Venäläinen sauna

Käteeni osui vanhassa Reuna -lehdessä (2005) ollut Pentti Straniuksen kirjoittama artikkeli, jossa hän arvioi saunomiskulttuuria Euroopan reunalla. Lainaan tähän osan tekstiä.

”Sauna ja saunominen ovat olleet ikiajat täällä Euroopan reunalla venäläisiä ja suomalaisia yhdistävä asia, vaikka monen mielestä venäläinen banja ja suomalainen sauna ovat aivan kuin eri planeetoilta. Veteraanikylpijä, tutkija ja tulkki Rudolf Sykiäinen tuo kirjassaan ”Venäläinen sauna” esiin paljon myös näitä yhteisiä piirteitä; tosin hän käsittelee etupäässä kotimaansa saunan tuhatvuotista historiaa.

Saunakirjan tekijän – myös Suomen Saunaseuran jäsenen – eräs ansio on siinä, että hän rikkoo tehokkaasti erään venäläisen myytin suomalaisesta saunasta: aivan kuten venäläiset kadunmiehet yhä luulevat Suomessa vallitsevan kieltolain, niin he myös kuvittelevat että suomalaiset saunovat kuivissa, helvetin pätsiä muistuttavissa löylyissä.

Myös russkaja petskan eli venäläisen leivinuunin monikäyttöisyys paljastuu saunaspesialistin esitellessä valtavaa tietomäärää venäläisestä saunakulttuurista.

Reilunkokoinen uuni on ollut kautta aikojen maaseudun venäläisizban keskipiste ja monikäyttökone. Siinä on leivottu leivät ja valmistettu usein muukin muona, sillä on lämmitetty tupa, sen päällä ja sisällä on nukuttu ja kuivattu märät vaatekerrat, sen äärellä on tarinoitu tuhannet baba- jaga- kummitusjutut lapsenlapsille. Mutta – ja tätä ette ehkä tienneetkään?- venäläisessä leivinuunissa on myös saunottu!

Sykiäinen tuskin liioittelee, kun väittää, että kylpeminen leivinuunissa on aidointa perivenäläistä saunomiskulttuuria. Uunista tuli eräänlainen saunan prototyyppi, kun sinne kömmittiin sisään lämmittelemään leipomisen jäljiltä. Lavitsalla tai oljilla uunissa makaava lämmittelijä kenties keksikin tämän omalaatuisen saunomistavan, kun huomasi että on mahdollista ylläpitää miellyttävää syvälämpöä heittelemällä kiposta vettä ympärilleen.

Sykiäisen mukaan leivinuunissa saunominen oli erittäin yleistä Venäjän maaseudulla vielä 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenelläkin. Kylpijä saattoi viivähtää uunissa puolikin tuntia kerrallaan-ja pistäytyä siellä useamman kerran. Vanha vaivainen talonisäntä autettiin uuniin puulavitsalla ja mikäli hän oli hankala luonnoltaan, luukku unohdettiin pitemmäksikin aikaa kiinni…”

Maija- Liisa

 

7 comments for “Venäläinen sauna

  1. Valitettavasti Värtsillä ei ole kuvaa leivinuunissa kylpemisestä.

  2. Saattaa tuossa olla perääkin. Jostainhan saunakin on saanut alkunsa. Ja uunit olivat aika isoja aikanaan. Eilen oli radiossa ohjelmaa leivästä ja sen paistamisesta ennen vanhaan, -jo ennen niitä kuuluisia ”hyviä aikoja”. Siinä sanottiin, että uuniin mahtui muistaakseni 30 leipää (siis reikäleipää) kerrallaan.

    Ja eikös jossain Kalle Päätalo – elokuvassa Kalle-pikkupoikana työnnetty uuniin luutimaan uunin perukoilta hiilet kun ei sinne luudanvarsi ylettynyt. Niin että kyllä sinne varmaan joku saunan keksijäkin olisi mahtunut loppuviikosta lämmittelemään.

  3. Tulipahan tuokin sananparsi nyt laillistettua viralliseksi kansanviisaudeksi. Hyvä tietoisku. Kiitos.

  4. Kas, blogikirjoitukseni oli linkittynyt automaagisena paluuviitteenä tänne! Hauskaa! Olkaa hyvä vaan tietoiskusta 😀

  5. Luin blogikirjoituksiasi, joissa olikin hyviä juttuja.

    Hyvää jatkoa!

  6. Hienoa, että tämäkin vuonna 2011 julkaistu juttu heräsi henkiin. Värtsin aarteita!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *