Yhteystiedot

Kustantaja: Värtsilän Pitäjäyhdistys ry

Päätoimittaja:  Matti Jaatinen, Värtsilän Pitäjäyhdistys ry:n puheenjohtaja,
puh. 040 586 3803

Vastaava toimittaja: Irina Kornienko, verkkovartsi@gmail.com

Aputoimittaja: Eira Varonen, email: verkkovartsi@gmail.com, 0400992239

Värtsi verkkolehden sähköposti: verkkovartsi@gmail.com

Lukijoilta toivotaan kirjoituksia sähköpostin välityksellä, mieluiten omalla nimellä. Jos haluaa kirjoittaa nimimerkillä, on mukana oltava nimi ja yhteystiedot, jotka jäävät toimituksen tietoon.

Share

41 comments for “Yhteystiedot

  1. Jore Penttinen
    26.5.2010 at 15:28

    Moi

    Hieno juttu tämä Teidän verkkolehti.Asuin pikkukundina Värtsilässä mutta muutin pois 1966.Värtsilä on kuitenkin vahvasti muistoissani ja olen käynyt usein kyläyhdistyksen sivuilla.Te tuotte uuden virkistävän tietolähteen kotikyläni tämän päivän elämästä.Kiitos ja tsemppiä juttujen kirjoittamiseen.

  2. Erkki Jormanainen
    29.5.2010 at 12:37

    Jore,

    kiitokset itsellesi. Käyhän kotikunnaillasi, kun ehdit, ja viimeistään eläkkeellä tervetuloa tänne takaisin.

  3. pitkäaikainen asukki
    14.12.2010 at 21:12

    Hei!
    Minäkin olen selaillut aina sillointällöin näitä sivuja ja huomioni kiinnittyy siihen että onko tämän lehden tarkoitus vain luonto ja historia? Tosi vähän on tarinaa nykyhetkestä, siitä miten me Värtsiläläiset koemme täällä elämisen nykyhetkessä. Eikö vielä asukkaat ole löytäneet tätä lehteä, vaan eikö kellään ole asiaa muusta kuin historiasta tai luonto aiheesta. Haluaisin keskustelua viritettävän esimerkiksi: Mitä NYT Värtsilä!
    Minulla itselläni olisi muutama ehdotus jota ponnekkaasti voisimme yhteistuumin ruveta ajamaan. Ensimmäisenä tulee mieleeni nuo pienet koululaiset jotka odottavat sateessa ja myrskyssä koululais autoa. Eiköhän ruveta puuhaamaan katoksia ja tuulen suojaa linja autopysäkeille!? Itse olen moneen kertaan puhunut kunnan viranhaltijoille ja päättäjille eikä mitään – lupauksista huolimatta ole tapahtunut!
    Jos tämä esitys ei ole sopiva verkkolehden sivuille niin – unohtakaa koko juttu, ja teillähän toimituksessa on varmaan koneet jolla voitte poistaa tämän viestin!? Jään odottamaan…

  4. Markus Kontiainen
    15.12.2010 at 0:17

    Kiitän sinua pitkäaikainen asukki mielipiteestäsi ja ehdotuksistasi. Olet kiinnittänyt aivan oikein huomiotasi siihen, että Värtsin sivuilla luontoon ja historiaan liittyvät aiheet ovat saaneet tilaa. Toki muitakin teemoja on ollut esillä, kuten kirjallisuus sekä myös jonkin verran mielipiteitäkin. Päiväkohtaisiakin aiheita on varsinkin Erkki Jormanainen koettanut ansiokkaasti pitää yllä.
    Värtsiä tehdään täysin vapaaehtoisin voimin. Palkkaa ei kukaan maksa kenellekään eikä mainoksia voi Värtsin sivuille ostaa. Tarkkaa tietoa minulla ei tällä hetkellä ole edes siitä, kuka lehden palvelintilan kustantaa; olisiko pitäjäyhdistys. Kun raha ei liiku millään tavalla, niin juttuhankinnankin täytyy tapahtua ilman kustannuksia. Erkki Jormanainen on eniten uhrannut omaa aikaansa ja ehkä rahaakin. Allekirjoittanut on töissä toisella paikkakunnalla, ja osallistuminen nettilehden tekoon rajoittuu vapaapäiviin ja yöaikaan.
    Sen tähden kirjoittavat ja kuvaavat värtsiläläiset ja Värtsilän ystävät ovat meille korvaamattomia. Materiaalia otamme vastaan mieluummin vain sähköisessä muodossa, koska mahdollisuudet digitoimiseen ovat pienet.
    JOten pitkäaikainen asukki, älä anna periksi, vaan kirjoittele meille juttuja, mielipiteitä, ota valokuvia, jos mahdollista. Voisit esim.kirjoittaa aiheesta Mitä nyt, Värtsilä -näkövinkkeli palstallemme tai mielipiteisiin. Katsotaan millainen keskustelu siitä viriäisi. Normaaleihin journalistisiin periaatteisiin kuuluu, että silloin yhteystietosi on toimituksen tiedossa, jollet halua kirjoitella omalla nimelläsi, joka tietysti on vakuuttavampaa.
    Värtsi on kaikkien värtsiläläisten yhteinen ponnistus. Joten eikun kirjoittamaan ja valokuvaamaan

  5. Erkki Jormanainen
    15.12.2010 at 8:38

    pitkäaikainen asukki,

    tällaiset kommentit ja muut kirjoitukset ovat enemmän kuin tervetulleita Värtsin palstoille. Niitä varten on mm. Lukijoilta -palsta, johon voi lähettää kirjoituksia Värtsin sähköpostin kautta. Olemme oikein odotelleet sinne kirjoituksia mitä erilaisimmista asioista. Hyvin tärkeitä seikkoja ovat epäkohdat, joita Värtsilässäkin on. Ne on hyvä ottaa esille asiallisesti perustellen. Meidän ei kannata antaa periksi esimerkiksi kuntaan päin. Olen huomannut, että suhtautuminen siellä Värtsilää kohtaan on ollut harvinaisen kielteistä, eikä kyse suinkaan ole suurista rahoista kunnan talouden mittakaavassa.

    Yhden ihmisen ääni ei yleensä kauas kanna kuntaan päin. Monin paikoin kerätään asukkaiden nimiadresseja joittenkin asioitten puolesta. Olisiko sellaisista Värtsilän kannalta hyötyä? Olisi se ainakin tapa saada epäkohtia esille tiedotusvälineissä laajemminkin kuin Värtsin palstoilla. Julkisuus on asioille aina hyväksi.

    Mitä Värtsiin tulee, niin henkilökohtaista harrastustahan tämä on, jonkinlainen vapaaehtoisen kotiseututyön muoto (yksi monista), johon kaikki voivat osallistua. Kanava on valmiina. Värtsin tekeminen ei ole kustannuskysymys, eikä palvelintilaa kustanna pitäjäyhdistys. Hyvässä hengessä sen kanssa pyrimme kuitenkin touhuamaan. Lukijoita meillä on kohtuullisesti. Vaikka kirjoittajiakin on, heitä voisi olla monin verroin enemmän. Kirjoittajien määrä heijastuu suoraan Värtsin sisältöön, sen monipuolisuuteen. Olemme erityisen ilahtuneita pitkäaikaisen asukin kaltaisista rohkeista mielipidekirjoittajista. Heitä ei ole koskaan liikaa.

  6. Kesäasukas
    15.12.2010 at 8:56

    Kiitokset Värtsi-lehden toimittajille ja kirjoittajille. Avaamme
    Värtsin aamuisin kuin adventtikalenterin ja iloksemme siellä on
    joka päivä jotain uutta. Asioiden laajuus on parasta,vaikka historia on – ymmärrettävistä syistä – paljon esillä tulevat ajan-kohtaisuudetkin tietoomme, varsinkin kun olemme tilanneet myös
    Tohmajärvellä ilmestyvän paikallislehden. Tiedän Värtsin lukijoissa olevan ihmisiä jotka eivät ole edes lähtöisin Värtsilästä.
    Joku viisas on sanonut tähän suuntaan: ”Jos et tunne menneisyyttäsi sinulla ei ole tulevaisuutta.” Itse olen hämmästellyt kuinka niinkin pienellä paikakunnalla kuin Värtsilä saadaan aikaiseksi näin laadukasta luettavaa.

  7. jore
    15.12.2010 at 11:52

    Kiva vertaus tämä adventtikalenteri.Minäkin avaan luukkuni lähes joka päivä ja saan paremman energiatällin Värtsin kuulumisista kuin mistään vitamiinista.Esimerkiksi EJ.n tämänpäiväinen juttu takamaiden talvesta on erinomainen kuvaus luonnon tilasta juuri nyt.Sain kopattua palan siitä rauhasta tänne Helsinkiinkin.Kiitos.
    Kun toivoa saa,minäkin toivoisin ajankohtaisia juttuja Värtsilän arjen ongelmista ja iloista.Värtsilän asukkaat,laittakaa koneet laulamaan,näin kehitämme yhdessä maanmainiota Värtsiä ja samalla menee viestiä Kemien suuntaankin että Vartsilä on Tohmajärven helmi ja tulevaisuus.

  8. pitkäaikainen asukki
    15.12.2010 at 22:32

    Kiva kun sain vähän keskustelua aikaiseksi! Haluan vielä tarkentaa sitä etten suinkaan vähättele missään mielessä niitä jotka uhraavat aikaansa ja rahaa tähän meidän omaan nettilehteen.(mikä siinä maksaa) Pyydän sydämmestäni anteeksi jos olen arvostellut historiasta tai luonnosta kirjoittavien juttuihin!? Mutta haluaisin, niinkuin joku jo ehdottikin että myös tätäpäivää ja ajatuksia jaettaisiin. Että Helsingissäkin lukijoita, tuntuipa aika makealle, kiva.
    Me täällä maalla asuvat jotka olemme juurtuneet tänne, (minä ainakin) haluaisimme kaikkien tietävän että täällä on tosi kiva asua ja elää…tulkaapa vaikka eläkepäiviksenne tänne. Kuuntelin juuri uutisia jossa joku asunnoton kertoi ettei ole paikkaa kuin rautatie asemalla lämmitellä tai mennä viemäriin! Kamala, meillä ei varmasti ketään jätettäisi niin, eihän?
    Sitten ihan toiseen juttuun.Markus Kontiainen oli sitä mieltä että omalla nimellä julkaistu juttu olisi tehokkaampi? En lymyile missään nurkan takana, mutta omasta mielestäni riittää kun toimitus tietää nimeni, jos ei tiedä niin voin sen vaikka heille soitella, jos tarvis? Toinen asia, minulle on tämä verkkolehti aika uusi tuttavuus, enkä löytänyt ohjeita miten sinne OIKEIN kirjoitetaan? Onko se aina VASTAA paikka vai voiko aloittaa uuden aiheen, ja mihin se sitten laitetaan? Maksaakos tämä kirjoittelu jollekkin jotain? (siis tarkoitan että pitääkö maksaa joku pääsymaksu??)
    Nyt tästä taitaa minullekkin tulla ”adventti kalenteri” vaikka pitäisiki keskittyä töissä vielä ainakin reilut kaksiviikkoa repimään kaikki mehut.
    Minulla riittää juttuja vaikka kuinka paljon jos vain aikaa riittää kirjoittamiseen kun työ vie vielä aikansa.
    Kertokaahan toimitus, mikä sivu on paras johon juttuja voi kirjoitella niin täältä pesee..

