Teatterisarja päättyy

Irja Mäkelä ja Arvo Matikainen näyttelivät Niskavuoren naisten rooleissa.

Värtsilän Työväen Näyttämön teatteriarvosteluista vastasi suurimmaksi osaksi Yrjö Vänttinen, myöhemmin tunnettu kunnallismies. Seuraavassa hieman lyhenneltynä hänen tekstiään nimimerkillä Jyrki 1930-luvun puolivälin jälkeen eräässä alan lehdessä.

Siitä kun viimeksi ja samalla ensikerran kertoelin tämän lapsenkengissä tepastelevan näyttämön vaiheista ja edesottamuksista Työväen Näyttämötaiteelle, on kulunut jo tuokio – niinpä on lapsestakin varttunut nuorukainen, joka kyllä täyttää paikkansa kohdallaan. Viime näytäntökaudella, jolloin voimme katsoa henkilökuntamme oppineen aakkosensa, saavutettiin hyvin huomattaviakin tuloksia. Se innostus luovaan työhön, joka on kannustanut henkilökuntaamme alusta alkaen, on ollut kestävää ja jatkuvaa. Niinpä saimmekin viime näytäntökaudella nähdä useita todella arvokkaita esityksiä – mainitsen niiden joukosta vaan Juhani Tervapään ”Niskavuoren naiset”, joka oli näyttämöllemme ikään kuin kypsyyskoe.

Johtajamme Kalle Viherpuu antoi siinä oivan näytteen ohjaajakyvyistään ja esitys olikin harvinaisen onnistunutta niin yksityisiin osasuorituksiin kuin joukkokohtauksiinkin nähden. Näytäntöön oli kutsuttu mm. Värtsilän kunnanvaltuuston jäsenet ja muita johtavia viranomaisia. Yksimielisesti antoivat kaikki tunnustuksensa esityksestä ja näyttämön suuriarvoisesta työstä Värtsilän ja sen ympäristön sivistyslaitoksena.

Tässä näytelmässä saimme myös nähdä, kuinka ehjiin suorituksiin amatöörivoimatkin voivat kohota. Monesta mainitsemisen arvoisesta mainittakoon vaan neiti Irja Mäkelän vanha emäntä, luomus, joka ilta illan jälkeen sai katsojat valtoihinsa.

Yhtenä näyttämön suurtekona viime näytäntökaudella haluaisin vielä mainita Kiven ”Seitsemän veljestä”. Todellakin, veljessarja, jollaista harvoin näyttämöllä tavataan. Koko veljessarjan uskottavuuden saavuttaminen on monelle pienelle näyttämölle vaikeata, jopa ylivoimaistakin, mutta Värtsilän veljekset olivat kuin kirjailijan kuvaamasta aikakaudesta leikattuja. Veljeksien yleisömenestys olikin verraton ja suosio jakamaton.

Kuluvalla näytäntökaudella on toiminta osoittanut huomattavaa vakiintumista – onpa sille palkattu yksi täysin ammattilaisasemassa oleva näyttelijäkin. Värtsilän kunta on myöskin tahtonut tukea toimintaa myöntämällä 14 000 markan suuruisen avustuksen.

————————— Seuraavana meni tunnettu operetti ”Iloinen talonpoika”. Tähän yritykseen uhrasi näyttämö paljon, kiinnittäen mm. vakinaisen pianistinkin, Lahja Niemen Tikkurilasta. Vaikka henkilökunta, jonka joukossa on pystyviäkin laulajia, teki parhaansa, osoittautui näytelmä sittenkin ylivoimaiseksi, vaikka silti kehitystä eteenpäin johtavaksi. —————————————–

Kun näyttämön tapana on ollut valmistaa yksi ensi-ilta kuukaudessa, on se yleisölleen aina kyennyt tarjoamaan jatkuvasti uutta. Ennen joulua valmistuvasta ohjelmasta mainittakoon Minna Canthin ”Kovan onnen lapsia” ja jouluksi ”Prinsessa Ruusunen”. Viimemainittu järjestetään vapaanäytännöksi kaikille Värtsilän kansa- ja oppikoulujen oppilaille kiitollisuuden osoitukseksi kunnan taholta saadusta avustuksesta.

Yrjö Vänttinen.

Jyrki

Kirjoitus on tällä erää viimeinen Vanhan Värtsilän teatterista kertoneessa sarjassa. Edelliset osat löytyvät Ajan patinaa –palstalta.

1 comment for “Teatterisarja päättyy

  1. Teatterisarja on ollut mielenkiintoinen.
    Sarjan kirjoittaja Hilkka Partanen on todella
    paneutunut asioihin ja etsinyt fakta-tietoa
    luettvaksemme. Kiitos antoisista lukuhetkistä
    hänelle kuin myös muillekin Värtsiin kirjoittajille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *