Rajakävely

Teksti ja kuvat Alpo Rummukainen

Värtsiläpäivien ohjelmaa 2022

Jo perinteeksi muodostunut ohjattu patikointi läheisellä valtakunnan ja EU:n rajalla kiinnosti harmaasta tihkusateisesta säästä huolimatta taas lukuisia kävelijöitä.

Tällä kertaa matka oli vähän pitempi kuin aikaisemmilla rajakävelyillä. Kuljetus rajalle Onkilammen eteläpäähän tapahtui linja-autolla. Kävelymatka oli noin 4,9 km

Puu kallistunut raja-aukon päälle. Jos tai kun tuo puu kaatuu rajan päälle niin sen poistaminen tapahtui ainakin vuosia sitten niin, että sovittiin rajavaltuutettujen kesken ajankohta, milloin puu poistetaan. Molempien maiden edustajat saapuvat silloin rajalle ja puu sahataan oletetulta rajaviivalta poikki ja molemmat osapuolet vetävät omalle puolelle jääneen puun sekä siistivät roskat.
Raja ei ole aina tasaisella maalla.
Niin hieno nuotiopaikka, tämän voisi näyttää vaikka arvovieraille.
Onkilammen eteläpää.
Silta Onkilammen pään yli. Vasemmalla Suomi ja oikealla raja-aukko ja Venäjä
Tällä kohtaa vanhan Värtsilän aikaan tässä oli ”Kylänpää” ja paljon taloja. Taustalla häämöttää Sääperin järvi
Sääperi järven eteläpäässä. Tässä olisi päässyt autokyytiin niin halutessaan.
Jänisjoki ylitetään heiluvaa riippusiltaa myöten
Vielä vähän matkaa. Vasemmalla Räykyn vaara
Rajakävelyreitti valtaknnan rajan vierellä.
Samasta paikasta karttakuva vuodelta 1932.

11 comments for “Rajakävely

  1. Kiitos Alpo. Oli mukava käydä mielikuvamatkalla /kuvamatkalla Onkilammen eteläpäässä ja lähellä Kylänpäätä.

  2. Onko sulla Jouko mitään tietoa Kylänpäässä asuneesta Juho Näätäsestä? Värtsilä Seuran puheenjohtaja Aulis Kososen perhe asui Juhon naapurissa. Näätälä niminen tila kartalla.

  3. Hei Tapani.
    Eipä ole minulla mitään tietoa Juho Näätäsestä. Hyvin lähellä isäni ja hänen vanhempien kotitilaa on Näätälä -niminen tila ollut. Siinä vieressä on se Ryösiöjärven molemmin puolin oleva Kuusela-niminen tila se isän vanhempien tila.
    Ikäni toisella puolella Suomea asuneena -60 luvulla syntyneenä ei ole tietoa näistä kuin se mitä vanhempien kertomuksista on jäänyt mieleen ja mitä olen Värtsiin kirjoittanut ja sieltä lukenut.

  4. Sääperin vierestähän se maantie vieläkin menee kohti vanhan Värtsilän keskustaa. Nyt kun kesällä julkaistiin Tikkakosken Lentokonemuseon lentokoneista otetut valokuvat -30 luvulta , ovat maisemat silloin olleet aivan toisenlaiset. Alue on metsittynyt . Alueella on ollut yllättävän paljon asumuksia. Vielä -50 luvulla oli ollut mökkejä pystyssä kunnes naapuri oli ne purkanut. Silloin sinne vielä oli ollut näköyhteys Suomen puolelta.
    Kovasti olen ihmetellyt missä ovat Vanhan Wärtsilän perilliset valokuvineen: Käytössä on tämä julkaisu Värtsi.net. Sitten on facebookissa Pitäjäyhdistyksen Värtsi, sitten Pitäjäyhdistyksen Värtsilä ja Kaikon Reijon Vanha Värtsilä ennen ja nyt. Liekö vielä muitakin mutta yllättävän vähän asiaa tuntuu löytyvän vanhasta Värtsilästä kun ottaa huomioon alueen suuruuden. Värtsi.net on tietysti paras kiitos Hilkan ja Eiran. Vertailukohtana voi pitää esim. Joensuu ennen ja nyt julkaisua johon tulee juttuja useita päivittäin.

  5. Kiitos Alpo mielenkiintoisesta jutusta kuvineen.
    Oliko rajamies Kokkosen talo Onkilammen rannalla liki kiinni valtakunnan rajassa?

  6. Kiitos Alpolle tästä upeasta jutusta ja kuvista!

    Saammekohan vielä joskus videotallenteen Rajakävelystä?

    Toivottavasti rajakävely onnistuisi vielä tulevinakin vuosina, Värtsiläpäivillä ja saisi videokuvata koko kävelyn! Olisi hieno juttu!

  7. Kokkosen talo ei ollut Onkilammen rannalla, vaan siitä reilu parisataameriä Sääperille päin. liki rajassa n. 5m raja-aitaan, välissä kulki rajan partiopolku.

  8. Karttakuvat lisätty.
    623

    Rajavartioston tiedotteessa elokuulta /2022 sanotaan kohdassa Muut asiat :
    ”Tiedoksi medialle, että tiedotusvälineiden edustajille ei lähtökohtaisesti enää järjestetä vierailuja rajavyöhykkeelle. Mikäli on kiinnostusta vierailla itärajalla, suosittelemme vierailua rajanylityspaikalle.. ”

    Tuleepa mieleen loppuivatko Värtsiläpäivien rajaan tutustumismatkat ?

  9. Kiitos Hemppa!
    Kysymys tuli mieleeni kun muistan käyneeni joskus alakouluikäisenä isäni kanssa katiskoilla jollain lammella joka oli ns rajan pinnassa,raja-aidan viertä sinne kuljettiin.Tällä reissulla poikettiin rajamies Kokkosen talossa joka oli katiskalammen lähellä.
    Eli katiskat oli siis Onkilammessa.

  10. Tutuksi ehti tulla minullekin aikanaan tuon mainitun pirtin pihapiiri ja sen asukkaat. Kun olin kouluikäinen onkipoika, niin ehdoton suosikkipaikka kalastamiseen Jänisjoen törmien ohella oli nimenomaan Onkilampi ja tarkemmin sen eteläpään ylittävä rajapolun silta.

    Sitä en muista, kävinkö Kokkosessa koskaan sisällä koska normaalit kuulumiset vaihdettiin Hilja-emännän kanssa aina pihamaalla. Jätin hänen kissalleen kaloja, joista ”korvauksena” sain sitten omaan suuhun pantavaksi esim. appelsiinin tai jotakin muuta hyvää.
    Taloon liittyvistä yksityiskohdista on kuitenkin jäänyt mieleen paitsi rauhanteossa neuvostovaltakunnan puolelle jäänyt liiterirakennus niin myöskin kamarin ikkunan läpi erottuva toispuoleinen kattolampun varjostin. Tällä kuulema estettiin valokiilan lankeaminen vieraalle maalle.

  11. Kokkosen Nipa kertoi leikkineensä pienenä rajan molemmilla puolilla, toki luvatta. Houkutus oli tietysti ollut suuri ja olihan ympäristö ollut ennen kokonaan omaa kodin pihapiiriä.
    Olivat rajamiehet NL:n puolella huomanneetkin hänet monesti, mutta eivät puuttuneet asiaan. Toki oli yrittänyt piiloutuakin…Ollut jännät leikkipaikat pihapiirissä hänellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *