Valkosipulia

Kasvatin aikoinaan valkosipulia (älkää naurako). Kyseessä oli ns. talvivalkosipuli, joka istutetaan syksyllä. Keväällä jo viimeisten lumien alla nousivat ensimmäiset varsien piipat terhakasti maan pinnalle. Se oli soma näky kasvimaalla.

Minua huomattavasti taitavampi valkosipulin viljelijä oli Kaustajärveltä kotoisin oleva entinen rajamies Kalevi Tikka. Kävin 2000-luvun alussa hänen viljelyksillään oppia ottamassa. Tilukset sijaitsivat Tikan kotipaikalla. Siellä oli monenlaista kokeilua menossa useilla erilaisilla lajikkeilla.

Tikka kirjoitti myös opaskirjasen ”Valkosipulin viljely” vuonna 2000. ”Oppaan tarkoitus on ollut koota kattava tieto siitä, mikä on oleellista ja tärkeää valkosipulin viljelyssä ja sadon käsittelyssä. Lähtökohtana olen pitänyt luonnonmukaisen viljelyn tarpeita, sillä väkilannoitteilla kasvatettua kynsilaukkaa saa ruokakaupoista riittämiin”, kirjoittaa tekijä.

Suomen kesän pituus ja lämpötila eivät Tikan mielestä aseta esteitä valkosipulin viljelylle. Edellytyksiä ovat oloihin soveltuva sipulikanta ja viljelyn hallitseminen.

Valkosipuliin Tikka tutustui ensi kerran 1980-luvun alussa nähtyään sitä kaupan hyllyssä. Seuraava askel oli kasvatuskokeilujen aloittaminen 1991. ”Jos pahalle antaa pikkusormen, se vie koko käden.”

Nyttemmin Kalevi Tikka on luopunut Kaustan viljelmistään kotipaikan omistusjärjestelyjen myötä.

Puhoksessa asuva evp. yliluutnantti tunnettiin aikoinaan urheilijana. Hän juoksi 1974 kymppitonnin piirinennätyksen 29.02,2. Se oli voimassa vielä 1990-luvun lopulla, lieneekö joku jo rikkonut? Viisi kilometriä taittui aikaan 14.04,0 ja kolme kilometriä 8.15,0. Lukuisia piirinmestaruuksia tuli juoksumatkoilla ja nuorempana myös viestinhiihdossa Värtsilän Kisan joukkueessa Juhani Mielosen ja Seppo Tarvaisen kanssa.

Mihin olisi yltänyt, jos valkosipulia olisi syönyt jo silloin.