Osuuskaupan taivalta

Osuusliikkeen talo valmistui 1921. Se vaurioitui sodassa.

1900-luvun alussa Värtsilässä toimi alun toistakymmentä kauppaliikettä. Tehtaan työväestö ei ollut tavaroiden hintoihin tyytyväinen. Niinpä kesällä vuonna 1902 kokoontui joukko tehtaan lähistölle männikköön miettimään, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä.

Epäröiden otettiin yhteyttä tehtaan johtoon, koska tehdas piti myös omaa kauppaliikettä. Yllättäen saatiin myöntävä vastaus ja vieläpä saatiin tehdä laudoista pieni myymälä yhtiön omistamalle toripihalle. Luvan ehtona oli, ettei ”Kotsusta”, joksi myymälää ruvettiin yleisesti kutsumaan, myyty samoja tuotteita, joita tehtaan myymälässä oli. Niinpä alussa tavaravalikoima oli suppea, ainoastaan lihaa, makkaraa, juustoa, voita ja keitettyä kahvia.

Näin syntyi Värtsilän Osuuskauppa. Jäseniä liittyi laidasta laitaan, tehtaan työläisiä, käsityöläisiä, virkamiehiä, talollisia ja paljon muita. Olipa vuonna 1904 neljä rouvaakin liittynyt jäseneksi. Kaupanteko alkoi reippaanlaisesti, mutta jo alussa tuli myös hankaluuksia. Tottumattomuutta ajauduttiin velkakauppaan korvia myöten ja liikkeen pyörittämiseen välttämätön raha hupeni käsistä. Osuuskauppa piti panna selvitystilaan 1904.

Kokemuksesta viisastuneena osattiin sitten hoitaa osuuskunnan asioita paremmin ja niinpä talous alkoi pikkuhiljaa vaurastua. Sivumyymälöitä perustettiin lähikyliin. Vuoden 1915 toimintakertomuksessa mainitaan Värtsilän Osuuskaupan olleen maamme toiseksi suurin maaseutuosuuskauppa.

Vuonna 1916 tuli esille liikkeen nimenmuutos. Uudeksi ehdotettiin Värtsilän Työväen Osuuskauppaa. Sitä ei hyväksytty, sillä jäsenistöön kuului väkeä kaikista yhteiskuntaluokista. Kokouksissa menivät napit vastakkain. Pidettiin ”tosi riitaisia kokouksia ja jopa mielenosoituksia”, todetaan toimintakertomuksessa. Lopulta uudeksi nimeksi tuli Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike.

Lähinnä maanviljelijät perustivat oman osuusliikkeensä. Näin syntyi Värtsilään Osuusliike Yhteishyvä. Jakautuminen tapahtui samana vuonna koko valtakunnassa. Kummankin osuusliikkeen toiminnot jatkuivat vuosien myötä omilla tahoillaan.

Sodan seurauksena Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike menetti 10 myymälää, leipomon, ravintolan ja keskustoimipaikan sekä keskusvaraston. Rajan tälle puolelle jäi vielä 15 myymälää ja ruokala. Keskusvarasto sai tilat Tohmajärven asemalta (sinne taisi Yhteishyväkin muuttaa pääkonttorinsa, toim. huom.) ja konttori Kiteeltä. Liikkeen nimi muokkautui Sisä-Karjalaksi.

Entinen osuusliikkeen talo oli korjattuna edelleen kauppakäytössä vuonna 1989 rajantakaisessa Värtsilässä.

5 comments for “Osuuskaupan taivalta

  1. Todella hienoa lukea Hilkka Partasen muisteloita ja katsella vanhoja valokuvia. Kiitoksia tähän astisista ja uusia odottelen, varmaan monien muiden lukijoiden kanssa, mielenkiinnolla.

  2. Äitini kertoman mukaan seison rakennuksen 3.krs:n avoimessa ikkunassa kätilö Parviaisen 2 viikkoa nuoremman pojan kanssa. Lienemme olleet silloin 2-3 vuotiaita. Empä enää muista kumpi on kumpi!
    Aarre A.

  3. Rakennus on vieläkin komeassa kunnossa, nyt siinä säästöpankin konttori ja kotikalja baari, sekä asuntoja

  4. Luen parhaillaan mielenkiintoista Pekka Vaaran kirjaa ” Viena 1919 – 1922″. Kirjassa on sivulla 265 maininta, että Karjalan kommuunin kaupallinen neuvottelija Ilmari Aura loikkasi neuvottelujen aikana Suomeen ja tuli Värtsilän osuusliikkeen johtajaksi. Ilmari Aura oli Teuvo Auran, Helsingin ylipormestarin setä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *