37 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 37

  1. Herätys, värtsiläiset ja Värtsilän ystävät!!!!!

  2. Herätysliike, sano Värtsilän ukko, kun pappi hänet herätti.

  3. Ollaan ajoittain hereillä. Terveisiä täältä jostain Kaamasen tieltä. Täällä on ihan mahottomasti sieniä. Jotkut keräävät niitä mekon helmaan niin ettei kohta poroille jää mitään.

  4. Mänin aamutorkuille ja herättyäni huomasin, että tuli kiire Kemien mäelle lääninrovastia tapaamaan. Siis myöhäisherännäisyyttä tänään Kaustajärven rannalla, liki rajaa Suomen puolella!

  5. Liekö eilinen ollut Värtsin muutamavuotisen ”historian” hiljaisin päivä; yksi juttu, jota kukaan ei kommentoinut ja yksi kommentti, jossa ihmeteltiin kun kukaan ei kommentoi mitään?!

    Hyvä vaiko paha; sinällänsä mielenkiintoista?!
    Itselläni on arkistoja kaivelematta vain sellainen kutina, että jonkinlaista valikoitumista on ruvennut jostakin syystä ilmenemään; takavuosina juttu kuin juttu keräsi luettavaan muotoon pantuja ajatuksia vähintäänkin useita, jopa paljonlaiseen. Nykyisin nämä keskustelut tuntuvat loppuvan joitakin tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta monta kertaa niin kuin ”seinään”!

    Onko kenellä muulla samankaltaisia havaintoja?

  6. Ei löytynyt nyt uutta aihetta,
    käytän nyt sitten tätä vaihetta.
    Ilma on noin oikein lämmin,
    keppien kans’sielä kun nyt rämmin.
    Ei ole kiirettä ei hoppua,
    eikä edessä näy viel’loppua.

  7. Sattaa olla, että Lintusen avaama keskustelu on aiheellinen. ”Seinään” ajautumisen syy tai syyt olisi hyvä selvittää. Onko joku esimerkiksi ”kaapannut” palstatilan tai astunut jonkun varpaille eli hyppinyt aidan yli? Politiikan puolellehan ei ole eksytty. Vai onko perimmäinen syy siinä, että on lamaannuttu, luovutettu ja alettu ajatella, että kyllä kunta, seurakunta ja jokin valtion viranomainen hoitaa hommat. Mehän maksamme verot!!! Se riittää!!!

  8. Minulla on samanlainen näppituntuma kuin Jussilla.

    Yritin innostaa keväällä uusia kirjoittajia jutuntekoon ja komentoimaan,vain sillä tavoin Värtsi kehittyy ja säilyttää mielenkiintonsa.

    Olisi kiva lukea tästä mainiosta verkkolehdestä juttuja mm.

    – Värtsilän riistamiesten erähenkisiä tarinoita
    – Kalamiesten kalareissuista tutuilla tai vaikka tuntemattomilla vesillä
    – VPK:n kuulumisia
    – Niiralan Portin pakinoita
    – Kylätalon kuulumisia
    – Lintubongareiden havaintoja
    – Sieni-ja marjaretkistä Värtsilän metsissä
    – Hotelli Joen tapahtumista
    – Tohmajärven tarinoita kun Uutis Alasin on ymmärtääkseni edelleen taolla.
    – Tuokiokuvia ja persoonia Värtsilän arjesta ajan takaa
    – jne
    Eli kiinnostavia aiheitahan on vaikka kuinka paljon kun vain löytyy viitseliäitä ihmisiä jotka haluavat jakaa näitä kokemuksiaan kanssamme.

    Talvi on vääjäämättä tulossa eli luppoa on.Laitetaan tarinaa toosaan.

  9. Voi kuinka nautinkaan kulkiessani
    kauniissa syyssäässä Pielisjokea ylittävillä
    silloilla. Rantapuistossa tuoksuivat vielä
    syyskuun ruusut…

    Syy stadissa vaelteluun on se, että monet harrastuksistani
    sattuvat alkamaan juuri tällä viikolla.

    Ei varmaan olisi pois suljettua jos Joku kirjoittaisi
    vaikkapa jostain harrastuksestaan, sehän saattaisi
    kiinnostaa laajaa lukijakuntaa.

    Tänään kuulin uuden termin ”Metsäjooga”, onko kukaan
    kokeillut?

  10. Toiveet kannattaa lähettää Jouluputin pajaan Korpatunturille, sanoo vanha paikallinen kansanvitsaus.

  11. Joren ja Sakarin osallistuminen Värtsissä kirjoitteluun ja kirkon maalauspyrkimyksiin on ison kiitoksen aihe. Meinasin kirjoittaa, että ison hatunnoston aihe. Mutta äkkäsin äkkiä, että siitä voisi ymmärtää, että minulla on iso hattu. Se on kuitenkin vain numeroa 57. Nostetaan siis entisille Värtsilän kakaroille kaiken kokoisia hattuja!!!

    Ja!!! Jore odottelee yhä valokuvaa Värtsilän kirkosta talvisessa ympäristössä. Voiko olla niin, ettei sellaista kuvaa keneltäkään löydy? Jospa Luoja antaisi lunta niin pian, että saataisiin uusi kuva ja että se ennättäisi painoon ja voisimme oman postikortin myötä ja Itellan avulla toivottaa Hyvää Joulua!

  12. Kuka tuo Ihmettelijä oikein on? Ihan niinkuin olisi se kaveri, jonka kanssa toistmiseen unissani istun Hotelli Joen ravintolassa lasi punaviiniä nenän alla.

  13. Yksi syy vaisuuteen täällä saattaa olla myös Facebookin suosio, tosin ei Värtsilä -ryhmässä sielläkään kummoista keskustelua käydä. Sen sijaan esim. Facebookin Tohmajärvi Rules ryhmä on hyvin aktiivinen, kunnanjohtajakin on aktiivinen ja mukana lähes päivittäin.

    Harmi toisaalta omalta osaltani… En ole saanut aikaiseksi juttua aikapäiviin, mikä passiivisuus lie sitten mielen vallannut…

    Tosin sain kesän aikana kokea muutamia yllättäviä pettymyksiä kyläyhteistyössä enkä tästäkään syystä tällä hetkellä ole oikeastaan yhtään motivoitunut kirjoittamaan.

    Mm. Rajan Rysäys jäi tänä vuonna kokonaan ilman juttua täällä Värtsissä.

    Lukijoissa olisi monia hyviä kirjoittajia, reippaasti kynää käteen, niin maailman turuilla kuin kotinurkilla! Jore antoi hyviä juttuaiheita jo valmiiksi.

  14. Mikä Facebook? Ja Tohmajärven Rules? Värtsilä-ryhmä???? Olen pudonnut kärryiltä! Enkä vain kärryiltä, vaan koko yhteiskunnasta, ainakin Tohmajärvestä ja sen Värtsilän pitäjästä!

    Kuitenkin, miksi tämä läppäri ei ennätä takoa ruutuun kirjaimia yhtä nopeasti kuin minä painelen näppäimä. Vanha rämä läppäri on jäänyt harmaahapsen taakse elämän riennossa.

    Mutta entä Facebook? Mikä se on ja voisiko vanhus kiivetä kyytiin? Sormi on suussa, niinkuin oli ennenkuin menin kansakouluun.

    Mutta, te nuoret ja nätit nörtit, ostin pari viikkoa sitten tabletin. Ja voi miten mainio kaveri se onkaan! Kulukee laukussa ja sen voi avata baarissa kahvilla ja lukea Värtsiä, kirjoittaakin siihen.

    Vaan mikä on Facebook? Auttakee miestä mäessä, ellette halua sulkea kanavaa vanhalta nykymaailmaan!

  15. Jotain uusia aiheita varmasti kaivattaisiin, ehkä samat jutut ovat
    olleet liian voimakkaasti esillä jo vuosien ajan.Pistetäänpä uutta
    putkeen, ei myöskään unohdeta kokonaan pois vanhoja jotka myös elävät esim: eri-vuoden ajat joissa aina tapahtuu jotain uutta.
    Me junan viemät ja tuomat olemme osaltamme hoitaneet kirjoitus
    puolen mielestäni ihan tyydyttävästi. On luonnollista että paikka-
    kunnalla asuvat tuntevat ajankohtaiset asiat luonollisesti paremmin
    kuin etätyötä tekevät.Mutta kova vauhtisokeus ei tuo aina parasta
    lopputulosta, niinpä pieni mietintätauko olis joskus ollut paikallaan.
    Ja lopuksi mikä on kunnan jatko suunitelmat tulevaisuuden suhteen
    annetaanko mennä niinkuin tähänkin asti omalla painollaan. Vai
    kehitelläänkö jotakin uutta jossa Värtsilän kyläkin ja Niirala
    saisi uutta nostetta, mahdollisuuksia siihen on olemassa.
    Uudet työ paikat ovat tervetullut lisä kuntataloudessa.

  16. Ilmari, olet hyvä esimerkki siitä, että junanviemät ja -tuomat voivat toimia yhdessä Tohmajärven kunnan ja seurakunnan osa-alueen hyväksi. Pieni reunamerkintä kuitenkin kirjoitukseesi: Ei pidä puhua Värtsilän kylästä, vaan Värsilän pitäjästä. Tämä ei ole nipottelua, vaan tulevaisuutta. Yhä lisääntyvien kuntaliitosten vuoksi on merkittäväksi tulossa ns. kolmas sektori, järjestö-,yhdistys- ja talkootyö. Värtsilän kylä on liian suppea käsite värtsiläisten yhdistyksen toiminta-alueeksi. Sitä paitsi rekisterissä olevaa Värtsilän kylää on enää hyvin niukasti jossain Sääperin laidalla. Värtsilän kylä -nimikettä käyttävät kyllä mieluusti ne, jotka haluavat Värtsilän eri tavoin häipyvän nyky todelliuudesta, vain historialliseksi jäänteeksi.

    Pitäjä on virallisesta hallintokielestä poistunut. Mutta se on vapaa uuskäyttöön. Ns. kolmas sektori voi ottaa sen omakseen.
    Sitä paitsi, meillähän on Värtsilän Pitäjäyhdistys ry ja Värtsilän Kotiseutyhdistys ry ja monta muuta, joiden edessä on sana Värtsilän.

    Minä asun Kaustajärven kylässä, joka on yksi Värtsilän pitäjän kylistä ja tietysti myös yksi Tohmajärven kunnan kylistä. Tällainen ajattelu toimii oikein hyvin eikä sotke kunnanhallintoa eikä myöskään seurakunnan hallintoa.

    Olen taatusti värtsiläinen, vaikka en asu Värtsilän kylässä, vaan Värtsilän pitäjässä. Ja jos joku haluaa tietää, missä kylässä, sanon ylpeästi, että Kaustajärven kylässä, joka saa ne kaivatut paikannimimikyltit, kun järki on voittanut.

  17. Tämä linkki jo olikin varmaan täällä https://fi-fi.facebook.com/kuvaamotkarjalassa Ja täältä näkee ilman sisäänkirjautumista facebookin, eli suomalaisittain naamakirjan , tapahtumia ja ihmisten yhteisesti keräämiä muistoja ja kuvia. Ja kun tuntee haluavansa mukaan, voi itsekin kehittää taas uuden salasanan ja kirjata mukaan tähän kehityksen kehtoon, Jo aiemmin mainitsinkin, että Tohmis Rulettaa- ryhmässä on paljon muisteluita ja valokuvia, eli kyseessä on entisen tohmajärveläisen perustama ryhmä, joka viime talvena sai erittäin suuren suosion, ja siellä on muisteltu milloin mitäkin. Ja itsekin olen valaissut osaltani nuoremmille Uusi-Värtsilän kylän vanhoja asioita ja pannut linkkejä tästä Värtsi-verkkolehdestä ja kehoittanut tutustumaan mm. entisen työpaikkani Rauta-Valun muisteluksiin. Nuorempien keskuudessa lähinnä naureskellaan kylän rappeutumista ja alaspäin menoa, eikä monet edes tiedä kuinka paljon tehdas antoi leipää suurille ikäluokille sodan jälkeen. –
    Facebookissa on sitten lähes joka kylällä myös omat ryhmät, ja käsityö-ja puutarha ym.ym.-ryhmiä pilvin pimein, joten kyllä lukemista riittää. – Minua on ilahduttanut, kun lukuisat entiset hoitolapset tai vanhempansa ovat pyytäneet facebook kaveriksi, itse en tyrkyttäydy kenenkään kaveriksi, mutta mielelläni olen kun pyydetään. Joten eikun mukaan vaan, mutta kannattaa katsoa sitten asetukset tarkkaan,jos ei halua, että koko maailma näkee mitä on milloinkin tehnyt tai syönyt. jotkuthan on niin aktiivisia. että kirjoittavat kaikki päivän tekemisensä seinälle 🙂 Mutta eihän sinne ole pakko edes kirjoitella,- lukemista eri ryhmissä riittää. Ikävänä puolena on joissakin ryhmissä olevat toratsut, jotka uhalla lietsovat eripuraa ihmisten kesken,- mutta parempi olla hissukseen, eikä provosoitua. Käytöstavat on hyvä muistaa myös nettikirjoituksissa, ettei tule sitten ikäviä jälkikaikuja.

  18. Tässä nyt kommentin kommentoijana
    fanitan tuota Tuula-Riitan ”toratsu”
    -sanaa. Mielenkiintoinen kontrasti
    atk-kielen vierasperäisille ilmaisuille.

    Toratsuja ei ainakaan hevosmiehet liene
    ajallaan fanittaneet.

  19. Liitän tähän lauseen Wikipediasta pitäjä-sana hakusanana;

    ”Suomen kielen lautakunnassa on pohdittu, pitäisikö pitäjä-sana ottaa käyttöön uudelleen virallisestikin. Sillä voitaisiin viitata lakkautettuun kuntaan”

  20. Kesä jatkuu ja jatkuu. Olisiko se syy kirjoitusten vähyydelle. Minun aikani ainakin kuluu vielä metsissä ja manterella.Hyvä kun joskus auon tätä Värtsiä.

  21. Värtsi ja facebook koukuttavat… Kyllä molemmat ovat lähes ensimmäisiä aamulla jotka täytyy avata. Facebookista pystyy välillä poissakin pysymään mutta aamu ilman Värtsiä – eipä onnistu!

    Monista muista elämääni ennen ”koukuttaneista” asioista otin selkeän selkävoiton; telkkari ja viina eivät ole kuuluneet aikaan elämääni, mutta pahin kaikista, tupakki sen sijaan 7kk savuttomuuden jälkeen eksyi taas huuleeni. Eipä silti, on sekin paha uudelleen taltutettavissa.

    Mutta siis Värtsi… toivoisin verkkolehdellemme pitkää ikää ja sisältörikasta tulevaisuutta! Ja sainpa sitten myös yhden uuden jutun verran kadonnutta motivaatiotani takaisin.

  22. Muistelija toi tietoon tärkeän muiston: pitäjä-sanan. Se siis näyttää kiinnostavan isommallakin taholla kuin täällä Kaustajärven hajakylässä. Hyvä niin, ei olla ihan hölömöläisiä!

    Siis: Värtsilän pitäjä Tohmajärven kunnassa. Kyliä ovat sitten mm. Niirala ja tietysti tämä Kaustajärvi, joka onkin pelastettu älyttömyyden suosta.

    Kunta, maakunta, valtio ja niiden viralliset hallintoelimet, virkamiehet ja luottamushenkilöt/poliitikot ovat tärkeitä ja välttämättömiä toimijoita. Ns. epäpoliittisuus ei ole fiksua, vaan ajattelemattomuutta. Mutta kaiken tämän hyvän rinnalla on ns. kolmas sektori yhdistyksineen, kansalaisoivalluksinen, rohkeine aloitteineen, talkootöineen, tupaan kahville menemisineen ilman kutsua – ja kylätaloineen, kirkkoineen, kouluineen, verkkolehtineen.

    Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat – kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto ja johtokunnat – ovat meidän palvelijoitamme. Niille annamme mandaatin vaaleissa, demokratian ihanteen mukaisesti. Ne valitsevat viran- ja toimenhaltijat. Ne kaikki ottavat vastaan mielipiteitämme, punnitsevat ne ja tekevät päätöksiä toimivaltansa rajoissa.

    Mutta elämä viime kädessä sykkii siellä, missä asumme ja missä toivomme viihtyvämme ja missä on viimeinen leposijamme.

    Miksi kirjoitan näin? Siksi että ihailemani filosofi Rene Descartes (1596-1650) on sanonut: ”Cogito, ergo sum” eli ”Ajattelen, olen olemassa”. Tärkeää minulle on myös se, mitä hän kaiken mahdollisen suuri epäilijä on sanonut Jumalasta!!!

    Ajan Kemien mäelle apteekkiin, mutta pillerit nielen Värtsilässä (Värtsilän pitäjän Kaustajärven kylässä, Tohmajärven kunnallisen hallinnon alamaisuudessa ja Tohmajärven seurakunnan jäsenenä, joka toivoo myönteistä suhtautumista kirkkomme korjaustarpeisiin).

    Edellä oleva ”filosofia” tuli kai nyt selväksi?

  23. Pakko on jatkaa, kun niin mieltä pakottaa. Jos joku on kiinnostunut ns. kolmannen sektorin käsitteestä ja mahdollisuuksista yhteiselossamme, niin tietoa löytyy netistä: Kolmas sektori / Vapaaehtoissektori ja Kolmas sektori – Jyväskylän yliopisto ja Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana ja Kolmas sektori – vanha ja uusi.

    Todella hyvää ainesta sille, jota kiinnostaa rakenneuudistusten kaavailut, esimerkiksi Tohmajärven osalta.

  24. Kiva on lueskella vanhoja Tekniikanmaailmoita ja Tuulilasilehtiä. Monet muistot tulevat niistä mieleeni. Autot olivat persoonoita ja ihmiset valitsivat auton oman persoonan mukaan.
    Myös vanhat sanomalehdet kiinnostavat jutuillaan ja niiden sarjakuvat. Tässä on kädessäni 1980 luvun Karjalainen ja sarjakuvasivu. Sarjakuvat: Akseli ja Anni, Salttu, Mandrake, Fantom, Dallas, Aku ankka, Muppetit ja Lätsä. Lätsä omalaatuisena älykkönä on lapsuudestani jäänyt mieleeni.

  25. Kun autot olivat personoita niistä myös tarina syntyi kansan suussa.
    Tässä muutama slogan:
    Tiellä oli pienikivi siihen sammui morrismini.
    Tielle sammui johtotähti kävelemään jätkä lähti.
    Osta volga ota velka volga loppuu ennen kuin volga.
    Singa 1000e jollei mitään tee.
    Simga tonni romutehtaan onni.
    Osta viva vapuksi menee vappu vituksi.
    Skoda neljäpyörää ja looda, isä ajaa, äiti työntää, lapset kantavat pohjaa.
    Osta volga voimanpesä korjaa sitä kokokesä.
    Saabismi on sairautta.
    Lada vie perille, mutta millä tulet takaisin.

  26. Kuju Hyttinen lauloi syksyllä Värtsilän kirkossa mm
    ”Kun Lappiin kerran taivaltaa on aina Lapin vanki
    ruska mielen lumoaa tai talven valkohanki.
    Kun luonto ottaa omakseen saa aikaa itselleen,
    saa kuulla kun sydän tarinoi..”

    Ruskaterveisiä täältä Kujun maisemista

  27. Tänään lauantaina Tohmajärvellä Toripäivä alkaen klo 10. Tori täynnä kirpputorimyyjiä, tarjolla kaiketi myös kahvia ja pientä naposteltavaa!

  28. Löytyisikö keneltäkään neljään koirankoppiin pehmukkeeksi kuivaa olkea? Soitella voi, p. 040 377 3612 niin käyn hakemassa. Tilalle tuodaan ahven- tai haukifileitä 😉

  29. Yli 160 allekirjoittajaa Kaustajärven tienviitat-adressissa vaati, että harhaanjohtavat Mökkivaara-nuoliviitat on poistettava ja Kaustajärvi-viitat pystytettävä kylän laidoille. Suuri osa allekirjoittajista oli Kaustajärvellä syntyneitä, lapsuutensa ja nuoruutensa siellä viettäneitä, eläkkeellä mökkeilemään palanneita, heidän lapsiaan ja lapsenlapsiaan perheineen. Myös asiaamme sympatiseeraavia, vaikkei varsinaisesti kaustajärveläistä historiaa omaavia, joukkoon mahtui. Nyt on päätös (kenen ?) tiedossa eli asujaimiston mielipiteelle Mökkivaara-viittojen poistosta annettiin piut paut.

    Erkki Lintunen on jossain haastattelussa sanonut, etteivät Mökkivaara-viitat häntä häiritse (eivätpä tietenkään, eiväthän ne hänen asuinpaikkaansa koske). Minua ne häiritsevät. Tuntuu edelleenkin hyvin vieraalta ja tyrmistyttävältä, että alkuperäiskotini ja nykyisen kesämökkini paikannimi on muuttunut Mökkivaaraksi. Sitähän ko. viitoitus merkitsee. Sillä, jos tällä viitoituksella halutaan todella opastaa Mökkivaaralle, se on vaillinainen. Tarvittaisiin vielä lisäviitta Harisen talon kohdalle osoittamaan umpimetsään, koska siellähän se karttoihin merkitty Mökkivaara on. Mutta kuka kumma tätä viitoitusta tarvitsee? Eikös opastekylttien pitäisi opastaa tiellä kulkijoita löytämään haluamaansa päämäärään? Kuka haluaa osata Ilomantsintieltä Mökkivaaraan? Ei todella kukaan. Eihän siellä asu ketään. Marja- ja sienimetsään paikalliset osaavat sinne ilman tällaisia pömpöösejä opastekylttejä.

    Olen nähnyt tämän viitoitusasian tiimoilta hyvin vähän viranomaispäätösten perusteluja. Ylimalkaisesti vain on vedottu joihinkin sääntöihin tai säädöksiin, tai muuttuneisiin säädöksiin tai muuttuneisiin olosuhteisiin. Miksi niitä ei avata selvällä suomen kielellä kaikkien asianosaisten nähtäväksi? Jonkin päätöksen sitaatissa täällä Värtsissä syyksi mainittiin, että koska Kaustajärvi ei enää muodosta riittävän tiivistä asuinyhteisöä, kylän nimi joudutaan vaihtamaan (Mökkivaarako muodostaa?) . Jopa olisi Ely-keskuksilla työsarkaa, jos ne tällä perusteella nimikoisi uusiksi kaikki vakiasukkaista tyhjentyneet kylät ympäri Suomea.

