Seurakunta etsii jumalanpalveluspaikkaa
Ennen kuin Värtsilän ensimmäinen kirkko paloi vuonna 1941, siitä evakuoitiin alttaritaulu, kristilliset kynttiläkruunut, alttarin kyntteliköt, saarnatuolin kirjaliina ja ehtoolliskalusto. Myöskin kirkon arkisto siirrettiin Suomen puolelle. Värtsilän asukkaat lähtivät suurelta osin evakkoon Pielavedelle. Siitä tuli uuden kirkkoherran Artturi Honkasen virkapaikka.
Kuva Värtsilän kirkon vihkimisen 60-vuotisjuhlasta. Kylän asukkaiden lisäksi kirkkovieraita oli tullut kauempaakin viettämään yhteistä juhlaa. Kuva Tohmajärven seurakunta/Mikko Lappalainen.
Värtsilän keskustan takaisin valtauksen jälkeen alettiin etsiä väliaikaista jumalanpalvelusten pitämisen paikkaa. Ehdolla oli Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Patsolan rukoushuone, joka todettiin liian pieneksi. Väliaikaisen kirkon paikaksi valittiin Uudenkylän maamiesseuran talo. Jatkosodan päätyttyä seurakunta joutui taas etsimään jumalanpalveluspaikkaa. Sellaiseksi saatiin nyt Patsolan maamiesseuran talo. Mutta kun maamiesseura päätti lopettaa vuokrasuhteen, palattiin takaisin Uudenkylän maamiesseuran taloon. Patsolan vuokrasuhteen loppumisesta on kirjassani mielenkiintoista tietoa.
Vuonna 1947 Värtsilän kirkkoherraksi tuli Lauri Emerik Uski. Hänen hämmästyttävän taitona, kerjuuseen suostumisensa, ja Värtsilä-rakkautensa ansiosta saatiin aikaan Värtsilän toinen kirkko, joka vihittiin pyhään käyttöönsä 6.8.1950.
Kirkon urakoitsija Koski Uudestakaupungista asui kotonani Lintulassa. Mutta en muista, että olisin ollut paikalla, kun kirkko vihittiin. Löysin tämän kirkon vasta vuosia myöhemmin, kun kirkkoherraksi tuli Leino Hassinen. Äiti houkutteli minut mukaansa. Suostuin tekemään poikkeuksen. En mennytkään sinä sunnuntaina harjoittelemaan tien toiselle puolelle, jonne kunta oli rakentanut urheilukentän. Menin kirkkoon.
Kunnan, valtion, yhteiskunnan – ja toisaalta seurakunnan, kirkon välillä – olen risteillyt koko elämäni. Enkä päivääkään vaihtaisi pois. Voisin nyt eläkeläisenä nauttia vapautta vastuusta. Voisin nukkua yöni rauhassa, mennä aamulla lenkille Ellinooran kanssa. Mutta en voi. Maallisen ja hengellisen välimaastossa etsin ratkaisua Värtsilän kirkon kohtaloon, ja odotan kansanliikkeen heräämistä. En voi mitenkään ymmärtää, että tämä Värtsilän toinen kirkko rapistuu pakkasessa. Riittää, että ensimmäinen paloi tulessa.
Pottupappi
Siinähän mielenkiintoinen pätkä kirkkohistoriaa. Alkupuoli menee niin kauas, ettei minulla sieltä ole muistikuvia. Uudenkylän Maamiesseuran – kirkossa muistan istuneeni. Se oli varmaankin se toinen kirkko -se Patsolan Maamies kirkon jälkeen. Kovat pupenkit ja pikkupojan jalat eivät ylettyneet lattiaan saakka, vaan pyrkivät heilumaan kiihtyvään juoksutempoon.. Tuon tuostakin äiti viereltä tönäsi ja kuiskasi vihaisesti ”Ou potkimata !”
Olin kirkon vihkiäisissä. En muista siitä muuta kuin urkujen soittajan. Olin lähellä ja ihmettelin kun säveltäjämestari Olavi Pesonen soitti pelkällä jalkiolla jotain aivan käsittämätöntä. Muistaakseni hänellä ei ollut edes nuotteja edessään. Nyt aikoja myöhemmin lukiessani hänen elämänkertaansa ymmärrän jotain. Hän oli vasta hiljattain saanut sinfonian valmiiksi ja vuonna 1950 oli jo uusi musiikkisarja tekeillä. Ehkä Pesonen soitti jotain niistä. (On mahdollista, että muistan ajankohdan väärin, mutta joka tapauksessa Uski oli saanut Pesosen kokeilemaan uusia urkuja)
Harmi kun Patsolan Rukoushuone purettiin. SE oli 40 -luvulla liian pieni kirkoksi, mutta nyt se saattaisi olla leikillisesti sanottuna aika sopivan kokoinen kirkoksi.
Tuntuu mahdottomalta ajatus, että kirkkojen annetaan rapistua, mutta niin todellakin saattaa käydä.
Samoin on ajateltu, ettei varuskuntiakaan voi noin vain lopettaa, tai kouluja tai jne.. mutta niin vain käy. Kuntien yhdistäjillä ei ole kotiseuturakkautta. Viimeaikojen uutisista olemme voineet lukea kuinka kirkko Kuopiossa on myyty katoliselle kirkolle. Muitakin kirkkoja on myynnissä. Ketä lie ostajat.
Rukouksena virrestä 580
Oi Kuningasten kuningas / Sä maan ja taivaan valtias,
myös tähän maahan silmäs luo/ ja armos runsaat lahjat suo.
On meidän kansa vähäinen / ja vähäinen on voima sen,
vaan minkä mahtavinkaan vois / jos et sä Herra voimaa sois.
Luin lehdestä, että Kuopion hiippakunnan piispalle
rakennetaan miljoona euroa maksava asunto. Ymmärrän
kyllä, että siihen samaan tulee työ- ja edustustiloja,
mutta sittenkin summa tuntuu kohtuuttoman suurelta.
Voisi kyynisesti kysyä, että mihin enää piispaa tarvitaan,
kun seurakuntalaiset kokoontuvat kylmillään rapistuvissa
tiloissa? Siellä minunkin pienet eläke- eurot nyt ovat.
Patsolan entinen rukoushuone seisoo komeana Ilomantsintien ja Selkien kylän välisen oikotien varressa. Se on sinne siirretty Patsolasta ja pystytetty talkootyönä. On todella komea pytinki! Osoite on Keskijärventie 320. Sen nimeksi on annettu Ristikiven rukoushuone. Tien toisella puolella on Röksän leirikeskus. Kiinteistöt omistaa Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY), jonka piirisihteerinä toimi vuosikymmenet Vilho Muttonen.
Ristikiven rukoushuoneessa on myös jumalanpalveluksia, muistaakseni seuraavan kerran 20.10. En pääse sinne, kun olen Lemillä messussa.
Pappina toimii Johannes Häkämies, jonka isä ja äiti olivat 60-luvulla Hämeenlinnan aktiivisia seurakuntanuoriani.
Värtsilän kirkon vihkiäisistä kirjoitan osassa 3.
Pottupappi
Oi Kuningasten kuningas…..Alpoaatokselle ja kaikille lukijoille.
http://www.youtube.com/watch?v=3KfE1nkvAM4
Isänmaalliset virret, niitä on ilo veisata!
Vielä toinen linkki samasta virrestä
http://www.youtube.com/watch?v=5PjFjqZ6ApE
Upea kuva Corcovadolta, Kristuspatsas ja kaunis näkymä alas Rion kaupunkiin. Herättää mukavia muistoja, sekä kaukokaipuun!
Tutkailin tuota Mikko Lappalaisen ottamaa kuvaa ja ihmettelin, miten paljon oli tullut uusia kasvoja Värtsilän kirkkoon sen jälkeen, kun olin ollut jo 10 vuotta eläkkeellä.
Pottupappi
Kuopion hiippakunta osti piispalleen valmiin talon, hinta 1,15 miljoonaa euroa ! Voisiko sieltä pyytää ”almuja” Värtsilän kirkon korjaukseen ? Taitaat kyllä olla eri hiippakuntaa, mihin Tohmajärven srk. kuuluu.
Löysin netistä kuvan tästä siirretystä Patsolan ent. rukoushuoneesta, joka nykyisin nimellä Röksän rukoushuone? Tässä linkki kuvaan ja juttuun http://sley.fi/tiedote/4711/roksan-rukoushuoneella-jo-vesikatto
Kiitos, Eira! Nyt se on jo ihan toisen näköinen. Oikein kaunis. Ihailtavaa talkootyötä!!!
Pitäiskohän Tohmajärven seurakunnan järjestää retki johonkin rukoushuoneella pidettävään jumalanpalvelukseen?
Pottupappi
Olen etevä näkemään unia. Aina ei tavitse edes nukahtaa. Kerrankin ”katselin” lehdestä kirkollisia ilmoituksia. Siellä oli jotenkin tähän tapaan: Jumalanpalvelus Joensuun pääkirkossa klo 10. Kirkkokyydit seuraavasti;
läntinen reitti; Ohtaansalmi klo 8.30, Outokumpu, Käsämä, ylämylly, Joensuu
Pohjoinen reitti; Juuka 8.30, Kolinportti, Romppala, Joensuu
Eteläiset reitit: Öllölä 8.00, Kovero, Heinävaara, Joensuu.
Värtsilä 8.30, Kemie, Onkamo, Joensuu
Paluu samaa reittiä. Meno-paluu voi tilata kirkkoherran viastosta edullisesti.
Eihän uniin ole uskomista, mutta…
meno-paluu matkakortteja voi tilata
Niin että niiku mihin ”jotenkin tähän tapaan” niitä lippuja voi tilata. Poikkeaisin Lemille, kun tänä aamuna kahden vikittelyn jälkeen saimme kuulla lemiläisten veisaavan virttä neliäänisesti. Meinasivat siellä radiossa niiku unohtaa koko korean perinteen. Piti pottupapin muistuttaa että niiku pitäis muistaa.
Mutta mistä niitä niiku meno-paluu lippuja voi tilata? Voiko esittää eläkeläisten muovikortin pankkikortin lisäksi? Vai maksaako diakoniatyö koko laskun? Pitääkö nostaa peukalo Kiteen asemalla, kun veturin nokka työntyy maiseman takaa esille? Miten sinne Kiteelle niin aikaisin pyhäaamuna?
Niin että niiku mihin kirkkoon sitä muka pitäisi mennä? Pääsiskö pyhäinpäivänä Värtsilän kirkkoon? Mutta kulkeeko juna niiku Niiralaan pyhäpäivänä tai milloinkaan? Ja miten sieltä pääsis Värtsilän keskustaan, siis kirkolle? Apostolin kyydilläkö niiku pääsis? – Ai, niin, Joensuun kirkkoonhan, sinne meikäläisen rippikirkkoonhan, sitä piti mennä,jos nyt oikein muistan.
Pappipottu, muistaakseni täältä Kaustajärven pohjoisrannalta, Kassisen Ulriikan tieltä.
Tännehän on tullut Erkiltä kommentti täynnä kysymyksiä. Oikein hyvä.
Ajatelkaas hyvät lajitoverit, että kaukana, kaukana tulevaisuudessa, kuntia on yhdistetty täälläkin Itäsuomessa niin paljon, että Joensuun kaupunki yltää Kuopion läänin rajoilta Venäjän rajalle saakka. Siinä on kirkkojen kinkeripiiritkin luultavasti laitettu aivan uuteen uskoon ja jotkut kirkot olisi jätetty kylmilleen. Luulen, että silloin kirkkokyydit on järjestetty, ehkä nykyisten koulukyytien tapaan. Koulubussit ovat sunnuntaisin jouten, joten jotkut niistä muuttuvat kirkkobusseiksi. Lippuvihothan ovat silloin tietenkin elektronisia. Reitit ja aikataulut saattaisivat hyvinkin olla tuon kaltaisia kuten edellä vihjasin.
Saattaisihan siellä ”Joensuun kirkollisissa ilmoituksissa” olla ilmoitus, että kirkkokyydit Värtsilän kirkon 100 vuotis juhlaan Värtsilään lähtevät….> katso reittiaikataulut..
Meilläkin mökiltä matka yhtäkkiä lyheni yhteen kilometriin.
Tarkoitin Joensuuhun.
Silloin kun Pohjois- Karjalan lääni lakkautettiin ja
perustettiin Itä- Suomen lääni, Maaherra Esa Timonen
esitti Pohjois- Karjalan kaikkien kuntien yhteenliittymää.
Hän eli edellä aikaansa, koska me muut vasta nyt puuhailemme
kuntaliitosselvityksien kanssa.
Tila Papinniemi 848-411-7-12.Ko tilasta, ja siihen liittyvistä Tohmajärven Seurakunnan hakkuista/rahojen käytöstä on useat ihmiset minun lisäksi koettaneet saada vastausta onnistumatta.
Uski hankki tilan pahanpäivän varalle Värtsilän seurakunnan tarpeisiin.Pitäisikö Tohmajärven Seurakunnalta saada vastaus (varmuus) siihen ,että ko tilan hakattavat puumäärät tulevat
Värtsilän Seurakunnan hyväksi käyttöön. Pyydän Värtsin lukioiden kannanottoa tähän.
Vai pitäisikö:
Meidän kerätä nimilista jolla vaaditaan,että ko tilasta saadut varat on tultava Värtsilän Seurakunnan hyväksi,niinkuin Uski on
tarkoittanut.Kysyn tähänkin asiaan lukioiden mielipidettä.
Voipi olla,että mahdollisten kunta/seurakunta liitosten jälkeen
asia käy mahdottomaksi.Ko rahoja tarvitaan keväällä 2014 Värtsilän seurakunnassa.
Luulenpa, että se on lähes mahdotonta jo nyt.
Kunnat ja seurakunnat on yhdistetty ja luullakseni ”avioehtoa” ei ole tehty. Eli varat ja velat on ynnätty yhteen. Ja jos Uski ei ole laittanut tahtoaan paperille testamentiksi niin varat käytetään nykyisen Tohmajärven seurakunnan tarpeisiin, johon Värtsilän aluekin kuuluu.