuosiin nähden kirjanen on vuosi vuodelta ohentunut ja tarjonta on samalla yksipuolistunut. Kansalaisopistot, niin myös Tohmajärven kansalaisopistokin, toimivat komealta kalskahtavan vapaasta sivistyöstä…

Share

Puuhatalo puuttuu

Missä kaksi tahi kolme värtsiläläistä kohtaa, kääntyy puhe usein harrastus- ja kokoontumistiloihin. Eikä kumma: mitään pitkäjänteisempää on vaikea suunnitella, koska tulevaisuudesta ei tiedä. Kun kunta myi kirjastotalon, jäi vielä yhteiseksi puuhataloksi sopiva entinen kunnantalo, mutta sekin on jatkuvasti myynnissä. ”Jättäkää…

Share

Tähtihetkiä sienimetsässä

Sienisadon ilmaantumista odotellessa on sopiva aika tutustua Värtsilän sienihavaintoihin. Alue on luonnonharrastajalle tässäkin suhteessa mielenkiintoinen. Värtsilässä aikoinaan vaikuttanut Kalervo Rinne tunnetaan sieniasiantuntijana. Hän on selvitellyt lajistoa 1970-luvun puolivälissä. Tämän jutun tiedot perustuvat Rinteen kirjoitukseen Värtsilä eilen ja tänään -teoksessa (1984).…

Share

Paljastus

On tullut hetki, jolloin Värtsi tekee ensimmäisen sensaatiopaljastuksensa. Tutkiva reportterimme  löysi tiepuolia kolutessaan  toistakymmentä suurta jätesäkkiä, jotka olivat täynnä naisten tavaraa, lähinnä vaatteita. Muutamissa oli vielä hintalappukin tallella. Nopean tutkimisen perusteella ainakin osa näytti olevan peräisin kirpputorilta. Täällä itärajan pinnassa…

Share