    Erkki Lintunen kirjoittaa Kaustajärvi-osiossa olevassa viestissä, että Mökkivaara-viitat jäävät paikoilleen, koska tuo Kaustajärven eteläpuolelle vievä puolentoista kilometrin tienpätkä on yleinen tie. Luulenpa, että tuollaisia yleisen tien pätkiä on Itä- ja Pohjois-Suomessa kymmeniä vailla mitään vastaavankaltaisia viitoituksia. Lähin esimerkki löytyy Saarivaarasta. Siellä on Venäjän rajaan päättyvä Kukonkaulantie aivan identtinen tuon Kaustajärven tienpätkän kanssa, mutta ei sieltä risteyksestä löydy muuta kuin normaali tien nimeä osoittava viitta. Sellainen riittää aivan hyvin Mökkivaarantienkin risteykseen.

    Muistan, että lapsuudessani ja nuoruudessani (ehkä myöhemminkin) Kaustajärven pohjoispuolesta kyllä käytettiin nimityksiä Halkolahti ja Ahvenvaara (en tiedä, mikä ero niillä on). Siellähän oli runsaasti asutusta ja on vielä tänä päivänäkin. Sinne kyseisen mukaisia viitoituksia vielä jotenkin ymmärtäisi. Kartoissakin ko. nimet esiintyvät, kun taas Kaustajärvi-nimi on merkitty etelänpuoleiselle alueelle. Olisiko sen takia kun koulu oli etelänpuolella ja ainakin sotien jälkeen kauppakin.

    Toivon, että tämä Mökkivaara-viitoitus hölmöily saa vielä onnellisen lopun vai onko kyse siitä, että se oli hinta, mikä piti ”maksaa” Ely-keskukselle (ettei se päätöksineen menettäisi kasvojaan), että Kaustajärvi-viitat saataisiin paikoilleen?

    Suurkiitokset kuitenkin Tohmajärven kunnanjohtajalle, -hallitukselle ja –valtuustolle (kin ?), että ovat diplomatiallaan saaneet myönteistä valoa edes Kaustajärvi-viitoille.

  30. Raija Mikkosen kirjoituksen johdosta selvittelen vielä kylttikiistaa ja sen päättymistä (kunnes mahdollisesti vielä jossain vaiheessa tulee muutoksia).

    Prosessi alkoi siitä, kun esitin Kaustajärvi-nuoliviittojen(4kpl)poistamista ja kahden Kaustajärvi-paikannimikyltin laittamista kylän etelä- ja pohjoislaidoille.

    Perustelin asiaa sillä, että Kaustajärven kylää on järven etelä- ja pohjoispuolella ja myös Via Karela -tien länsipuolella. Tiesin ja tiedän edelleenkin, että Kaustajärven elämän keskus on ollut järven eteläpuolella. Siellä oli koulukin vielä kauan sotien jälkeen. Ennen sotia myös mm. työväentalo. Ja sieltä tie johti Värtsilän keskustaan. Mutta viimeistään 1900-luvun lopulla, jolloin tulin kaustajärveläiseksi – en halkolahtelaiseksi – kylän muoto oli muuttunut.

    Huomasin ja koin tosiasiaksi, että kylän teillä, jotka erkanevat Via Karelialta, harhailtiin eksyksissä. Me täällä asuvat, samoin kuin täällä ennen asuneetkin, olemme aina löytäneet perille. Mutta monet muut ovat etsineet eksyksissä ja soitelleet puhelimilla. Ajattelin, että saattamalla Kaustajärven viitoitusta ajantasolle voidaan helpottaa eksyneiden hämminkiä.

    Tosiasia on, että Kaustajärven paikannimikylttien avulla kylän imago ei vain ajankohtaistu vaan myös nousee.

    Mitä tulee Mökkivaaraan, siitä varoitin Pohjois-Savon ELY-keskusta.Viesini ei mennyt perille. Miksi? Vastauksen olen saanut vasta hiljattain!!! Mökkivaarantie on ns. yleinen tie. Se pitää merkitä nuoliviitalla, ihan neljällä, jotta sinne – yleiselle tielle osaa kääntyä. Vekutin vastaa: miksi ei Saarivaarassa ole vastaavanlaisen tien alkupäähän noita nuoliviittoja (4 kpl) laitettu. Ensin neuvottiin: se oli sitä aikaa, kun asioita hoitivat tiemestarit. Samalla syyllä perusteltiin myös paikannimikylttien sijoittamista kylän laidoille. Ne ovat siis ilmeisesti vain jäännöstä menneiltä ajoilta.

    Sitten aivan viime aikoina sain lisäselvitystä. Saarivaarassa ei ole nuoliviittoja yleisen tien alussa, kun rajavartiolaitos on pyytänyt sitä.

    Jossain vaiheessa ilmoitin, että Mökkivaara-nuoliviitat jääköt, jos ne on siinä välttämättä oltava. Kunhan vain saadaan ne paikannimikyltit. Ehkä olisi kuitenkin pitänyt ELY-keskuksessa keksiä jokin toinen nimi, vaikka Piikkilanka.

    Kaikkein viimeisin Petri Keräsen antama neuvo Mökkivaara-nuoliviittojen poistamiseksi oli parin viikon takaa: viitat voidaan poistaa, jos tien varrella asuvat pyytävät tien muuttamista yksityistieksi!!!!!!

    Yleinen tie – yksityistie? Kuopiossa vieraillessani minulle vakuutettiin, ettei viitoitusKIISTALLA ole mitään tekemistä Mökkivaarantien tulevan aseman kanssa. Tämä tieto on ollut minulle erittäin tärkeä.

    Intoni koko tieviitoitusta kohtaan oli jo sammumassa, kun eräät minua nuoremmat voimat saivat aikaan, että ryhdyin heidän ja muutaman muun kanssa Kaustajärvi-mieliseksi speparatistiksi. Mutta 180 euroa maksaneet kyltit poistettiin ja vietiin varikolle.

    Tässä vaiheessa kirjoitin Tielaitoksen pääjohtajalle Helsinkiin. Annoin kirjeen tiedoksi kansanedustaja Anu Vehviläiselle, joka neuvotteli asiasta pääjohtajan kanssa. Syntyi päätös, että paikannimikyltit voidaan asentaa POIKKEUKSELLISESTI pyydetyllä tavalla. Mutta tien ylläpitäjä – siis ELY-keskus – ei kustanna toimenpidettä. Ilmoitin, että allekirjoitan vaaditun sopimuksen ja sitoudun maksamaan kustannukset. Olen myös niin menetellyt. Tässä vaiheessa kunta ilmoitti vastaavansa kustannuksista.

    Kävin tien päällä tien ylläpitäjien edustajien kanssa sopimassa, miten kyltit – myös kolmas kyltti Kenraalinkylästä Uimarantaa ja hautusmaata ennen – laitetaan paikoilleen. Sovittiin myös, että separatistien teettämät kaksi kylttiä hyväksytään, vaikka ne eivät prikulleen täytäkään virallisia vaatimuksia (pinnoitus ei ole ihan CE-merkinnän mukainen!)Pylväät ainakin osittain kelpaavat.

    Viitoitus on luvattu saattaa paikoilleen syyskuun aikana.

    Mökkivaarasta voimme tehdä vitsin. Laitetaan sinne kumpareelle lentävä kalakukko, jossa on siivet. Jos turistit sitten joutuvat sinne mennessään vaikeuksiin, niin ongelma ei kuulu meille Kaustajärven asukkaille. Jos jotkut haluavat johdatella ihmisiä KAUSTAJÄRVELTÄ Mökkivaaraan, niin anto mennä. Onhan meiltä neljä nuoliviittaa Kenraalinkyläänkin, niin miksi ei (???) myös sinne pahuksen Mökkivaaraan.

    Muuten, minä en ole muuttanut yhden viitan viimeistä a-kirjainta i-kirjaimeksi. En ole ihan niin fiksu. Mökkivaari – siis minä – asun Kaustajärven Ulriikantiellä.

    On kuuleman mukaan rajavartiokin lopulta löytänyt ostajan. Se sijaitsee kylän länsilaidalla, niin että niillä Kaustajärvi-paikannimikylteillä on siksikin merkitystä, ja onhan se Kahelin kuljetusfirmakin Kaustajärvellä.

    Niin että eiköhän jo lopeteta tämä kirjoittelu, ostetaan Kaustajärvi-mukeja jouluglögiä varten ja paitoja ensi kesän nyyttikestien juhla-asuksi. Hoidetaan talkoilla kunnostettua ja seurakunnan hyvässä hoidossa olevaa hautausmaatamme. Siellä lepää tuonilmasiin muuttaneita kaustajärveläisiä, jotka joutuivat elämänsä aikana kokemaan, miten kylä Moskovan rauhan jälkeen muutti muotonsa alkaen ”kehittyä” nykyiseen hajakylän muotoon.

  31. Millä valtuuksilla, sinä Erkki Lintunen, annoit luvan, että Mökkivaara-kyltit saa jäädä, jos juuri lähes 160 ihmistä, joita asia koskee, oli sitä mieltä, että ne on poistettava?

    Sinähän sait haluamasi aloittamassasi prosessissa, vähät meistä muista lähimmäisistäsi, joille jää loppuelämän mielipaha ja harmi.

    Vielä kerran: Mökkivaara-viitat ovat täysin naurettavat, kuka niitä tarvitsee osatakseen johonkin kohteeseen. Jos sitä pelkkää tienpätkää on viitoitettava, siihen riittäisi yksi nuoliviitta Mökkivaarantie risteyksen kohdalle.

  32. Raija Mikkonen, olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä. Nyt on vain niin, ettei Mökkivaara-nuoliviittoja (4 kpl TÄLLÄ ERÄÄ saa pois kuin separatistien voimin. Ja eikö ole tärkeämpää, että Mökkivaarantie säilyy yleisenä tienä kuin että tien varrella – varsinkin vakituisesti asuvat – joutuvat pitämään tietänsä yllä tiemaksujen avulla?

    Joskus on – kokemukseni mukaan – suostuttava tekemään kompromisseja. Olisiko seuraava kompromissi – TÄSSÄ vaiheessa – että Mökkivaara-nuoliviittoihin vaihdetaan jokin nimi, joka ei houkuttele mihinkään eikä varsinkaan muuta mielikuvaa, että ollaan Kaustajärvellä? Olisihan sekin nimi, joka kuuleman mukaan pitää aina olla yleisen tien alkupäässä.

    Kuulehan sie, Raija Mikkonen, ottele nyt viranomaisten kanssa ja kysele niiden valtuuksia. Minä sylkäisen sivuikkunasta Mökkivaara-nuoliviittojen kohdalla.

    Nyt panen tämän jorinan eetteriin ja siirryn TV:n eteen seuraamaan erilaiselta näyttävää jumalanpalvelusta.

  33. Tästä nuoliviitta-asiasta puhuttiin näillä palstoilla jo monta palstakilometriä sitten. Todettiin, että yleiset tiet merkitään nuoliviitoilla. Yksityistieksi anominen ja – muuttaminen poistaisi tuon nuoliviitta pakotteen. Sitten vain ”TVH” aura-auto ei siellä kävisi. Mökkivaaran yksityistien tiekunta eli osakkaat vastaisivat tien pidosta kustannuksineen.

  34. Tuo Mökkivaarahan näyttää kartan perusteella kuuluvan
    Värtsilän kylään.
    Värtsilän kylähän alkaa Sääperin rannasta ja jatkuu
    pohjoiseen päin Kaustajärven kylän rajalle asti.

    Kaustajärven entinen rajavartion talohan sijaitsee
    Juvanjoen kylän puolella.

    Erkki, Niiralahan taitaa kuulua Uudenkylän kylään.

  35. Kaiken aikaa nykytodellisuutta sekoittavat ja vääristävät vanhat rekisterinimikkeet ja numerot. Me emme elä sitä aikaa, vaan nykyaikaa. Meidän nykykäsityksemme Kaustajärvestä on – ja on ollut jo vuosikymmeniä – että rajavartiosto on ollut KAUSTAJÄRVEN rajavartiosto, ja Mökkivaara on nyppylä metsässä – KAUSTAJÄRVELLÄ.

    Anteeksi vain, että vasta 1990-luvun lopulla Kaustajärvelle, Ulriikantielle, muuttanut ”mökkivaari” on niin kiinnostunut kotikylänsä imagosta, sen menneisyyttä lainkaan unohtamatta.

    Toivon, että nekin entiset kaustajärveläiset, jotka eivät viime heinäkuussa halunneet saapua Heinjoen sillalle nyyttikesteihin tieviitoitusasiasta loukkaantuneina, voisivat ensi kesänä liittyä joukkoomme. Silloin Kaustajävi ilmoitetaan kolmella paikannimikyltillä Via Karelian ja Kaustajärventien varsilla. Öllölästä saapuvat osaavat suunnistaa kyläämme jo tieviitan avulla, mutta ennen uimarantaa ja hautausmaata paikannimikyltti varmistaa, että metsäisten maisemien jälkeen ollaan lopultakin Kaustajärven kylässä.

    Etelästä ja pohjoisesta köröttelevät voivat havahtua tarkkailemaan oikealle ja vasemmalle kääntyviä tieviittoja. Jos kellä ei ole tarvetta mennä Kaustajärvellä Mökkivaaraan, niin ei tarvitse pilata mielensä rauhaa niiden neljä nuoliviitan takia. Asia on sitten erikseen, jos harmittaa joskus älyttömältä tuntuva ja ihmisten asuinsijoilta liiaksi loitontunut byrokratia.

  36. Vatvomisesta kyllästyneelle ja käsiään taputtaneille SUURKIITOS, että olette olleet asiassa mukana. Siirryn nyt puuhaamaan muuta vireän Värtsilän hyväksi. Jos takominen jotain keljuttaa, niin kaupasta saa kuulosuojaimia. Sivuille ei tarvitse vilkuilla, jos ostaa ravihevosen näkösuojat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *