Mitä kaikkea Kaustajärvestä Jouhtenuksen kautta Vennäin puolelle virtaava Heinäjoki voisikaan kertoa jos ymmärtäisimme huokaukset sen. Huokailuun sillä lieneekin aihetta sillä muinoin niin kehityskelpoinen miljöö on vaipunut ikäänkuin Ruususen uneen.
Joki virtaa samaan suuntaan jonne pääosa Kaustajärven kylästä jäi rajan sulkeuduttua. Koulu jäi kuitenkin nipin napin Suomen puolelle ja on nykyisin yksityisomistuksessa.
Heinäjoen ylittävä romanttinen puusilta – koulun silta – uusittiin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi muutama vuosi sitten. Monet iloiset tapaamiset on varmaankin koettu sattumoisin juuri kyseisellä sillalla kun entiset koulukkaat ovat tulleet muistojaan verestämään.
Kaukaa taas palaan joelle kerran
Näin kävi meillekin eräänä kauniina kesäiltana. Kierrätimme vierastamme Kaustan nähtävyyksiä katselemassa. Tämä Kaustalla ensi kertaa vieraileva tuttavamme olikin erittäin kiinnostunut Värtsilän ja Kaustajärven asioista jotka olivat tulleet hänelle tutuiksi Värtsi-verkkolehden ansiosta.
Koulun silta ja sieltä avautuva idyllinen näkymä oli tietenkin yksi käyntimme kohteita. Emme kuitenkaan olleet ainoita turisteja, sillä siltaa lähestyi samanaikaisesti kaksi ”kukkamekkotyttöä”. Emme tunnistaneet tulijoita, mutta he olivat tunteneet kuljettajamme vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Toinen naisista oli ollut jopa hänen kanssaan samalla luokalla Kaustan kansakoulussa. Olivat kilpailleet kuulemma vuorovuosin stipendeistä ja viimeisenä vuotena saaneet sen molemmat!
Ilta ja maisema olivat ihastuttavat, mutta niin olivat näiden tapaamiemme naisten helleasutkin. Kysyin, että mistä kaupasta sellaisia löytyy. Kuulemma Thaimaasta! Moneen suuntaan ovat siis Kaustan koululaiset lennähtäneet sen jälkeen kun koulun uksi on painettu kiinni ja koulun silta ylitetty viimeisen kerran – ehkä haikeinkin mielin.
Tellervo
Kiitos Tellervo tästä jutusta! Tulin oikein iloiselle mielelle nähdessäni tutun kotijoen ja naapurin tytöt. Eipä päivä voi paremmin alkaa.
Mukavan kesäinen kertomus. Retkipäivällenne
on osunut asuista päätellen lämmin päivä.
Neljänsuora – Muistojen silta
http://www.youtube.com/watch?v=qq14xWj1tqE
Pieni tarina kuvineen on tehnyt tehtävänsä,
ainakin yksi henkilö on ilatunut (Anita Malin).
Kiitos kommenteista ja musiikkilinkistä!
—-
Eilen olin päiväretkellä Vanhassa Värtsilässä.
Pikku-bussissa istahdin sellaisen mieshenkilön viereen
joka oli erittäin kiinnostunut ns ”Postisillasta”.
Hilkka Partaselle tuhannet kiitokset opastuksesta
menneen maailman salaisuuksiin. Päivä oli kaikin puolin
antoisa, ehkä palaan vielä aiheeseen.
PS
Kakkukaan ei jäänyt käymättä, Kakun kallioilla poksautettiin
kuohuviinipullon korkkikin…
Viktor ja Juri Akulovin harmonikkakonsertin
ohjelmistoon kuului kappale ”Vozle rechki, vozle mosta”
eli Joen varrella, sillan vieressä.
Heidän taiturimaisesta musisoinnistaan saimme nauttia
tänään Värtsilän kesäteatterin katsomossa.
Wikipedian mukaan Suomen teillä on 14 000 siltaa.
On ihmeellistä, että yhdelle syrjäiselle sillalle osuu yhtäaikaa eri puolilla maata asustavat koulukaverit! Herää kysymys, kuka ja mikä meitä kuljettaa?
Keskustelin Joensuussa erään pälkjärveläissyntyisen naisen kanssa tällaisista yllättävistä kohtaamisista. Hänen mielestään ne ovat kauko-ohjattuja tapaamisia.
Tie, joki ja silta kätkevät itseensä vahvaa symboliikkaa.
Niistä on myös tehty paljon runoja ja lauluja.
Tässä Riki Sorsan laulama iki-ihana Joki
http://www.youtube.com/watch?v=RCU8qmj839E
Kaustajärven koulun seutu saunarantoineen ja siltoineen on ihastuttava
ja joki-musiikki oikein sopiva ja varsinkin laulaja Riki Sorsa -sanoisinko tervehtyneenä. MirjaSisko
Sateisen päivän piristeeksi etsiskelin
Värtsistä kuvia Heinäjoen (Heinijoki?)
ylittävästä ns Koulun sillasta, onhan sekin
paikka ollut tapetilla viime aikoina
suunnitteilla olevan Kaustan kokoontumisen
tapahtumapaikkana.
Löysin nämä parin vuoden takaiset, kesäillan
tunnelmakuvat.
Vanhan koulunsillan profiili näkyy ainakin
tarinassani Lumpeenkukka. Se on julkaistu Värtsissä
5.2.2011 ja kuuluu kuusiosaiseen sarjaan
Kaustan kierros.
Vanhat jutut löytyvät ehkä nopeimmin, jos googlettaa
tarinan nimen. Esim: Lumpeenkukka/Värtsi
https://www.vartsi.net/2011/02/05/lumpeenkukka/
Veneellä, autolla ja jalkaisin virtasi
porukkaa koulun sillalle kello kuuden kieppeillä.
Käteltiin, tunnistettiin tuttuja ja tutustuttiin
eri perhekuntien edustajiin.
Kun Kaustan koulua käyneet kokoontuivat ”luokkakuvaan”,
panin merkille, että heitä oli noin puolet sillalle
kokoontuneesta väestä.
Paitojenjakopisteessä kävi aikamoinen hyörinä, varsinaista
ohjelmaa ei näin eka kerralla ollut enemmälti, mutta jo
toistensa tapaaminen kävi ohjelmanumerosta.
Sieltä täältä kuului toiveita, että tapaaminen ei jäisi
ainoaksi ja niinpä perustettiin toimikunta – neljä miestä
ja yksi nainen – seuraavaa tapahtumaa suunnittelemaan.
Luettelenpa heidän nimensäkin, että voitte antaa vihjeitä
ja toiveitanne: Tarmo Tikka, Onni Pakarinen, Erkki Lintunen,
Mikko Myllyniemi ja Kerttu Oikarinen.
Lienee sorsaemokin saanut vihiä nyyttäreistä sillä hän toi poikueensa sillan alle seilaamaan.
Sää suosi eikä hyttysistäkään ollut riesaa.
Näin siis tänään, pienessä Kaustajärven kylässä joka
on nipin napin Suomen puolella ja jonka laidoille on
porukalla hankittu ja pystytetty uutuuttaan hohtavat nimikyltit.