  9. Markus Kontiainen
    15.12.2010 at 23:07

    Kiitoksia mukavasta keskustelusta. Kuulostaa mukavalta, kun Värtsistä on tullut päivittäinen tsekkauspaikka.
    Pitkäaikainen asukas kyseli ohjeita miten kirjoitella. Jos ja kun kirjoitat tietokoneella, niin toimituksen eli pääasiassa Erkin töitä helpottaa kun jutun, mielipiteen tai mikä sen onkaan ja mahdolliset valokuvat lähettää sähköpostilla osoitteeseen verkkovartsi@gmail.com.
    Jos kirjottelee enemmän ja säännöllisemmin, niin Erkki voi antaa tunnukset joilla pääsee kirjautumaan sisään erityisille sivuille, joiden kautta jutut kirjoitetaan. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta aika yksinkertainen käytettävä kuitenkin.Vakiokirjoittajat tunnistaa siitä, että nimi näkyy jutun yläosassa. Hallintasivuilla linkitetään myös mihin alasivulle juttu tulee, mutta aina se on myös näkyvissä etusivulla jonkin aikaa.
    Mitään maksuja ei ole. Me emme maksa ja meille ei voi maksaa. Erkki on huolehtinut palvelintilan vuokrankin, joten siitäkään ei ole huolta. (Ei siis pitäjäyhdistys, vaikka niin yritin väittää).
    Eli pistä ensin sähköpostilla ja kun tutustutaan paremmin (ties vaikka tunnettaisiin ennestään) niin katsotaan sitten niitä tunnuksia ja mietitään eteenpäin.
    Ja eikun kirjoittelemaan…

  10. Erkki Lintunen
    21.12.2010 at 12:05

    Ihastus ja kiinnostus Värtsilää kohtaan on hyvä asia. Minulle paluumuuttajalle Värtsilään sitoutuminen on ollut todellisuutta jo koulupoikana, kun kävin kahdeksan vuotta Joensuun Keskikoulua (entinen Värtsilän koulu) ja Joensuun Lyseota. Siihen aikaan urheilin ja menestyinkin. Yrittivät saada Katajan riveihin. Mutta tunsin kuuluvani Värtsilän Kisaan. Suunnittelin jopa edustusasun yleisurheilijoille. Se tosin ei saanut suurempaa kannatusta. Mutta oli kuitenkin muilla paikkakunnilla uteliaisuuden aihe. – Värtsilä on hyvä asuinpaikka myös eläkeläisille. Kun vain saisimme Jänisjoen rannoille kaavan, jossa olisi asuntotonttien paikkoja! Jänisjoen lisäksi täällä on muutakin elämälle mielenkiintoista, esimerkiksi Kukkovaara, jonne pitäisi pystyttää näkötorni. Sellainen siellä oli vielä sotien jälkeen. Kiipesin jo lahoavia portaita tirkistelemään rajan toiselle puolelle. Kotahan Kukkolammen rannalla jo onkin. Eikun vain pannu kuumaksi ja makkara tikun nokkaan. Kyllä sielu lepää!

  11. Lissu
    21.12.2010 at 23:23

    Sain heimosisareltani vinkin Värtsistä saatteella, että jos joskus on sellainen tilanne, että minulla ei ole muuta tekemistä, niin voisin vilkaista Värtsin sivuja. Vilkaisin oitis (en tekemisen puutteessa, vaan uteliaisuuttani) ja jäin koukkuun. Värtsi kuuluu päivittäisiin ”riippuvuuksiini”, vaikka en ole asunut koskaan Värtsilässä. Viimeisin asuinpaikkani P-Karjalassa oli Tohmajärvi. Kauan, kauan sitten juna toi minut tänne Helsinkiin, niin kuin monen muunkin pohjoiskarjalaisen. Värtsi on hienosti toimitettu ja mielenkiintoinen verkkolehti. Luen kaikki jutut, mutta eniten minua kiinnostaa luonto, historia ja kulttuuri. Ja tietenkin valokuvat, sekä uudet, että vanhat. Kaunis kiitos Värtsin toimittajille ja kirjoittajille! Iloa ja innostusta toimitustyöhön jatkossakin!

  12. Eero-Matti
    24.12.2010 at 11:17

    Todella hieno asia meille kaikille Värtsilä-ystäville tämä Värtsin tulo! Olisi hienoa jos saisimme vielä nuorisomme kirjoittelemaan tänne verkkolehteen, esim vaikka omassa osiossa ”Nuorten suusta” tmv…

    Aktivoikaas nyt jokainen kenellä nuorta jälkikasvua on, kirjoittamaan tänne verkkolehteen. Värtsilä voi olla kovinkin erinäköinen esim. murrosikäisen Värtsiläläisen silmin! Hehän tätä kyläämme tulevaisuudessa tekevät.

    Toinen ryhmä jonka näkemyksiä olisi myös mukava kuulla ovat maahanmuuttajat joita kylällämme reilusti jo on, osa hyvinkin kielitaitoisia! Mukavaa Joulunaikaa kaikille ja kiitos lehden synnyttäjille!

  13. Markus Kontiainen
    24.12.2010 at 11:34

    Hyviä ajatuksia, Eero-Matti! Ei kannata olla liian vaatimaton ja ajatella, että en minä osaa tai että minulla ei ole mitään sanomista. Tehdään yhdessä entistä parempaa verkkolehteä. Hyvän joulun toivotuksin Markus Kontiainen.

  14. Eero-Matti
    27.12.2010 at 17:10

    Olisiko mahdollista että tänne saatais joku ”Tilapörssin” tapainen osio jossa voitais ilmoitella vaikkapa Värtsilässä myynnissä olevista taloista jolloin myös verkkolehteämme lukevat vanhat Värtsiläläiset saisivat tietoa myynnissä olevista taloista?

    Vaikkapa myös kimmokkeen palailla eläkepäivillä (miksi ei myös työkykyisenä etätyöntekijänä, vapaa-ajan viettäjänä…) takaisin tänne kotikylään…

  15. Irene Peuuhkurinen
    9.1.2011 at 12:01

    Aukaisinpå taas lehden ja löysin nämä mielipiteet yhteystiedot-otsakkeen alta. Tehkää ihmeessä ”yleisön osasto”, niin varmasti useampi löytää nämä kirjoitukset luettavakseen.Kaikkihan ei varmaankaan välttämättä halua ottaa yhteyttä.
    Kun nyt satun sille päälle, että puutteet ja epäkohdat tulevat mieleen, niin tässä pari.

    Pitäisiköhän kerätä nimilista puhelinolojen parantamiseksi Värtsilässä? Tämä Patsolanmäen kainalo ainakin on ihan surkea paikka. Jos saat yhteyden, niin kyllä se vähintään pari kertaa katkeaa. Esim. terveyskeskuksen kanssa asioidessa tilanne on erittäin hankala, kun asiakkaan oletetaan kuulevan katkoksen aikana ja takaisinpäin ei voi soittaa asian selvittämiseksi.
    Kuinka monta lienee niitä, jotka tämän asian takia hermoilevat?

    Me kaikki Värtsilä-fanit rakastamme näitä kauniita maisemia.Silmä kuitenkin sairastaa, kun näkee entisen SOK:n kaupan. Kuka rakennuksen nykyään omistaa? Olisiko liikaa vaadittu, jos omistajaa pyydettäisiin purkamaan se ja siistimään tontti.Ennen oli Värtsilässä ympäristölautakunta. Liekö sellaista Tohmajärvellä? Sinne voisi esittää kainon toiveen purkamisesta.

  16. Erkki Jormanainen
    9.1.2011 at 13:18

    Jostain kumman syystä ”yleisön osaston” kirjoitukset ovat alkaneet kasaantua Yhteystietojen alle. Tarkoituksena on ollut, että lukijat lähettäisivät mielipide- ja muita kirjoituksiaan Värtsin sähköpostiin, josta toimitus siirtäisi ne Lukijoilta -palstalle. Siellä niitä voisivat muut kommentoida sitten kirjoitus kerrallaan.

    Syy tilanteeseen ei ole tietenkään lukijoitten, ehkä ohjeistus on ollut epäselvä.

    Pääasia on kuitenkin, että mielipiteitä tulee, tulivat sitten mille palstalle tahansa. Irene Peuhkurinenkin kiinnittää huomiota perin tärkeisiin asioihin. Niin että halloo, kylän kunnanvaltuutettu ja muut päättäjät.

  17. Yrjö Jormanainen
    14.11.2011 at 18:31

    Marraskuu

    Syksy hiipinyt on kesänmaille,taivas harmaa,tuuli riipinyt on kesän-ruskan.Sadepilvet laukkaaa ratsun lailla,tunnen sisimmässä oudon tuskan.
    Hämärä vain verkkojansa kutoo,mielen ikävöivän illansuulla.Lämmin-
    syksytuulenhenkäys, jääksi jähmettyy jo marraskuulla-

    Lumihiutaleita sataa riitemaille, hento varpu talven uneen nukkuu.
    Raikkautta pursuuihmisrinta,mieli virkoo, marras harmauskin hukkuu. 14.11.2011. Terveisin Yrjö Jormanainen

  18. Kalevi Tikka
    30.1.2012 at 19:56

    Katselin näitä sivuja uteliaisuudesta kun tuo vanha kyläläinen kyseli niitä entisiä Kaustajärven tapahtumia. Hän kertoi näistä Värtsilä sivuista. Kaustajärvelle on edelleenkin kiintopiste siellä entisen koulun takana.
    Otetaanpa muistelu lapsuudesta. Se oli siihen aikaan kun venäläisnainen Jormanaisen Lyytiltä ( olisiko oikea nimi ollut Lyydia) maitoa haki? Lyydia kertoi, että pian sodan jälkeen eräänä iltana heille tuli tuntematon nainen maitopeilarin kanssa ja halusi maitoa. Suomea ei puhuttu eikä juuri muutakaan kieltä, mutta maitoa Lyyti kävi astiallisen ja vieras poistui eikä sen jälkeen näkynyt. Hän ei uskaltanut puhua asiasta moneen vuoteen peläten joutuvansa vaikeuksiin viranomaisten kanssa. Nyt kysynkin muistaako joku tämän lukijoista tapauksen ja onko se tosi vai ainoastaan hämärä muistikuva poikkeuksellisesta tapahtumasta.

  19. 30.1.2012 at 20:22

    En ole kuullut kyseisestä tapauksesta, mutta
    Lyytin muistaen, voisin uskoa että kertomus pitää paikkansa.

    Lyyti oli niin ihmisläheinen ja avulias, ettei hän
    olisi torjunut avun pyytäjää, olipa se kuka tahansa.

    —–
    Kalevi,
    toivottavasti jäit ”koukkuun” ja sujuvan kynäsi tuntien
    avaisit sanaisen arkkusi Värtsinkin sivuilla.

  20. Ilmari
    31.1.2012 at 10:24

    Kaleville se on tosi tapahtuma Jormanaisen Kauko on kertonut
    tämän jutun minulle oli itse ollut myös paikalla.

  21. pertti.j
    4.2.2012 at 10:47

    Värtsilän kehittämään omana alueenaan..
    Värtsilä on hienoa aluetta,vaikka osittain aluetta onkin turattu
    luonnonsuojelun kannalta.Mutta ei niin hyvää jollei ole huonoa.
    Esim. Sääperin rannalle voisi perustaa särkiä jalostavan pienehkön jalostamon-raaka-aineen ,täydennystä voisi toimittaa Ympäristökeskus muilta särkijärviltä.
    Kaustajärven rannalle voisi rakentaa jonkun puolueen virkistys ja aparttomenttostyylisen lomanviettopaikan,varsinkin rajanpuoleinen pää olisi rauhallisuutensa puolesta siihen sopiva.
    Nopean tiedonvälityksen kannalta VÄRTSI voisi aloittaa nettiradiotoiminnan.. kirkonmenot Kaustajärven kotikirkosta tai Saarijärven tsasounalta ja niin edelleen

  22. Ari Niemelä
    15.3.2012 at 13:28

    Asuin Kaustajärven vartiolla 60 luvulla ja muistan kuinka ”lyytin” mies ( nimi ei muistiin tule) useinkin tuli tekemään isälleni ilmoituksen rajarikkomuksista lähinnä siitä että naapurin helikopteri oli vähän oikaissut. Hän ei naapurista suuremmin perustanut vaikka vaimo sieltä olikin tai ehkä juuri siksi. Jormanaisen niemi oli mitä parhain paikka tälläiset ”oikaisut” havaita joskus muistan hänen sanoneen että on sieltä kävellenkin kylässä käyty.kun isäni virkansa puolesta alkoi tarkemmin kysellä, sanoi vain että voipha se tietty venneelläki tulla ja pyysi kattomaan vastasyntynyttä varsaa ja lähti. jotensakin näin muistelen sen menneen. Ari N

  23. Kalevi Tikka
    13.5.2012 at 19:44

    Ari taidat sotkea Väliniemen Eetun ja Jormanaisen Jussin tisiinsa. Naapureita he olivat. Eetu asui siinä meidän ja Jormanaisen niemen vlissä olevassa pienessä niemessä aivan rajan lähellä. Talosta oli noin 200 metriä valtakunnan rajaan. Eetun mökki taisi juuri ja juuri näkyä papan huvilalle, tai sitten ei näkynyt.
    Eetun vaimo oli ukrainalainen ja ”sotasaalista” ( hyväntahtoisesti ilmaistuna). Eetulla oli siellä 1960 luvulla varsa kuten muistelet. Jussilla ei ollut. Olit varmaan aika pieni poika siihen aikaan.

  24. Eero-Matti
    13.5.2012 at 20:55

    Vinkkejä paluumuuttoa suunnitteleville:

    http://tonttiporssi.visitkarelia.fi/#pagetop

  25. Erkki Lintunen
    13.5.2012 at 22:50

    Eipä ollut yhtään tonttia Värtsilästä tyrkyllä!? Ierikka

  26. Eero-Matti
    13.5.2012 at 23:21

    Selänteen rinteessä on kolmekin näköalatonttia!

  27. Erkki Lintunen
    14.5.2012 at 8:40

    Ilmeisesti kiinostavia! Onko kunta niistä maailmalle ilmoittanut? Lemillä 1980-luvulla kunta markkinoi tontteja, ja yksityiset tekivät kaupat. Mutta tarvitaan poliittista toimintaa eli aktiivista – kunnallishallintoa. Tässäpä vinkki edessä oleviin vaaleihin. Tarjolla jokaiselle valitsijayhdis-tykselle. Sanottakoon asia näin, ettei politikoida. Ierikka

  28. Yrjö.Jormanainen
    22.5.2012 at 15:36

    22.5.-12 rjö.J

    Ensi sunnuntaiuna 27.5. on Jyväskylässä -Valtakunnalliset Kirkkolaulujuhlat. Yli 60 vuotiseen laulujuhlaketjuun on kohdallani tullut päätös, sillä en ole enää näillä juhlilla mukana, en myöskään jatka enää pitkää laulajanuraa kuorossa.Laitän käteni ja ajattelen Eino Leinon säkein,” Oi kiitos sa Luojani armollinen kuin laulun lahjan sa annoit” Ääni on vielä tallella, mutta ikä tuo muita ongelmia. Muistot menneiltävuosilta elävät kuitenkin, kuten Helsingin laulujuhlat 1967 ?

    Helsingin Valtakunnallisille Kirkkolaulujuhlille oli Juhlakantaatin säveltänyt: Maisteri Jouko Tolonen,kantaatin solistina oli baritoni Matti tuloisela. Helsingin sdationilla esitettävää kantaattia varten Jouko Tolonen itse valvoi ” kantakuoron harjoituksen”, tähän kuoroon kuului mm Joensuun ja Värtsilän kuorot, johtajinaan -Väinö Viitasalo ja Teuvo Tikka. Kantaatti pohjautui virren – Kaikkivoipa Jumalamme, sisältöön.
    Esitys täydellä stadtolilla, aurinkoisessa kesäsäässä oli eräs mahtavimmista kuoroelämyksistä, joita olen kokenut.

    Voisin lopettaa tähänkin, mutta kerron erään tapaamisen juhlien väliajalla. Olimenossa messuhalliin ruokailemaan, mutta siinä Paavo Nurmen patsaan kohdalla kuulin takaa huudettavan nimeäni.
    pysähdyin ja näin Weli ja Greeta Ruuthin lähestyvän. He kertoivat asuvansa Helsingissä, ja kyselivät mitä Värtsilään kuuluu? Hekin olivat olleet staduonilla. Se oli millyttävä hetki, tavata entiset Värtsiläläiset -Ruuthit, nyt eläkeläisenä ja laulun ystävänä.

  29. Erkki Lintunen
    22.5.2012 at 17:23

    Yrjölle ja muillekin värtsiläisille tiedoksi. Tapani Kolehmainen on puuhannut kanttoreiden Pakarinen ja Viitala valokuvien liittämistä Värtsilän seurakuntakodin seinälle muiden siellä jo olevien kanttoreiden joukkoon. Hoitelen kuvien kehystämistä, ja kirkkoherra on ilmoittanut, että kuvat saavat paikkansa Värtsilä-päivien aikana. – Jo on aikakin totisesti. Saamattomuuteni tekee parannusta. Mutta sitten minäkin jään sivuun. Ei niin, ettei haluja olisi. Mutta ikä alkaa painaa.

    Kirkkolaulujuhlista pari sanaa. Olin mukana toimikunnnassa, joka valmisteli Lahdessa pidetyt laulajaiset. Oliko ajankohta 1970- vai 80-lukua, en muista. Kyllä laulu kaikui komiasti Salpausselän rinteillä. – Nyt laulujuhlat ovat Jyväskylässä. Kuulemani mukaan ohjelmassa on myös lemiläistä neliäänistä virrenveisuuta. Porukkaa matkustaa sitä laulamaan Etelä-Karjalasta. Olis mukava olla mukana. Mutta on tuota matkaa niin paljon. Terveisin Ierikka

  30. Alpoaatos
    23.5.2012 at 1:44

    Kyllä täältä Pohjoisesta Karjalastakin mennään Jyväskylän laulujuhlille ihan monella linja-autolla. Siellä meinaan kähistä minäkin muitten mukana. Väinö Viitasalo ei ole enää fyysisesti mukana, mutta hänen tytär Helena (nyk. Hulmi) kyllä konsertoi.

  31. Erkki Lintunen
    23.5.2012 at 10:35

    Väinö Viitasalo oli herrasmies ja alansa taitaja. Sain jossain elämäni vaiheessa tehdä vähän yhteistyötä hänen kanssaan laulavan kirkkomme hyväksi. Olin silloin Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoimikunnan (KJMT) jäsen. Puheenjohtajana toimi piispa Yrjö Sariola. Yksi kantavista voimista oli Harald Andersen. Silloin avautui monta ovea myös kirkon messuun, jonka kauneuden ytimessä on kirkkomusiikki. Tästä näkökulmasta katsoen ei Teuvo Tikan ja Värtsilän kirkkokuoron osuutta voi kyllin arvostaa. Ei myöskään Lemin neliäänistä virsilaulua, jota saimme tänä aamuna radion hartaissa sävelissä kuulla. Paikallisen seurakuntatason laulajat ja soittajat tekevät messun sellaiseksi, että sinne tekee mieli mennä. Kirkkolaulujuhlat ovat kirkkokansan juhlat. Linja-autot kokoavat kansan Jumalaa ylistämään. Siunattua juhlamatkaa! Ierikka

  32. Anja Itkonen
    1.8.2012 at 20:10

    Hei värtsiläiset!
    Luin paikallislehdestä, että Ierikan mielestä Värtsilä tarvitsi yhtenäisen paikallishistoriaopuksen. Minä sain sellaisen juuri valmiiksi omasta kotikylästäni Uurasta (Paltamossa kainuussa), 560 sivua ja n 300 kuvaa, kyläyhdistys kustansi. Voisin tehdä teillekin, jos teillä ei ole tiedossa parempia halukkaita, vaikka onhan niitä kyllä …

  33. Hemppa Turunen
    1.8.2012 at 23:04

    Katselin Pitäyhdistyksen sivuja enemmälti ja syvällisemmin pitkästä aikaa. Sain sellaisen idiksen, että siellä jo kauan maanneet kuvat kuten luonto kuvat voisi välillä uusiutua, että mielnkiinto säilyisikertomassa värtsilästä miltä se luontokuvina näyttää. Niinpä idikseeni kuuluu, että jos resurssit riittää tietenkin niin niitä voisi aika-ajoin vaihdella. Voisi ottaa ohjelmaan, että lukijat voisi laittaa myös parhaita otoksiaan ja aika-ajoin (mikä se aika olisi sitten)uudistettaisiin niitä, että mielenkiinto niillekkin sivuille säilyisi ja kuvien myötä toisi esille Värtsiläääää.

  34. 6.9.2013 at 11:02

    Tulin näille sivuille etsiessäni tietoa Pälkjärvestä. Sen aineisto Helsingissä kuuluu kirkolliseen perinteeseen.

  35. erkki lintunen
    17.8.2015 at 22:26

    Eira, koeta kestää! Värtsin sivuille on tullut kummallisia ilmiöitä. Mutta eihän se ole historian valossa oikeastaan uutta. Ennenkin on Värtsilää pommitettu ja tuhoa tehty. Ei tässä mitään uutta, periaatteessa. Pommittajat ovat vain toisia kuin silloin ennen, nörttejä joilla ei ole mitään hienotunteisuutta. Eikä tyylitajua.

    Mutta kuka jaksaa siivota? Koeta kestää! Ehkä järki jossain vaiheessa voittaa!

  36. Eira Varonen
    8.1.2016 at 23:54

    Vuoden vaihduttua Värtsin vetovastuu vaihtui myös virallisesti päätoimittajan osalta, joten kävin päivittämässä Värtsin sivujen yhteystiedot ajantasalle.

    Kiitos Saulille ja Matille vetovastuun otosta, kustantajan eli Värtsilän Pitäjäyhdistyksen toimesta. Matti Jaatinen on Värtsin päätoimittaja 1.1.2016 alkaen. Hänen alaisuudessaan käytännön päivittäisestä Värtsin toimituksesta vastaa jatkossa pääasiassa Värtsilän Pitäjäyhdistys ry:n työntekijä Sauli Lindfors.

    Hyvin on Saulilla lähtenyt Värtsin toimittaminen käyntiin! Hiukan suuntaviivoja ja toimintaohjeita annoin aluksi evääksi, taitavalle ja sopivaksi katsotulle ihmiselle. Joten, eipä ole tavinnut paljon puuttua sen jälkeen toimituksen tekemisiin.

    Kiitän ja kumarran menneistä antoisista vuosista jotka olen saanut olla mukana tuottamassa Värtsi lehteä! Hieno kokemus! Parit ”paperi Värtsikin” tuli tehtyä, joista olen erityisen ylpeä! Ne olivat tämän verkkolehden toimitukseen osallistumisen ohella niitä ns. ”mukavuusalueen ulkopuolelle” astumisen tuloksia, joita en kadu päivääkään. Aina kannattaa kokeilla ja opetella uusia asioita. Niistä syntyy uutta ja samalla oppii uutta itse.

    Värtsillä menee varmasti tulevaisuudessakin hyvin, näin uskon ja toivon. Kirjoitelkaa jatkossakin juttuja, niin on luettavaa ja kommentoitavaa! Lämpimät kiitokset yhteistyöstä Värtsin perustajille. Erityisesti heistä Erkki Jormanaiselle. Lisäksi haluan kiittää tässä yhteydessä Seppo Pusaa lämpimästi yhteistyöstä Värtsin taipaleeni aikana.

    Kiitän myös teitä kaikkia kirjoittajia! Ketään teistä en halua tässä yhteydessä mainita erikseen nimeltä, (jotta joku ei vain unohtuisi, ja joku pahoittaisi sen johdosta mielensä).

    Sähköinen kirjeenvaihtomme juttujen ja välillä niihin liittyvine lisäviesteineen on ollut antoisaa kommunikointia! Lämmin kiitos teille! Sydämissänne te tunnette toivottavasti tämän tekstini kautta mitä tarkoitan. Monta mutkaakin on ollut monella matkallamme. Värtsi on kuitenkin ollut yhdistävä tekijä työllemme, ja kaikesta olemme selvinneet. Moni on mielensä pahoittanutkin, ja ajan kuluttua, jälleen hyvillä mielin jatkanut työtänsä Värtsin eteen. Monia kirjoittajista en ole koskaan tavannut henkilökohtaisesti, kasvotusten. Värtsin lukija / kirjoittaja tapaaminen olisi mielestäni oikein kiva tapahtuma tulevaisuudessa, vaikka Värtsilä päivillä 2016!

    Ei ole helppoa lähettää julkaistavaksi tekstiä, jota kirjoittaja on monet, monet kerrat muokannut. Ehkä jo poistanut ja tuhonnutkin sen, ajatellen ”ei se ketään kiinnosta” tai ”en ilkeä sitä Värtsiin lähettää julkaistavaksi”. Tuttua on tämä henkinen juttujen kirjoittajan taisto. Lopulta aikansa niitä työstettyään, kirjoittajat uskaltavat kuitenkin lähettää niitä julkaistavaksi ja Värtsissä lukijoiden luettavaksi, on tärkeintä! Jos tätä prosessia ei tapahtuisi, ei olisi luettavaa Värtsissä! Tekstin luomistyö vaatii oman prosessin. Joillekkin se käy helposti, joillekkin vaikeamman kautta. Lopputulos ratkaisee! Kun uskaltaa, se kannattaa ja kynnys kirjoittamiseen madaltuu ja samalla kirjoittamisen taito kehittyy.

    Tämä koskee myös juttujen kommentoijien uskallusta ylipäätään kirjoittaa ja siinä kehittymistä. Pidän ehdottoman tärkeänä sitä että Värtsin lukijat voivat kommentoida nimimerkillä, ilman ennakkosensuuria myös tulevaisuudessakin. Aidan pitää olla matala tässä suhteessa. Tämä vaatii toki työtä ylläpitäjältä, mutta hyvin tämä on käytäntö on toiminut monina Värtsin historian vuosina.

    Varsinaisia roskaposteja on suodatettu teknisen automaatin toimesta kymmeniä, satoja tuhansia viestejä! Helpottaa toimitusta! Kiitos netin tekniikalle näistä apuvälineistä!

    Lopuksi totean, että ihanaa on ollut työskennellä teidän kaikkien kanssa, tehdessämme yhdessä päivittäin verkkolehti Värtsiä!

    Toivottavasti tämä tekemisen hyvävireinen fiilis jatkuu tulevaisuudessakin Värtsissä ja Värtsilässä!

    Värtsi verkkolehteä ei pidä missään nimessä lopettaa, vaikka juttuja olisi jokus vähemmänkin! Tämä on tärkeä henkireikä ja paikallinen, Värtsilän viestinnän väline.

    Värtsistä ollaan muuten ylpeitä muuallakin Suomessa ja mualimalla! Ei ole jokaisessa pienessä kylässä verkkolehteä! Värtsilässä on!!!

    Kaikkea hyvää!

    terveisin

    Eira Varonen
    ex. toimittaja ja päätoimittaja monien Värtsin vuosien varrelta

    ps. tästä tekstistäni tuli niin pitkä, että oma juttunsa tästä olisi pitänyt tehdä Värtsiin. Sorruin siis peräänkuuluttamaani, ei kommenttina, vaan omana juttuna! Ottakaa opiksi!

    Sallinette tämän ex. päätoimittajalle! =)

  37. alpoaatos
    9.1.2016 at 0:07

    Isot Kiitokset Eiralle

    Alpo

  38. Irene Peuhkurinen
    9.1.2016 at 9:30

    Juu, oikeassa olit Eira! Oma juttu tästä olisi pitänyt tehdä. Joltain saattaa jäädä huomaamatta koko kirjoitus, kun ei ennätä lukea kuin varsinaiset jutut. Tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita kerroit. Olisiko mahdollista, että liittyisit Värtsin kirjoittajakuntaan?
    Maailmalla kulkeissas tulee varmaan vastaan kaikenlaista.Ja kun sinulla on tuo terve järki, saattaisi tulla ihan mukavaa luettavaa. Kiitoksia tähänastisesta uurastuksesta, ja oikein pitkässä varressa!

  39. erkki lintunen
    9.1.2016 at 9:32

    Eira on meille tärkeä paluumuuttaja. Korostan tätä: paluumuuttaja – kahdesta syystä. Ensinnäkin, että väkiluku pysyy kohtuullisena tai jopa kasvaa. Toiseksi, matkan varrella kertyy kaikenlaista kokemusta, joka voi kantaa hedelmää muuten helposti pysähtyvään pikku pitäjän elämään. Värtsilässä olisi potentiaalia paluumuutolle, jos…

  40. Maija Helsingistä
    13.1.2016 at 12:54

    Olin eilen piispa Leino Hassisen muistoseuroissa Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Siellä muisteltiin hänen työtään Karkkilassa, Vihdissä, Kotimaa-lehdessä, Otaniemen opiskelijapappina sekä Inkerin kirkossa. ”Savotta” Inkerin kirkossa alkoi Kirkon Ulkomaanavun aloitteesta työntekijöiden kouluttajana ja huipentui piispuuteen 1990-luvun loppupuolella.
    Leino Hassisen aikaa Värtsilän kirkkoherrana 1956-1956 ei ollut kukaan muistelemassa. Vaikka olinkin tohmajärveläinen, muistan kirkkoherra Hassisen Isä Camillo -olemuksen kylän raitilla; pitkänhuiskea nuori mies pussihousuissa. En muista mitään erityistä tilannetta, mutta tunnemuistiin on jäänyt kuva kiehtovan erilaisesta papista.
    Voisivatko värtsiläläiset kertoa muistojaan kirkkoherra Hassisesta meidän 1950-luvun lasten iloksi? Hassisen lapsetkin varmaan ilahtuisivat muisteloista.

  41. erkki lintunen
    4.1.2017 at 10:05

    Sattumalta osui silmiini tämä vanha juttu. Oli jäänyt vastaamatta toivomukseen muistella Leino Hassista Värtsilän ajalta. Siispä nyt vuoden päästä jotain. Leino oli aikaansa edellä ns.jumalanpalvelusuudistuksessa. Hän toi mm. ripppikouluun liikunnallisia elementtejä. Minulle Leino avasi tien kirkkoon ja messuun ja monien kamarikeskustelujen jälkeen myös teologiseen tiedekuntaan. Sittemmin hän inspiroi toimintaani Venäjän Värtsilässä, Sortavalassa, Ruskealassa, Sodderin kylässä ym. Kaksi messua kuukaudessa V. Värtsilässä ei olisi muuten ollut mahdollista.sain käydä tapaamassa Leinoa vuosi ennen hänen kuolemaansa. Muistotilaisuuteen en päässyt, mikä harmittaa. Olisin käyttänyt puheevuoron.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *